Apu

Päivän Apu 27.3.2019: Luonnon monimuotoisuuden kato uhkaa tuttuja lajeja


Suomen uhanalaisia lajeja uhkaavat muun muassa avohakkuut, soiden kuivattaminen, vieraslajit ja ilmaston lämpeneminen – ja jopa metsästys.
Kuvat Fotolia

Suomen uhanalaisten lajien lista on hyvin pitkä, niitä on 1406. Valtaosa lajeista ei ole suurelle yleisölle tuttuja, koska joukkoon kuuluu niin paljon lajeja sellaista runsaslajisista ryhmistä kuin hyönteiset ja muut selkärangattomat.

Suurelle yleisölle tutumpia uhanalaisia nisäkäslajeja ovat liito-orava ja naali sekä linnuista esimerkkinä hömötiainen ja töyhtötiainen, jotka ovat vähentyneet Etelä-Suomessa merkittävästi.

Tutut pikkulinnut ovat vaarassa hävitä kokonaan

Maapallon väestön liikakasvu ja ylikulutus ovat tehostaneet maatalouden kasvua, jonka torjunta-aineet steriloivat maaperän ja hävittävät hyönteiset. Myös vieraslajit ja ilmaston lämpeneminen erityisesti tropiikissa tuhoavat hyönteisiä. Metsiä kaatuu rakentamisen alta ja soita on hävitetty.

Hyönteiskato on vakava asia, mutta sitä voi torjua perheenkin voimin

Iso tekijä luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisessa on se, että luonnonvaraista aluetta otetaan ruokatuotannon käyttöön. Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ihmisten siirtyminen kasvisruokaan mahdollistaisi maataloudessa käytettävän pinta-alan vähentämisen jopa 76 prosentilla. Se tarkoittaa 3,1 miljardia hehtaaria ja vastaisi kokoluokaltaan Yhdysvaltoja, Euroopan unionia, Australiaa ja Kiinaa – yhteensä.

Jos päästöjen suhteen haitallisin puolikas liha- ja maitotuotannosta korvattaisiin kasviperäisellä ruualla, jo sillä saataisiin 2/3 kaikesta liha- ja maitotuotannosta luopumisen eduista. Se saavutettaisiin periaatteessa sillä, että jokainen sekasyödä vähentäisi lihansyöntiään puoleen.

Raju tutkimustulos eläinperäisistä tuotteista: niiden välttäminen on paras – tai jopa ainoa – tapa pelastaa maapallo

Avohakkuut ovat myös uhka luonnon monimuotoisuudelle. Monet uhan alla olevat lajit tarvitsevat vanhaa metsää ja lahopuuta selviytyäkseen. Metsäekonomian professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta haluaa kiinnittää huomion jatkuvapeitteisen kasvun hyviin puoliin yhteiskunnan kannalta.

Jäähyväiset avohakkuille? "Meillä ei ole 80 vuotta aikaa odottaa, että hiilidioksidi sitoutuu uudelleen"

Avohakkuut valtion metsissä kieltävä kansalaisaloite keräsi elokuun 2018 lopussa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, ja lakiehdotus tulee seuraavan eduskunnan käsittelyyn.

Mikäli huhtikuun vaaleissa valittava eduskunta hyväksyy lakialoitteen, saa jatkossa uudistushakkuita (kuten avo-, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuita) toteuttaa valtion talousmetsissä vain poikkeusluvalla. Tällöin siirryttäisiin yhteen hakkuutapaan eli poimintahakkuisiin, ja metsien odotettaisiin uudistuvan luonnonmukaisesti, ilman uudistusvelvoitetta.

Suomen luonnonsuojeluliitto avohakkuiden kieltämisestä: "Valtion pitää näyttää esimerkkiä"

Sveitsiläinen Meinrad (Meiri) Rohner ja suomalainen Päivi Sainio-Rohner sanovat, että biotalouskuume ja vanhojen metsien hakkuut vievät heiltä toimeentulon. He ovatkin päättäneet pakata kimpsunsa ja suunnata kohti Ruotsia. Luontomatkailuyrittäjien elanto on hävinnyt, kun retkeilymetsät on kaadettu avohakkuissa vastoin Metsähallituksen lupauksia. Vanhat metsät ovat vähentyneet ja yksipuolistuneet.

– Tilanne näkyy suurena vinoumana metsien kehitysluokkajakaumassa. Hyvässä metsässä on kaikenikäisiä puita. Nyt vanhoja, yli satavuotiaita metsiä on Kainuun valtion metsissä vähän. Sata vuotta vanha puu ei ole Kainuun oloissa edes vanha, sanoo metsätalousinsinööri Matti Vainio Suomussalmelta. Hän oli aikaisemmin Metsähallituksen palveluksessa.

Ajolähtö Kainuusta – biotalouskuume ja hakkuut vievät perheen toimeentulon

Myös Avun kolumnisti Kari Väänänen patistaa ihmisiä taistelemaan maapallon puolesta.

Kari Väänänen: Pelastetaan planeetta

Päivän Apu on juttupaketti, joka pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen ja sen taustoihin päivittäin.

Julkaistu: 27.3.2019