Millaista on asua pienellä paikkakunnalla? Pienen kylän suuret suhteet -podcast puhuu rakkaudesta, kotiinpaluusta ja vähemmistön kokemasta ulkopuolisuuden tunteesta – Kuuntele!
Uusi podcast
Millaista on asua pienellä paikkakunnalla? Pienen kylän suuret suhteet -podcast puhuu rakkaudesta, kotiinpaluusta ja vähemmistön kokemasta ulkopuolisuuden tunteesta – Kuuntele!
Jopa miljoona suomalaista harkitsee maallemuuttoa, mutta monia mietityttää, millaista arki pienessä kylässä on. Olenko ikuisesti muualta tullut? Jos palaan, olenko yhä sen-ja-sen lapsia? Avun podcast Pienen kylän suuret suhteet vie arkeen pienillä paikkakunnilla.

Pienen kylän suuret suhteet -podcastissa Avun maakuntakirjeenvaihtajat pohtivat, miten ihmissuhteet tiivistyvät pienillä paikkakunnilla, hyvässä ja pahassa. Onko lapsuuden perhe pahempi, jos se asuu kivenheiton päässä vai luovatko tiiviit suhteet turvaa? Onko elämä maalla onnellisempaa, kun ympärillä on tiivis yhteisö – vai tuottaako verhojen heilahdus ohi kulkiessa myös tuskaa? Koulutus ja työpaikat nähdään paikkakunnan vetovoimatekijöinä. Mikä merkitys on henkisellä ilmapiirillä? Entä mikä saa lähtemään töihin tunturiin, vaikka kaverit valuvat etelään?

Sarjan kuusi jaksoa vie kuuntelijat Lappiin, Savoon, Pohjanmaalle ja Kymenlaaksoon. Pienen kylän suuret suhteet -podcast puhuu rakkaudesta, työstä ja arjesta sekä naapuriavusta ja yhteisöön sopimisesta.

Sarjan on tuottanut F-tuotanto.

Jakso 6. Koko kylän kuriositeetti – “Täällä on vaikea olla vapaamielinen”

Lakeuksilla ennakkoluuloiset äänet kaikuvat joskus kovaa, mutta muutos kytee nuorissa. Jaksavatko erilaisiksi itsensä kokevat nuoret odottaa uusia aikoja, vai jättävätkö he pienet paikkakunnat heti, kun mahdollista? Veera Bohjanen ja Ellen Ojanen pohtivat, miten nuoret saisi pysymään paremmin pienissä pitäjissä. Jenni Hautala kertoo, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvaan vaikuttaa se, jos ympärillä on ahdasmielisiä asenteita. Toimittaja Kirsi Haapamatti.

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.
Jos sä haluat olla liberaali täällä, niin se tuntuu vähän mahdottomalta. On vaan helpoin lähteä.

Jakso 5. Yhteisöllisyys – “Koko yhteisö tukee läpi isojen surujen”

Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toistensa liikkeet, mutta tuoko se elämän kolhiessa myös turvaa? Kauhajoen Korpikylässä uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi laulamalla, mutta uusien ystävyyksien eteen pitää nähdä myös itse vaivaa.

Kanadan Vancouverista juurilleen muuttanut Arto Tienaho kertoo, miltä pieni kyläyhteisö tuntuu suurkaupungin jälkeen. Lukiolaiset Fanni Villanen ja Essi Keskinen taas pohtivat, voisiko kotiseutu olla hyvä paikka perustaa joskus myös oma perhe. Toimittaja Kirsi Haapamatti.

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.
Korpikylällä on tapana, että kun kylään muuttaa uusi asukas, hänelle käydään laulamassa.

Jakso 4. Yhteiskuntaluokka – “Ne olivat vähän parempia ihmisiä, joilla oli kotona suihku”

Tehdaspaikkakunnat olivat Suomessa työväen valtakuntaa, jossa herroja ei kumarreltu. Mutta miksi niin monista tehdastyöläisten lapsista tuli myös tehtaan työntekijöitä, eivätkä he lähteneet tavoittelemaan pomon paikkaa? Voikkaan tehtaan varjossa kasvanut entinen työ- ja oikeusministeri, nykyinen Kuntaliiton projektikoordinaattori Jari Lindström kertoo omasta luokkaretkestään vallan huipulle. Voikkaalla koko elämänsä asunut Auli Joutjärvi pohtii, vieläkö Voikkaalla on kahden kerroksen väkeä. Toimittaja Marika Lehto.

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.
Me puhuttiin aina, että tää on meidän tehdas, vaikka ei omistettu tiilen tiiltä tästä.

Jakso 3. Kotiinpalaajat – “Me asutaan siellä missä te lomailette”

Pienessä kylässä moni on ikuisesti sen-ja-sen tyttöjä tai poikia. Määritteleekö perhetausta ikuisesti ihmistä, vaikka kävisi välillä muualla? Moni uskoo, että perheellinen paluumuuttaja pääsee nauttimaan isovanhempien ja kyläyhteisön tarjoamista turvaverkoista. Mutta entä jos huomaakin olevansa paitsi lastensa myös vanhempiensa hoitaja?

Marika Lehto vierailee Mikkeliin liitetyssä Ristiinassa, jonne seudulta palannut Elina Alanne kipuilee yhä ratkaisunsa kanssa. Miksi parikymppinen Oona Tuominen lähtee kyliltä pois, vaikka viihtyy kotiseudullaan?

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.
Kun ulkomailla sanoo olevansa Suomesta, on se pieni paikkakunta.

Jakso 2. Muualta muuttaneet – “Itseään ei tarvitse tuoda tykö, jos joku ei tykkää”

Miten kyläyhteisössä suhtaudutaan muualta muuttaneisiin? Kauanko tulija on vieras? Entä jos ei istu joukkoon? Toimittaja Anna Ruohonen tapaa inarilaisen Maiju Pyykön, joka muutti Lappiin 20 vuotta sitten, sekä rovaniemeläisen Sami Puolamaan, joka lähti tunturiin, vaikka kaverit valuivat etelään.

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.
Nyt tännekin muuttaa niitä luonnonsuojelijoita, jotka alkaa suojelemaan kaiken hengiltä!

Jakso 1. “Mitä jos kylillä tarttuu ensimmäiseen käteen?”

Jos Lapissa lataa deittisovellus Tinderin, sen säde ei yletä välttämättä edes seuraavaan kylään. Miten harvaan asutuilla alueilla oikein deittaillaan? Ja riittääkö tarjontaa kaikille? Toimittaja Anna Ruohonen vierailee Sodankylän Lokassa sekä Rovaniemen Sinetässä, jossa tapaa kylille rakkauden takia muuttaneita – ja sinne jääneitä. Marjaana Aarniosta tuli koko kylän miniä ja Henna Lampela toi jo teininä löytämänsä puolisonsa vanhempiensa tiluksille.

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.
Mistä mie tiiän jos selän takana puhutaan – mutta siellä puhukoon.

Podcastia voi kuunnella myös Apu360-sovelluksessa tai Spotifyssa.

Artikkeli on julkaistu 22.9.2023 ja sitä päivitetään.

Kommentoi »