Apu

Hyönteiskato on vakava asia, mutta sitä voi torjua perheenkin voimin


Maailmaa puhuttava hyönteiskato vaikuttaa voimallisesti myös ihmiseen, mutta yksilöt ja perheetkin voivat osallistua uhan torjumiseen.
Kuvat Timo Nieminen

Hyönteiskato maailmassa on totta, mutta ei ihan niin dramaattisella tavalla kuin taannoinen kansainvälinen tutkimus antoi ymmärtää. Tutkimus, jossa ensi kertaa yhdistettiin yli 70 eri puolilla maailmaa tehtyä hyttystutkimusta, arvioi railakkaasti, että sadan vuoden kuluttua hyönteisiä ei enää ole.

– Se on voimakkaasti liioiteltu. Tutkijat ovat tulkinneet tuloksia hiukan villisti ja siihen liittyvä keskustelu oli vielä villimpää. Luonto kyllä köyhtyy kovaa vauhtia ja monilla lajeilla ja hyönteisryhmillä menee huonosti, mutta massiivista kaikkien hyönteislajien sukupuuttoa ei tule tapahtumaan, sanoo professori Ilari Sääksjärvi Turun yliopiston Biodiversiteettiyksiköstä.

Tutkimusta on kritisoitu siitä, että se sivuuttaa vakaat ja kasvavat populaatiot ja keskittyy lähinnä väheneviin hyönteislajeihin.

Muutoksia huonompaan toki tapahtuu. Maapallon väestön liikakasvu ja ylikulutus ovat tehostaneet maatalouden kasvua, jonka torjunta-aineet steriloivat maaperän ja hävittävät hyönteiset. Myös vieraslajit ja ilmaston lämpeneminen erityisesti tropiikissa tuhoavat hyönteisiä. Metsiä kaatuu rakentamisen alta.

Puute seuranta-aineistosta vaikeuttaa arviointia

Suomessa on yli 20 000 hyönteislajia, mutta pitkäaikaisen seuranta-aineiston puute vaikeuttaa niiden tilan arviointia. On hyönteisryhmiä, kuten tietyt päiväperholajit, joiden kannat ovat selkeästi vähentyneet. Toisilla menee huonosti, kun niiden elinympäristöt ovat uhanalaisia tai taantuvia.

– On esimerkiksi suoympäristöihin liittyviä lajeja, jotka kärsivät, kun soita on hävinnyt valtavia määriä. Suomessakin käytetään kemiallisia torjunta-aineita. Ilmastonmuutosvaikutuksia ei ole tutkittu paljon, mutta se on varmasti iso tekijä, Sääksjärvi sanoo.

Ilmastonmuutos tuo Suomeen eteläisempiä lajeja.

– Osa hyönteisistä hyödyntää muuttuvan ilmaston ja pystyy levittäytymään uusille alueille pohjoiseen. Ne ovat herkkiä ympäristön suhteen, eikä siinä hirveitä lämpötilan muutoksia tarvita. Suomesta löytyy jatkuvasti hyönteislajeja, mitä ei ole aikaisemmin tavattu. Viitteitä on, että Euroopasta leviää meille myös tiettyjä tuhohyönteisiä sekä lajeja, jotka saattavat kantaa uusia taudinaiheuttajia, Sääksjärvi toteaa.

Malariakaan ei ole niin puhtaasti trooppinen tauti kuin helposti kuvitellaan. Sitä on Suomessakin tavattu vielä joitakin vuosikymmeniä sitten.

Hyönteiset ovat ihmisille elinehto

Suuressa kuvassa hyönteiset ovat kuitenkin ihmiskunnan elinehto, vaikkei sitä sääskiä läpsiessä aina jaksa muistaa. Hyönteiset pölyttävät kasveja, kierrättävät ravinteita ja pitävät tuhoeläimiä kurissa – puhumattakaan eliölajeista, jotka ovat riippuvaisia hyönteisravinnosta.

– Hyönteiset ovat valtavan lajirikkaita ja yksilörunsaita ja sitä kautta vaikuttavat isosti muitten lajien elämään ja ekosysteemin toimintaan. Ruoantuotanto perustuu hyvin pitkälti hyönteisten tuottamaan pölytyspalveluun, jonka arvo lasketaan miljardeissa. Esimerkiksi suuri osa hedelmistä ja marjoista on hyönteispölytteisiä. Myös vaikutukset hyönteissyöjälinnuille tai lepakoille olisivat suuret, jos hyönteiskannat lähtisivät alaspäin, Sääksjärvi sanoo.

Yksittäinen ihminen tai perhekin voi vaikuttaa tulevaisuuteen pienillä valinnoillaan, vaikkapa suosimalla luomutuotteita, joiden tuotannossa ei käytetä torjunta-aineita.

– Ympäristökasvatuksellisena asiana esimerkiksi hyönteishotelleja rakentamalla pystyy oman kotipihan hyönteislajistoa auttamaan huomattavasti. Jos omistaa maata tai on isot kotipihat, voi kotipihan hoidossa ottaa huomioon myös hyönteiskantojen hyvinvoinnin. Pienillä asioilla pystyy vaikuttamaan, ja jos kaikki ottavat askeleita oikeaan suuntaan, niin yhteisvaikutus on suuri, Sääksjärvi kannustaa.

Pian julkaistaan tuoretta tietoa

Ympäristöhallinto julkaisee ensi viikolla tuoreimman Suomen lajien Punaisen kirjan, jossa arvioidaan lähes 22 500 lajin uhanalaisuus ja tulevaisuuden näkymät. 8.3. kello 9.15 alkavaa seminaaria voi seurata verkkolähetyksenä täällä: https://dclive.fi/YM/uhanalaisuus2019

Julkaistu: 25.2.2019