Apu

Anders Tegnell irvaili häntä arvostelleille tutkijoille ja Suomen koronastrategialle – Sitten kuningas jyrähti ja pääministeri Löfven otti ohjat

Anders Tegnell irvaili häntä arvostelleille tutkijoille ja Suomen koronastrategialle – Sitten kuningas jyrähti ja pääministeri Löfven otti ohjat
Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell oli tuntematon byrokraatti, josta tuli hetkeksi sankari. Mutta valta ja kunnia ovat katoavaisia.
Julkaistu: 22.1.2021
Vielä keväällä vitsi oli hauska: ”Kaikki valta Tegnellille, meidän vapauttajallemme.”
Muotoilu on alkujaan Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli -lastenromaanista. Sitä lausuvat kirjan pahiksen Tengilin, Ruusulaakson sortajan ja Karmanjakan hirmuisen tyrannin kannattajat.
Pari kirjainta vaihtamalla siitä syntyi yksi lukuisista valtionepidemiologi Anders Tegnellistä tehdyistä vitseistä, jotka alkoivat kiertää sosiaalisessa mediassa.
Kun Suomessa ja muualla maailmalla sulkeuduttiin maaliskuussa koteihin koronavirusta pakoon, Ruotsissa oli leppoisampaa. Parissa viikossa Anders Tegnell oli ehtinyt vieraaksi supersuosittuun Skavlan-talkshow’hun, ja hänen fani­ryhmäänsä Facebookiin oli kertynyt lähes 20 000 jäsentä.
Tegnellistä on tullut ruotsalainen byrokraattiversio James Bondista, otsikoi sanomalehti Dagens Nyheter huhtikuun alussa. Se listasi Tegnell-hupailuja vitseistä T-paitoihin. Maailmalla erityisen suosittuja olivat kuvat tatuoinneista, joissa oli Tegnellin kuva. Ironia antaa keinoja sanoa ääneen asioita, joita ei muuten ehkä sanoisi, psykologi totesi jutussa:
– Sen avulla voi paljastaa piilotetun rakkauden, ihailun tai vastenmielisyy­denkin.
Mutta säröjäkin alkoi näkyä.
Anders Tegnell on ruotsalainen lääkäri ja kansanterveys­virasto Folkhälsomyndighetenin valtionepidemiologi.

Korona tappoi enemmän kuin Italiassa

Huhtikuun 14. päivänä 2020 Dagens Nyheter -sanomalehti julkaisi 22 tutkijan kirjoittaman mielipidekirjoituksen.
Kansanterveysvirasto on epäonnistunut, poliitikkojen pitää ottaa ohjat käsiinsä, sen otsikko vaati. Teksti alkoi madonluvuilla.
Kolmena edellisenä arkipäivänä Ruotsissa covid-19-viruksen aiheuttama tauti oli tappanut Ruotsissa asukaslukuun verrattuna enemmän ihmisiä kuin Italiassa, joka oli tuolloin pahin tautipesäke.
Tegnell sanoi mielipidekirjoittajien poimineen rusinat pullasta ja huomautti, etteivät he ole alansa johtavia asiantuntijoita.
Lehtikirjoituksissa oltiin Tegnellin puolella, järjestään.
– Se oli epätodellista.
– Me vain sanoimme samat asiat, joita kansainvälinen tutkijakenttä puolusti, Tukholman Karoliinisessa instituutissa toimiva kliininen epidemiologi Nele Brusselaers totesi arvostetuimpiin kuuluvassa Science-tiedelehdessä.
Keväällä 2020 Tegnell kiisti, Ruotsin strategia olisi ”laumasuoja”, vaikka siltä se näytti.

Ebolalääkärinä Kongossa

Anders Tegnell syntyi Uppsalassa huhtikuussa 1956, eli siellä ”tavallista ruotsalaista lapsuutta”, kunnes agronomi-isä sai töitä valtion kehitysapuprojektista Etiopiasta. Perhe muutti sinne Andersin ollessa 12-vuotias.
Lukioikään mennessä Tegnell palasi Ruotsiin ja valmistui lääkäriksi Lundin yliopistosta vuonna 1985. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 2003 ja valmistui vuotta sen jälkeen brittiläisestä University of Londonista maisteriksi pääaineenaan epidemiologia.
Svenska Dagbladetille hän on korostanut tärkeän oppimiskokemuksensa olleen aika ebolalääkärinä Zairessa eli nykyisessä Kongon demokraattisessa tasavallassa vuonna 1995.
Financial Timesin haastattelussa hän piti vielä tätäkin olennaisempana Laosin rokotusohjelman kehittämistä Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n kanssa 1990-luvun alussa.
Tegnell vastasi Sosiaalihallituksessa tartuntataudeista vuonna 2009, kun Ruotsi massarokotti Suomen tavoin väestöään sikainfluenssaa vastaan Pandemrix-rokotteella.
Rokotusten ansiosta taudin uhrit jäivät vähiin, mutta rokotteen epäillään laukaisseen reilut 200 narkolepsiatapausta Suomessa ja liki 400 Ruotsissa.
Anders Tegnell piti läpi viime kevään päivittäisiä tiedotustilaisuuksia mutta harvensi niiden määrää kesällä, kun arvostelu häntä kohtaan yltyi. Vuoden loppua kohti Tegnell oli äänessä yhä harvemmin.

Median kestokasvo

Vielä vuoden 2020 alussa Anders Tegnell oli jotakuinkin viimeinen ihminen, jonka kasvot kukaan sattumanvarainen ruotsalainen olisi halunnut tatuoida ihoonsa. Tegnell oli 63-vuotias, mitä tavallisin virkamies. Pyöreät silmälasit, poolopaita.
Tegnellillä on komea titteli: valtionepidemiologi. Mutta kun hän aloitti tehtävässään vuonna 2013, nimitys ei ylittänyt esimerkiksi Dagens Nyheterin uutiskynnystä. Byrokraatti, siinä se.
Tegnell harrastaa puutarhanhoitoa ja matkustamista. Hän käy töissä yli 200 kilometrin päästä Linköpingin pohjoispuolelta Vreta Klosterin kylästä, jossa hän asuu hollantilaistaustaisen vaimonsa kanssa. Kuulostaa sellaiselta kasvottomalta virkamieheltä, joka Tegnell olikin.
Hän vilahteli vuosien ajan lehdissä hyvin samalla tavoin kuin suomalainen virkaveljensä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Mika Salminen. Molemmat ovat saaneet vuosien kuluessa vastailla kommentteihin HIV:stä, lintuinfluenssasta ja sikainfluenssasta.
Vuonna 2021 hänen oli määrä viettää pitkiä aikoja Somaliassa ja auttaa perustamaan maahan terveysvirasto.
Koronavirus muutti kaiken.
"Syksyllä on toinen aalto. Ruotsin immuniteetin taso on korkea, ja tapausten määrä todennäköisesti melko alhainen. Mutta Suomessa taas on hyvin matala immuniteetti. Joutuuko Suomi sulkemaan taas yhteiskuntansa täydellisesti?"
Anders Tegnell Financial Timesin haastattelussa

Tegnell kiisti laumasuojastrategian

Alusta asti Anders Tegnellin koronalinja sai tukea Johan Gieseckeltä, koska Tegnellin linja on oikeastaan Giesecken linja. Giesecke toimi Ruotsin valtionepidemiologina 2000-luvun alussa.
Nyttemmin hän on eläköitynyt emeritusprofessori, joka on toiminut muun muassa WHO:n pääjohtajan neuvonantajana ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n johtavana tutkijana.
Tegnell kiisti kerta toisensa jälkeen keväällä, että Ruotsin strategia olisi ”laumasuoja”, vaikka siltä se näytti.
Toukokuussa Giesecke kirjoitti Lancet-tiedelehteen arvioivansa, että yli 90 prosenttia koronavirustartunnan saaneista ei tiennyt tartunnasta. Tukholmassakin tauti olisi ollut Giesecken mukaan jopa joka viidennellä. Ei hätää siis.
Samoihin aikoihin Tegnell varoitti Suomea.
– Syksyllä on toinen aalto. Ruotsin immuniteetin taso on korkea, ja tapausten määrä todennäköisesti melko alhainen. Mutta Suomessa taas on hyvin matala immuniteetti. Joutuuko Suomi sulkemaan taas yhteiskuntansa täydellisesti? Tegnell kysyi Financial Timesin haastattelussa.
"Ei saa lyödä kärpästä vasaralla."
Anders Tegnell Financial Timesin haastattelussa

16 kertaa enemmän kuolleita kuin Suomessa

Toukokuun lopussa paljastui, että Ruotsin kansanterveysvirasto Folkhälsomyndighet oli ostanut Gieseckeltä loppuvuodeksi 800 tuntia konsultointia tasan miljoonalla kruu­nulla, noin sadalla tuhannella eurolla.
Giesecke oli laskuttanut virastoa myös julkisista esiintymisistään. Laskujen paljastuttua hän ilmoitti peruvansa ne.
Tegnell totesi, että Giesecke on tarjonnut virastolle analyysiapua, mutta tämä edustaa julkisuudessa vain itseään.
Kasvomaskeja Tegnell vastusti keväällä siksi, että ne antaisivat kuvan, että tauti leviää myös ilmateitse. Silloin siitä ei ollut varmuutta.
Juhannuksena julkaistussa sommar­ pratissa – Ruotsissa on tapana, että tärkeät ihmiset pitävät kesäisin radiopuheita – Tegnell nöyrtyi.
Ikäihmisten suojaamisessa ei ollut onnistuttu halutusti.
Kuvassa Tegnell poseerasi kukkaseppele päässään. Ruotsissa koronavirukseen oli kuollut yli 5 300 ihmistä, yli 16 kertaa enemmän kuin Suomessa.
Ruotsin koronakuolemien määrä on eurooppalaisittain korkea suhteutettuna väestön määrään.

Ruotsin ja Valko-Venäjän yhteinen linja

Ruotsissa virastot toimivat irrallaan hallituksesta. Itsenäisyys on taattu perustuslakia myöten.
Suomessa hallituksen valta virastojen johtopesteihin johtaa toisinaan paheksuttuihin poliittisiin virkanimityksiin. Ruotsissa ministeriohjaus on kielletty. Siksi äänessä on ollut Tegnell – ”yli 500 työntekijän viraston tuella ja hallituksen sataprosenttisella hyväksynnällä”, hän korosti Financial Timesille.
Sitten sosiaalidemokraatti Stefan Löfvenin johtama hallitus on toimeenpannut sen, mitä Tegnell on ehdottanut. Tai paremminkin kyse on siitä, mitä on jätetty tekemättä.
Joulukuun puolivälissä Ruotsi otti käyttöön tähän asti tiukimmat koronatoimensa. Ravintoloissa saa istua vain neljä ihmistä samassa pöydässä. Linjaukset lausui pääministeri Stefan Löfven .
– Ei saa lyödä kärpästä vasaralla, Tegnell kommentoi Ruotsin linjauksia samassa haastattelussa.
Ruotsi oli diktatorisen Valko-Venäjän lisäksi ainut Euroopan maa, jota ei suljettu keväällä käytännössä kokonaan. Ruotsista puuttuvat valmiuslait, jotka mahdollistaisivat nopeat ja tiukat toimenpiteet. Tartuntatautilaki kuitenkin uudistettiin huhtikuussa pikavauhtia. Työkalut olisivat siis olleet olemassa. Niitä ei käytetty.
Rajojen sulkemista Tegnell piti hulluutena. Toisaalta Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälisissä terveyssäädöksissä oli ja on yhä laillisesti sitova kohta, ettei rajoja pandemiassa pidä sulkea.
"Luulen, että me olemme epäonnistuneet. Meillä on suuri määrä kuolleita, ja se on kauheaa. Me kaikki kärsimme siitä."
Kaarle XVI Kustaa SVT:n Året med kungafamiljen -ohjelmassa

Luottamus Tegnelliin laski

Samhälle, ruotsin kielen yhteiskuntaa tarkoittava sana, kääntyy suoraan yhdessä pysymiseksi. Kun uskoa koronakriisinhoitoon ja viranomaisiin on mitattu läpi vuoden, jakolinjat ovat syvenneet. Viime kevään huuma on ohi.
Dagens Nyheterin joulukuussa teettämässä gallupissa enää 34 prosenttia luotti siihen, että kansanterveysvirasto hoitaa pandemian hyvin. Vielä syksyllä luku oli ollut 56 prosenttia. Yleinen luottamus Anders Tegnelliin oli pudonnut lokakuun ja joulukuun välillä yli 10 prosenttiyksikköä, mutta oli silti lähes 60 prosenttia.
Yksi Tegnellin kriitikoista on ollut virologi ja kirjailija Lena Eintorn, joka kertoi jo kesällä menettäneensä uskon vakaaseen ja järkevään Ruotsiin, joka osaa pitää huolen kansalaisistaan.
Toinenkin huoli Eintornilla oli: ehkä kaikki sataa populististen ruotsidemokraattien laariin. Rajoitusten vastustaminen oli laitaoikeiston strategian ja vaatimusten mukaista.
Södertörnin yliopiston politiikan professori Nicholas Aylott on verrannut Ruotsin omalaatuista koronakriisinhoitoa maan pakolaiskriisinhoitoon vuonna 2015. Silloin Ruotsin politiikka oli Euroopan kevyintä. Syyriasta tulleille myönnettiin turvapaikka automaattisesti.
Silloinkin pääministeri Löfven joutui myöntämään jälkikäteen, että alkuperäinen linja oli virhe.
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia osallistuivat Uppsalassa pandemian uhrien muistojumalanpalvelukseen.

Kaarle Kustaa jyrähti

Tammikuun alkuun mennessä Ruotsissa tautiin oli kuollut yli 8 700 ihmistä. Asukaslukuun suhteutettu kuolemien ilmaantuvuusluku oli hieman alle Euroopan keskiarvon mutta silti kuusinkertainen Suomeen verrattuna.
Pääministeri Stefan Löfvenin mukaan Ruotsi arvioi väärin, miten virus leviäisi syksyllä. Strategia on kuitenkin sama kuin se oli ennenkin, Löfven totesi Ruotsin television SVT:n aamuohjelmassa juuri ennen joulua.
Pari päivää aiemmin Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa XVI oli päästänyt harvinaisen jyrähdyksen.
– Luulen, että me olemme epäonnistuneet. Meillä on suuri määrä kuolleita, ja se on kauheaa. Me kaikki kärsimme siitä, kuningas sanoi Ruotsin television SVT:n Året med kungafamiljen -ohjelmassa.
Joulukuun puolivälissä Ruotsi otti käyttöön tähän asti tiukimmat koronatoimensa. Ravintoloissa saa istua vain neljä ihmistä samassa pöydässä.
Alkoholin myynti pitää lopettaa kello kahdeksalta. Kasvomaskeja suositellaan käyttämään julkisissa kulkuvälineissä silloin, kun turvavälejä ei pystytä pitämään.
Linjaukset lausui pääministeri Stefan Löfven. Kansanterveysvirastosta äänessä oli johtaja Johan Carlsson, ei Tegnell.
Joitakin päiviä aikaisemmin Suomessa oli uutisoitu, kuinka Sosiaali- ja terveysministeriön pikkujouluissa ihoonsa oli saattanut painaa THL:n Mika Salmisen kasvoista tehdyn siirtotatuoinnin.
Se ainakin lähtee pesemällä pois.

Anders Tegnell

  • Valtionepidemiologi Ruotsin kansanterveys­virastossa.
  • Syntynyt 17.4. 1956 Uppsalassa Ruotsissa.
  • Asuu Linköpingin Vreta klosterissa Itä-Götanmaalla.
  • Vaimo ja kolme aikuista tytärtä.
  • Koulutukseltaan lääke­tieteen tohtori. Lisäksi maisterintutkinto epidemiologiasta.
Kommentoi »