Apu

Suomen luonnonsuojeluliitto avohakkuiden kieltämisestä: "Valtion pitää näyttää esimerkkiä"


Avohakkuut valtion metsissä kieltävä kansalaisaloite keräsi elokuun lopussa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, ja lakiehdotus tulee seuraavan eduskunnan käsittelyyn.
Kuvat Lasse Lecklin

Mikäli seuraava eduskunta hyväksyy lakialoitteen, saa jatkossa uudistushakkuita (kuten avo-, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuita) toteuttaa valtion talousmetsissä vain poikkeusluvalla. Tällöin siirryttäisiin yhteen hakkuutapaan eli poimintahakkuisiin, ja metsien odotettaisiin uudistuvan luonnonmukaisesti, ilman uudistusvelvoitetta.

Suomessa on metsää 23 miljoonaa hehtaaria. Hakkuita tehdään vuosittain noin 700 000 hehtaarin alueella, noin kolmessa prosentissa metsistä. Hakkuista noin kolmasosa on uudistushakkuita eli lähinnä avo- ja siemenpuuhakkuita.

Yksityiset omistavat metsien pinta-alasta yli puolet, metsäteollisuus kahdeksan prosenttia ja muut yhteisöomistajat (kunnat, seurakunnat ym.) viisi prosenttia. Yksityisiä metsänomistajia on yli 600 000. Mikäli laki hyväksytään, ei se kuitenkaan vaikuta muiden kuin valtion metsiin.

Jatkuva kasvatus lisää arvokkaan tukkipuun osuutta

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä pitää muutosta mahdollisena.

– Avohakkuista luopuminen on suuri muutos metsien käsittelyssä, jossa valtion – jos jonkun –pitää näyttää esimerkkiä.

Jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa toteuttavan yrityksen toimitusjohtaja esittää syitä, miksi myös yksityisten metsänomistajien kannattaa siirtyä malliin.

– Jatkuva kasvatus lisää tukkipuun osuutta harvennuksessa eli kasvattaa kuitupuusta arvokkaampaa tukkia sahateollisuuden käyttöön. Tukkipuun osuuden lisääntyessä metsän harvennustulo kasvaa. Kuitupuu kannattaa jättää kasvamaan, näin metsän arvo nousee tulevaisuudessa enemmän. Myöskään uudistamiseen ei tarvitse käyttää niin paljon rahaa, ja parhaimmillaan uudistamiskuluja ei tule, sanoo Innofor Finland Oy:n Erno Lehto.

Lehtipuita täytyy säästää systemaattisesti

Pitkä aikajänne metsänkasvatuksessa mahdollistaa suuret voitot kerralla tai tasaisemmat tulot läpi vuosikymmenten.

– Yksi peruste jatkuvaan kasvatukseen on se, että osa hakkuista halutaan jättää seuraaville sukupolville. Ja tietysti moni ei välttämättä halua uhrata virkistysmetsäänsä hakkuuaukeaksi, Lehto summaa.

Lakiehdotuksessa uudistusvelvoite jäisi pois. Metsähallituksen mukaan vaarana on, että puulajien monimuotoisuus kärsii, jos luontainen uudistuminen ei toteudu. Erno Lehto toteaa kuitenkin, että runsaasti valoa tarvitsevia lehtipuita täytyy säästää systemaattisesti, jotta metsät eivät kuusikoidu.

Mikäli metsä ei joissain paikoissa uudistu, on Lehdon mukaan myös jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta mahdollista uudistaa metsää viljellen. Silloin tavoite hiilinielun kasvattamisesta kuitenkin epäonnistuu.

Julkaistu: 23.9.2018