Ystäväni sovitti isoäitinsä iltapukuja Stadissa, oma mummoni oli tuskin edes käynyt Helsingissä – Marika Lehto havahtui pienten paikkakuntien luokkaeroihin – Kuuntele podcast!
Pienellä paikkakunnalla yhteisön eri kerrostumien rajat ja muutokset ovat erilaisia kuin moni kuvittelee. Tehdas ei ole vain työpaikka, se on yhteisö, tehtaan lopettamisen jälkeenkin. Toimittaja Marika Lehto vieraili Pienen kylän suuret suhteet -podcastissa Voikkaalla ja tapasi yhden luokkaretkeläisen, Jari Lindströmin.
Kun elin teini-ikääni Mikkelissä, eräs ystäväni kertoi, että hän oli käynyt kokeilemassa Helsingissä mummonsa iltapukuja. Havahduin siihen, miten erikoista se minusta oli. Omilla isoäideilläni ei todellakaan koskaan ollut iltapukuja ja he tuskin edes kävivät Helsingissä. Toinen oppi lukemaankin vasta aikuisena, koska vielä 100 vuotta sitten tyttölapsia ei kaikkialla köyhässä Itä-Suomessa laitettu kiertokouluun lainkaan.
”Onko kokemus yhteiskuntaluokista ja niiden ihmisistä jotenkin erilainen juuri pienillä paikkakunnilla?”
Suomalaisen peruskoulun ansiosta kaikki lapset alkoivat istua koulun penkillä, taustasta riippumatta. Siellä minäkin tutustuin niin kirurgin poikaan, siivoojan tyttäreen kuin iltapuvuissa viilettäneen lapsenlapseen. Mielenkiintoiseksi osoittautui se, että vaikka saimme tavallaan koulun kautta tasa-arvoiset lähtökohdat elämään, moni meistä kuitenkin päätyi samaan koulutus- ja elintasoon kuin vanhempansa ja jopa isovanhempansa.
On mielenkiintoista ja tärkeää pohtia, mistä se johtuu ja onko kokemus yhteiskuntaluokista ja niiden ihmisistä jotenkin erilainen juuri pienillä paikkakunnilla. Pienen kylän suuret suhteet -podcastia varten sain vierailla paperitehtaastaan tunnetulla Voikkaalla. Jos jossain, niin siellä yli 100 vuotta toiminut tehdas määritteli ihmisen asemaa, mahdollisuuksia ja rajoituksia yhteisössä.
”Lindström oli yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka kotiin ei ennen teini-ikää tullut juoksevaa vettä.”
Tai ainakin niin sitä kuvittelisi. Moni ajatus ja mielikuva osoittautui vääräksi, kun tapasin Voikkaalla entisen perussuomalaisten kansanedustajan Jari Lindströmin ja voikkaalaisessa kaupassa koko ikänsä työskennelleen Auli Joutjärven.
Lindström oli yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka kotiin ei ennen teini-ikää tullut juoksevaa vettä. Hänestä tuli ensin kolmannen polven tehdasduunari ja sitten työ- ja oikeusministeri. Lindström tietää, millaista on syntyä yhteen luokkaan ja siirtyä toiseen.
Joutjärvi taas on läheltä nähnyt, miten tehtaan lopettaminen muutti siitä elänyttä yhteisöä. Nyt entisellä tehdaspaikkakunnalla hakee jalansijaa uusi luova luokka, joka entisestään muuttaa ajatusta siitä, ketkä ovat menestyjiä ja mitä kenestäkin voi tulla.
Yhteiskuntaluokkien kokemisen kannalta paikkakunnan pienuus voi olla riski tai etu. Podcastin kuuntelemalla selviää, mikä on Voikkaan vahvuus.
Pienen kylän suuret suhteet -podcastissa omasta luokkaretkestään vallan huipulle kertoo entinen työ- ja oikeusministeri, nykyinen Kuntaliiton projektikoordinaattori Jari Lindström. Voikkaalla koko elämänsä asunut Auli Joutjärvi pohtii, vieläkö paikkakunnalla on kahden kerroksen väkeä. Toimittaja Marika Lehto.
