Paluu kotiseudulle on monen unelma, mutta onko ihanaa, jos lapsuudenperhe asuu naapurissa? Omat hermoni joutuivat koetukselle – Kuuntele podcast
Paluumuutto ei ole paluu vanhaan, vaan muutto mielikuvaan ja muuttuneelle paikkakunnalle. Toimittaja Marika Lehto pohtii kolumnissaan ja Pienen kylän suuret suhteet podcastissa, millaista on palata pienelle paikkakunnalle ja millaista sieltä on lähteä.
Paluumuutto takaisin omalle kotiseudulle pienelle paikkakunnalle on monen suomalaisen haave, mutta onko se todellisuudessa ihanaa, varsinkin jos oma lapsuudenperhe asuu yhä naapurissa?
Ainakin omia mielikuviani ja hermojani on koeteltu jo monen monituista kertaa. Muutin yli 10 vuotta sitten sattuman seurauksena takaisin kotipaikkakunnalleni Mikkeliin. Perillä vanhassa, uudessa kotikaupungissani olen saanut huomata, että mielikuvani asioista ja ihmissuhteista perustuivat menneeseen.
Moni asia on muuttunut sillä aikaa, kun olin poissa ja moni asia on muuttunut myös paluuni jälkeen. Nelikymppisessä, kotiseudulleen palanneessa ystäväpiirissäni on ruodittu esimerkiksi sitä, miten oma avioero muuttaa kaikkien läheisten ihmissuhteiden dynamiikkaa ja miten vaikeaa samalla pienellä paikkakunnalla voi olla irrottautua omasta lapsuudenperheestään aikuisenakaan.
Ehkäpä isommalla paikkakunnalla olisi helpompaa. Ehkä paluussa ja pois lähtemisessä on erityisiä piirteitä juuri pienemmällä paikkakunnalla.
”Ei ole yhdentekevää, mistä lähdemme, minne palaamme ja missä lapsuudenperheemme on.”
Tätä lähdin selvittämään Pienen kylän suuret suhteet -podcastin Kotiinpalaajat jaksoa varten. Sain haastatella kahta Mikkelin Ristiinassa asuvaa naista, joista toinen on palannut ja toinen lähtemässä. Elina Alanne palasi Etelä- ja Keski-Suomesta kotiseudulleen Mikkeliin ja asuu nyt mäen päällä ihanassa puutalossa perheensä ja koiransa kanssa, ihan kuten moni maallemuuttaja unelmoi.
Alanne kertoo, mikä paluussa meni niin kuin hän odotti – ja mikä ei.
Tapasin myös parikymppisen Oona Tuomisen, joka kasvoi ylioppilaaksi asti neljän tuhannen asukkaan Ristiinassa. Kouluun hän tuli traktorilla, ei ratikalla. Tuomisella on mielenkiintoisia ajatuksia ja kokemuksia siitä, onko pienellä paikkakunnalla erilaista aikuistua ja sieltä lähteä kuin isommalta on.
Ei ole yhdentekevää, mistä lähdemme, minne palaamme ja missä lapsuudenperheemme on. Pieni paikkakunta vaikuttaa meihin, mutta kaikkea elämämme ja ihmissuhteidemme muutosta ja tilaa sillä ei voi selittää.
Pienen kylän suuret suhteet -podcastin kolmannessa jaksossa Marika Lehto kysyy onko paluumuuttaja ikuisesti paluumuuttaja. Entä miksi nuori lähtee pois, vaikka kotiseudullaan viihtyykin? Vastaamassa Elina Alanne ja Oona Tuominen.
