Murrutko vai taivutko vastoinkäymisissä? – Näin saat lisää resilienssiä – Viisi vinkkiä

1. Palaa perusasioihin

Kun elämässä tapahtuu jotain hyvin vaikeaa, kenen tahansa voimavarat ovat koetuksella. Aina asioita ei voi eikä edes tarvitse hyväksyä. Mitä vaikeampi tilanne on, sitä enemmän kannattaa palata perusasioihin. Huolehdi silloin riittävästä levosta, unesta ja palautumisesta sekä nauti hyvästä ruoasta, rentouttavasta liikunnasta ja voimaannuttavista ihmissuhteista. Luot pohjan hyvinvoinnille, kun pidät huolta itsestäsi etkä vaadi itseltäsi liikaa.

Jos fyysinen kunto on huono, energiaa ei jää toipumiseen, sopeutumiseen tai uusien haasteiden kohtaamiseen. Kun uni häiriintyy, on syytä höllätä. Uni lievittää ahdistusta ja kärsimystä, eikä tilapäisessä unta tukevassa lääkityksessä ole mitään väärää. Valvoessa asiat muuttuvat entistä mustemmiksi.

Resilienssi ei ole sisäsyntyinen kyky, vaikka myös perimä vaikuttaa siihen. Temperamenttipiirteistä esimerkiksi neuroottisuus on yhteydessä hieman matalampaan resilienssiin. Neuroottinen ihminen on taipuvaisempi kielteiseen ajatteluun ja näkemään uhkia ympärillään. Hän myös takertuu helpommin hankaliin tunteisiin. Myös elämäntilanne ja stressitaso heijastuvat sopeutumiskykyyn. Resilienssiin vaikuttaa esimerkiksi se, uskaltaako pyytää apua ja kuinka paljon saa tukea läheisiltä

2. Opi tunnistamaan rajasi

Kun tunnistaa omat rajansa, tietää, mikä on itselle hyväksi. Jotkut kaipaavat henkisyyttä, toiset tietynlaista elämänrytmiä tai vapauden tunnetta. Toiset haluavat olla paljon muiden ihmisten kanssa, mutta osa tarvitsee runsaasti omaa aikaa. Iän myötä on usein myös enemmän mahdollisuuksia valita ne ihmiset, joita päästää lähelleen.

3. Löydä merkitys ja tarkoitus

Resilienssi ei ole yltiöpositiivisuutta. Joskus voi vain todeta, että näin tämä meni enkä tälle mitään voi. Asiat saavat harmittaa ja surettaa.

Auttaa, jos pystyy asettamaan itsensä laajempaan kokonaisuuteen, vaihtamaan näkökulmaa ja kantamaan vastuuta. Silloin ei jumitu yhteen kielteiseen ajatukseen, vaan pystyy näkemään, mitä tapahtunut merkitsee isossa mittakaavassa ja mikä tarkoitus sillä voi olla. Yleensä tarkoituksen ymmärtää vasta sitten, kun vaikea tilanne on ohi. Vastoinkäymiset voivat opettaa jotain uutta itsestä, maailmasta tai ihmisyydestä.

4. Puhu itsellesi rauhoittavasti

Kun tilanne on hankala, ajatukset muuttuvat herkästi mustavalkoisiksi. Tuntuu, että vaikea tilanne kestää ikuisesti eikä mikään koskaan muutu. Silloin auttavat rutiinit ja se, että puhuu itselleen rauhoittavasti: nyt on tällaista, mutta tämä on väliaikaista.

Uutta kannattaa kokeilla siitäkin huolimatta, että saattaa epäonnistua. Mielessä voi vilahtaa ajatus, että koska olen nyt tällainen, en tästä muutu. Ihminen kuitenkin kehittyy ja muuttuu. Muutokset ovat mahdollisia läpi elämän, ja välillä epämukavuusalueelle meneminen tekee hyvää. Jonain päivänä tilanteeseen saa etäisyyttä ja pystyy katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.

5. Syvennä itsetuntemusta

Resilienssin kehittymistä eivät tue kasvatusmenetelmät, joissa yritetään silottaa liikaa lapsen tietä. Vastoinkäymisiä ei opi sietämään, jos niitä ei koe. Ei voi kuitenkaan yleistää, että nuoret kestäisivät heikosti elämän vastatuulia. Ajat ovat olleet kovia: esimerkiksi koronapandemia lukitsi nuoria neljän seinän sisälle, ja moni koki yksinäisyyttä ja epävarmuutta.

Epävarmassakin tilanteessa voi kuitenkin valita, alkaako surra yksinäisyyttään vai etsiikö uusia tapoja viihtyä itsekseen. Suru toki kertoo siitä, että kaipaa ihmisiä lähelleen.

Toinen puoli resilienssiä ovat itsetuntemus, elämänviisaus ja ajattelun syvyys. Vaikeuksia kokeneet ihmiset usein syvällisiä ja kehittäneet ajattelun keinoja, jotka auttavat selviytymään kiperistä tilanteista.

Asiantuntija: työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Thea Strandholm, Lääkäriasema Mehiläinen