Divertikkelit ja ruokavalio: Mitä ruokia kannattaa vältellä? Ravitsemusterapeutti vastaa

Minulla on divertikkeleitä, jotka vaivaavat välillä. Ovatko maissinjyvät kiellettyjä divertikkelistä kärsivälle? Entä porkkanaraaste? Kannattaisitko minun vältellä muita ruokia? Voiko ruokavaliolla ehkäistä divertikkeleiden tulehtumista?

Ruokavalion vaikutuksista divertikkeleihin tiedetään yhä vähän

Eri ruokavaliotekijöiden vaikutuksia on divertikkelien, eli paksusuolen pienten umpipussukoiden, ehkäisyssä ja varsinkin hoidossa tutkittu hyvin vähäisesti –valitettavasti. Sen takia on erittäin vaikea antaa voimakkaita, kunnollisia suosituksia.

Ohjeet perustuvat paljolti järkeilyyn ja kokemukseen. Valitettavasti on monessa kohtaa huomattu, että pelkkä järkeily ei välttämättä johda hyviin neuvoihin. Hyvää tarkoittavia ohjeita voi toki antaa, niistä ei liene ainakaan haittaa.

Mitä ruokia divertikkeleistä kärsivän kannattaa välttää – ja mitä ei missään nimessä?

Divertikkeleistä kärsivän suositetaan välttävän vaikeasti sulavia ruoka-aineita. Kuten sanottu, tämänkään tempun tehoa ei ole tutkittu kunnollisissa kliinisissä tutkimuksissa.

Huonosti sulavia ruoka-aineita ovat sitkeäpintaiset kuoret, kuten omenan ja tomaatin kuoret, vihannesten ja yrttien kovat rungot ja oksat (lehdet sopinevat), siemenet sellaisenaan, pähkinät huonosti pureskeltuna ja raaka naudan liha.

En lähtisi poistamaan ruokavaliosta sellaisia aineita kuin mustikka, kiivi ja mansikka, vaikka niissäkin on minimaalisen kokoisia siemeniä, mutta esimerkiksi omenan, vesimelonin ja mandariinin siemeniä lienee hyvä välttää.

Koko ruokavaliota ei voi suunnata vain divertikkeleitä silmällä pitäen, on mietittävä muutakin terveyttä. Olisi surkeaa, jos kokonaisterveys vaarantuisi sen vuoksi, että pyrkii välttelemään kaikkea mikä voisi teoriassa jäädä umpipusseihin. Porkkanaraastetta en välttelisi.

Kuitu auttaa umpipusseihin – nämä ruoat tekevät suolistolle hyvää

Runsaskuituisen ruokavalion arvellaan olevan eduksi. Jos kärsii ummetuksesta, se pitäisi saada helpottumaan umpipussitaudissa. Kuiduksi sopii erityisen hyvin tasarakenteinen kauran geeliytyvä kuitu ja psyllium, jota käytetään myös gluteenittomassa leivonnassa.

Myös vehnän tai rukiin lesettä voi hyvin käyttää. Täysjyväviljojen kuidut ovat myös eduksi, kannattanee kuitenkin valita leiväksi sellainen, jossa ei ole siemeniä eikä kokonaisia jyvän rakenteita.

Palkokasveista esimerkiksi kikherne ja nyhtökaura sopinevat hyvin. Hedelmistä päärynä ja avokado ovat erinomaisia kuidun lähteitä. Teoriassa maitohappobakteereistakin voisi olla hyötyä estämään tulehduksen syntyä paksusuolen umpipussukoissa, mutta tätäkään ei ole tutkittu.

Umpipussit ovat yleisiä – näin ne kehittyvät ja oireilevat

Umpipussit ovat hyvin yleisiä. Ne ovat verrattain harvinaisia alle 40-vuotiailla, mutta 60-vuotiaista jopa puolella on umpipusseja ja 80-vuotiasta jo valtaosalla. Suurin osa näistä umpipussien kantajista on onnellisen tietämättömiä vaivastaan, eli ne eivät oireile.

Vain pienellä osalla umpipussien kantajista umpipussit tulehtuvat ja aiheuttavat oireita, kuten kipua, ripulia ja lämmönnousua. On mahdotonta sanoa, kuka sitten kuuluu huono-onnisten pieneen vähemmistöön, eli saa hankalia oireita, ja kuka ei.

Oireettoman umpipussin kantajan ei annata ruveta suuriin ruokavaliomuutoksiin, mutta tasarakenteisen kuidun saannin lisäämisestä terveys kyllä kiittää muutenkin, se kannattaa aina.

Päivitetty 5.11.2025: Muokattu otsikkoa ja infolaatikkoa, lisätty vastauksen väliotsikot ja vaihdettu kuvituskuva | Alkuperäinen julkaisu 11.8.2020