Johtaja Petri Ahlroth Biodiversiteettikeskuksesta sanoo, että nyt tarvitaan konkreettisia toimia Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Hyviäkin suunnitelmia on jo olemassa, mutta ne eivät saa jäädä pelkiksi suunnitelmiksi.

Ahlroth on tutkinut työssään muun muassa lajien häviämistä ja uhkatekijöitä, joita ilmastonmuutos ja muut ihmisen toimet aiheuttavat.

Eduskuntavaalit ovat nurkan takana – millaisia ekologisia päätöksiä äänestäjien pitäisi vaatia ehdokkailta?

– Suomessa on kiire turvata muun muassa se osa luontoa, joka on vielä luonnontilassa. Monet puolueet ovat ilmaisseet myönteisen kantansa sille, että metsien vapaaehtoiseen suojeluun panostava METSO-ohjelma laajennettaisiin koskemaan myös suoluontoa ja muita kosteikkoympäristöjä.

Lisäksi perinneympäristöt ja lintukosteikot ovat hoidon tarpeessa. Ei riitä, että tällaisia hankkeita vain käynnistetään, vaan toimenpiteiden mittakaavan on oltava sellaisia, että vaikuttavuutta oikeasti syntyy! Se edellyttää, että myös hallinnossa on riittävät voimavarat tässä mainittujen tehtävien toteuttamiseen.

Miten luonnon monimuotoisuus on Suomessa vaarassa? Liittyykö monimuotoisuuden katoaminen ilmastonmuutokseen?

– Häviämisuhan alla olevia lajeja ei voida laittaa "yhteen koriin" sen suhteen, mikä niitä uhkaa. Kullakin lajilla on omat elinvaatimukset, jotka täyttyvät tai eivät täyty. Lajit ovat eri tavoin sopeutuneet ympäristön muutoksiin. Ihmisten toiminta muuttaa usein ympäristöä tavoilla, jotka ylittävät lajien sopeutumiskyvyn rajat.

Ilmaston muuttuminen on eräs näköpiirissä oleva uhkatekijä, mutta on myös koko joukko muita muutostekijöitä, joihin lajisto ei kykene sopeutumaan.

Äärimmäisenä esimerkkinä uhkatekijästä on lajille ominaisen elinympäristön katoaminen kokonaan.

Millaisia ihmisen aiheuttamia uhkatekijöitä on nyt?

– Ihmisen toiminta muuttaa ympäristöjä, jotka ovat luontaisesti hyvin vakaita. Sellainen on esimerkiksi suoluonto. Toisaalta ihmisen toiminnan seurauksena monet luonnolle ominaiset häiriötekijät ovat lähestulkoon hävinneet. Niitä ovat luontaiset metsäpalot ja vesistöjen luontainen tulviminen.

Metsien talouskäyttö muuttaa metsien rakennetta ja toimintaa niin, että kaikki lajit eivät löydä metsistä sellaista pienelinympäristöä tai ravintoa, jota ne vaatisivat selviytyäkseen.

Mitkä eläinlajit ovat nyt uhanalaisia?

– Uhanalaisten lajien lista on hyvin pitkä, niitä on 1406. Valtaosa lajeista ei ole suurelle yleisölle tuttuja, koska joukkoon kuuluu niin paljon lajeja sellaista runsaslajisista ryhmistä kuin hyönteiset ja muut selkärangattomat.

Suurelle yleisölle tutumpia uhanalaisia nisäkäslajeja ovat liito-orava ja naali sekä linnuista esimerkkinä hömötiainen ja töyhtötiainen, jotka ovat vähentyneet Etelä-Suomessa merkittävästi.

Miksi linnuilla menee huonosti?

– Lintujen kohdalla korostuvat muutamat seikat. Monilla hyönteisiä syövillä pienillä linnuilla ei ole enää riittävästi syötävää. Lisäksi muuttolinnuissa on lajeja, jotka joutuvat muuttomatkallaan ylittämään Saharan autiomaan. Näille lajeille ilmaston muuttuminen on tuonut uuden uhan. Myös muilla muuttolinnuilla on muuttoreitillään tai talvehtimisalueilla sellaisia uhkatekijöitä, joitka eivät Suomessa muodosta uhkaa.

Suomessa ympärivuotisesti elävistä lajeista on merkillepantavaa ennen aivan tavanomaisten metsissä elävien lintulajien taantuminen.

Peltosirkku on yksi esimerkki vähentyneestä kannasta. Miksi?

– Peltosirkun turvaaminen on mahdotonta toteuttaa vain kotimaisin voimin. Lajin keskeinen ongelma on muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla tapahtuva laiton pyynti. Joissakin maissa peltosirkkuja pyydetään edelleen ruuaksi, ja vaikka laitonta pyyntiä on joissakin maissa kuten Ranskassa pyritty suitsimaan, siitä ei ole edelleenkään päästy täysin eroon.

Suomen kannalta peltosirkun suojelemiseksi olisi tärkeää pitää ne ympäristöt, joissa peltosirkut vielä elävät, sellaisina, että poikastuotanto olisi mahdollisimman hyvä.

Suomi voi myös kansainvälisissä lajien suojelua koskevissa neuvotteluissa luoda paineita niiden maiden suuntaan, jotka eivät ole toteuttaneet tarvittavia toimia lajin turvaamiseksi.

Mitä pölyttäjien väheneminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen?

– Pölyttäjien väheneminen vaikuttaa koko ekosysteemin toimintaan. Vaikka huomio kiinnittyy nyt pölyttäjiin – ovathan ne ravinnontuotannon kannalta ihmiselle tärkeitä – niin niiden häviäminen kertoo kuitenkin yleisesti hyönteisten katoamisesta.

Torjunta-aineet vaikuttavat yhtä lailla pölyttäjiin kuin kaikkiin hyönteisiin. Kun pölyttäjät vähenevät, vähenee hyönteispölytteisten kasvien siemen- ja marjatuotanto. Se taas vaikuttaa näiden kasvilajien ja niiden siemeniä tai hedelmiä syövien lajien lisääntymiseen.

Pölyttäjien väheneminen voi antaa epäsuorasti viitteitä siitä, että myös muut ekosysteemin kuten maaperän ravintoprosessit ovat vaarassa. Samat ongelmat koskevat siis myös hajottajayhteisöjä. Niillä on erittäin suuri merkitys sekä maa- että vesiekosysteemin toimintaan.

Mitä toimenpiteitä monimuotoisuuden palauttamiseksi voidaan tehdä?

– Sen turvaamiseksi on kehitetty varsin suuri keinovalikko. Osa keinoista pyrkii turvaamaan yksittäisten lajien elinympäristöjä, osa taas turvaamaan tai kunnostamaan kokonaisia ekosysteemejä. Keinovalikoima on erilainen riippuen siitä, toteutetaanko niitä esimerkiksi jo valmiiksi luonnontilaisissa ympäristöissä tai esimerkiksi kaupunkien rakennetun ympäristön sisällä.

Suomessa on paljon tietoa ja osaamista. Pulaa on vain toteutuksen voimavaroista.

Mitä yksittäiset kansalaiset voivat tehdä asian eteen?

–Jokainen voi tehdä jotain. Jo pelkästään omia kulutustottumuksiaan muuttamalla voi jokainen vaikuttaa. Energian ja materiaalien käyttö vaikuttaa suoraan siihen, kuinka suuri tarve niitä on saada ympäristöstä.

Omassa kotipiirissään voi tehdä valintoja miten ympäristöä kohtelee. Niille, jotka haluavat auttaa ympäristöä tätäkin enemmän, löytyy mahdollisuuksia osallistua muun muassa suojelu- ja tukitöihin.

Metsänomistajat voivat tehdä päätöksiä siitä, millaisia valintoja he tekevät omistamansa metsänkäytön suhteen. Nykyään vaihtoehtoja metsien käsittelylle on enemmän kuin aiemmin.

Lue koko Päivän Apu -paketti täältä.