Image

Ravitsemus on kuin koronarokotus – kaikki eivät toimi teveytensä kannalta oikein, sanoo professori Ursula Schwab

Ravitsemus on kuin koronarokotus – kaikki eivät toimi teveytensä kannalta oikein, sanoo professori Ursula Schwab
Terveyttä edistävästä ruokavaliosta liikkuu liikaa virheellistä tietoa, sanoo Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab, joka istuu pohjoismaisten ravitsemussuositusten päivitystyöryhmässä ja valtion ravitsemusneuvottelukunnassa.
Julkaistu: 23.12.2021

Ruoka ja terveys ovat medias­­sa paljon esillä ja herättävät suuria tunteita. Kuinka hyvin suuri yleisö ymmärtää ravitsemustiedettä?

Se on hyvin polarisoitunutta. Osaa ihmisistä aihe ei kiinnosta lainkaan. Ei nähdä ruokavalion merkitystä sille, että terveitä elinvuosia olisi mahdollisimman paljon. Toisessa ääripäässä on suoranaista ortoreksiaa: yksikin karkki romuttaa koko ruokavalion. Toisten syöminen kietoutuu jonkin silmä­tikun, vaikka gluteenin, ympärille ja sitä vältellään kaikin keinoin. Paljon liikkuu myös suoranaista väärää tietoa. Jotkut ovat ottaneet sydämen asiakseen vaikkapa levittää sanaa, ettei kovista rasvoista ole haittaa terveydelle, mikä on täysin tutkimusnäytön vastaista.

Miten tavallisen kansalaisen pitäisi lukea ravitsemussuosituksia?

Ei mitenkään. Ne on tarkoitettu kansanterveyden edistämiseen, ravitsemuksesta riippuvien sairauksien ehkäisyyn ja väestön ravinnonsaannin arvioitiin. Esimerkiksi 1980-luvulla havaittiin, että suomalaisilla on seleenin puutosta, mikä lisää tiettyjen sydänongelmien riskiä. Silloinen neuvottelukunta päätyi fiksusti täydentämään lannoitteita, joten nyt seleeniä on viljassa, lihassa ja maidossa. Sen sijaan suositukset suositeltavista elintarvikkeista ovat erinomainen ohjenuora tavalliselle kansalaiselle.

"Valistus menee hitaasti perille. On paljon vastakkaista vaikuttamista, etupäässä sosiaalisessa mediassa."
Ursula Schwab

Mikä on suomalaisten suurin ruoka­synti?

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään aiempaa enemmän mutta edelleen liian vähän. Reilusti yli 90 prosenttia suomalaisista saa liikaa kovaa rasvaa ja suolaa. Väestö­tasolla gramma vähemmän suolaa päivässä ehkäisisi arviolta 400 aivoverenvuoto­tapausta vuodessa. Valistus menee hitaasti perille. On paljon vastakkaista vaikuttamista, etupäässä sosiaalisessa mediassa. Tätä voisi verrata koronarokotteeseen: kaikkia ihmisiä ei saada toimimaan oman terveytensä kannalta oikein. Ei ravitsemus ole siihen mikään poikkeus.

Kuinka usein kansalliset ravitsemussuositukset muuttuvat?

Tavoite on päivittää ne noin kymmenen vuoden välein. Suomalaiset suositukset perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka uudistuivat viimeksi 2004. Tavoite on saada seuraavat valmiiksi ensi vuonna. Tutkimusta, joka mylläisi suosituksia ihan uuteen suuntaan, ei ole tullut pitkään aikaan. Pikemminkin tieto tarkentuu.

Kuinka paljon ruoka-alan lobbareilla on vaikutusvaltaa ravitsemussuosituksiin?

Joku toimittaja joskus soitti ja totesi, että tämähän on ihan maatalouspolitiikkaa. Selitin, että siitä näkökulmasta tätä työtä ei tehdä. Viimeisimmän suosituksen yhteydessä oli julkinen kuuleminen, ja teollisuus oli kyllä innokas kommentoimaan. Mutta jos ei ollut tutkimusnäyttöä kommentin tueksi, sitä ei hyväksytty.

Kuinka prikulleen noudatat suosituksia itse?

Olen ottanut linjan, että en avaa henkilökohtaisia asioitani julkisuudessa. Sen voin kertoa, että olen ollut tällä alalla kolmekymmentä vuotta. Olisihan se ihme, jos en uskoisi omia tutkimuksiani.

Kuinka paljon kahvia on liikaa?

Se riippuu, minkä verran kestää. Jotkut juovat kupillisen aamulla, ja kaikki sen jälkeen närästää, toisille kymmenen kuppia ei ole mitään. Jos kahvi alkaa korvata aterioita tai siinä on paljon sokeria tai kermaa, eivät vaikutukset ole ruokavalion kannalta edulliset.

Miten juot kahvisi?

En juo kahvia ollenkaan, olen teeihminen. Minulla on karvaan maun geeni, ja kahvi maistuu suussani äärettömän karvaalta.

Kommentoi »