Punavihreä hallitus horjui vapun alla, ja kirjoitin jo muistokirjoituksen. Pohdin nekrologissa, mistä hallitus muistetaan, jos se kaatuu.

Joulukuussa 2019 koottu Sanna Marinin hallitus oli vasta kolmen kuukauden ikäinen, kun se joutui tekemään hankalan valinnan: käytetäänkö koronan torjunnassa kovia vai pehmeitä keinoja.

Hallitus valitsi kovat otteet. Suomessa otettiin 16. maaliskuuta 2020 käyttöön ensimmäistä kertaa sotien jälkeen valmiuslaki, ja se antoi laajat valtuudet rajoittaa kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten toimintaa. Esimerkiksi Uudenmaan maakunta eristettiin kuukaudeksi muusta Suomesta. Siten estettiin tartuntojen leviäminen etelästä muualle maahan.

Hallituksen päätöksentekoa tutkinut ja siitä Sitralle raportin kirjoittanut toimittaja Matti Mörttinen muistuttaa, ettei rajoituspäätösten tekeminen ollut punavihreälle hallitukselle suinkaan luontaista ja helppoa.

”Perinteisesti vapauksia korostavat poliittiset voimat rajoittivat pakon edessä monia kansalaisten vapauksia”, Mörttinen arvioi raportissa.

Suomi ja Ruotsi lähtivät alusta alkaen eri teille, vaikka myös Ruotsissa oli vallassa punavihreä demarijohtoinen hallitus. Ruotsi käytti lievempiä rajoitustoimia, ja niitä johtivat viranomaiset ja asiantuntija­organisaatiot. Valtionepidemiologi Anders Tegnell näkyi julkisuudessa. Pääministeri Stefan Löfven ja hallitus pysyttelivät taustalla.

Suomessa pääministeri Sanna Marin johti, ja hallitus näkyi. Se sopi meille. Ensimmäisen aallon jälkeen tehdyssä mielipidemittauksessa kahdeksan kymmenestä vastaajasta piti toimintaa hyvänä. Hallituksen ja pääministerin suosio oli koko mittaus­historian suurin.

Koronan toisen aallon iskiessä viime syksynä hallitus ei käyttänyt yhtä kovia otteita kuin keväällä. Hallitus haki linjaansa, mutta palasi talvella koronatilanteen pahentuessa tiukalle kannalle ja olisi määrännyt lisää rajoituksia, ellei eduskunnan perustuslakivaliokunta olisi niitä tyrmännyt.

Toukokuussa näyttää siltä, että toinen aalto kyetään torjumaan ilman lisärajoituksia. Rokotuksissa Suomi pitää EU:n parasta vauhtia, ja rokotteet alkavat tehota.

Suomi ja Ruotsi ovat kulkeneet eri teitä neljätoista kuukautta. Vappuun mennessä Suomessa oli ollut 87 096 koronatartuntaa, ja niistä 914 oli johtanut kuolemaan. Ruotsissa oli ollut 973 604 koronatartuntaa, ja niistä 14 048 oli johtanut kuolemaan. Ero on huima, kun ottaa huomioon, että väkilukumme on runsas puolet Ruotsin väkiluvusta.

Vertailussa Ruotsiin tai muihin maihin ei ole syytä kuittailuun. Tauti on kaikille sama, ja sen nujertaminen yhteinen tavoite. Jokainen hallitus valitsee omaan maahansa soveltuvat torjuntakeinot. Luvut kertovat, miten torjunnassa on tähän mennessä onnistuttu.

Juuri, kun olin saanut tekstin valmiiksi, tuli tieto, että Marinin hallitus jatkaa. Päätin silti julkaista kirjoituksen. Olen nimittäin varma, että hallitus on tärkeimmän työnsä tehnyt ja että se muistetaan koronan onnistuneesta torjunnasta. Hallituksesta itsestään riippuu, miten kirkkaana ensimmäisen vuoden hyvä muisto säilyy seuraavat kaksi vuotta.