Turvotusta, ripulia ja karmeaa mahakipua – Pahimmillaan potilas päätyy turhaan leikkauspöydälle

Epämääräiset vatsaoireet diagnosoidaan usein ärtyvän suolen oireyhtymäksi, refluksitaudiksi tai naisilla joskus myös endometrioosiksi. Turvotuksen, ripulin, kuvotuksen, oksentelun ja vatsakipujen taustalla voi kuitenkin olla yllättäen migreeni.

Migreenipotilaita pitkään hoitanut neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta kertoo, että usein migreeniä sairastavalla on oireita myös muualla kehossa kuin kolmoishermon hermottamilla alueilla päässä.

– Jo 1800-luvulta löytyy kirjallisuutta, jossa on kuvattu vatsamigreenin oireet. Ymmärrys migreenin monikirjoisesta luonteesta on tuolloin ollut jopa nykyistä parempaa. Ikävä kyllä migreenin opetus lääkärikoulutuksessa on junnannut paikallaan. Itsekin olen oppinut siitä paljon vasta työssäni, Ilmavirta kertoo.

Joskus migreenikohtaus voi muistuttaa vatsakatastrofia, joka tarkoittaa esimerkiksi äkillistä mahahaavan tai suolen puhkeamista. Jos oire on uusi, lääkärikään ei pysty heti tietämään, onko kyse esimerkiksi ruokamyrkytyksestä, sappikivitaudista, umpilisäkkeen tulehduksesta vai puhkeamaisillaan olevasta suolesta tai verisuonesta.

– Erotusdiagnoosin tekeminen ei ole päivystystilanteessa helppoa, koska vaihtoehtoja on niin monta. Migreenidiagnoosi perustuu sairaushistoriaan ja siihen, että muut löydökset ovat toistuvasti normaaleja. Jos kenenkään mieleen ei juolahda, että migreeni voisi aiheuttaa tällaisia vaivoja, seuraa usein tutkimuskierre ja vatsatoimenpiteitä, jopa umpi­lisäkkeen poisto.

Ilmavirta painottaa, että vatsakivun muut mahdolliset syyt pitää toki selvittää. Ongelma on kuitenkin se, että potilaan migreenistä ei aina edes kysytä.

Mikä tahansa ruoka voi laukaista

Vatsamigreenissä on usein yhtä aikaa vatsavaivoja ja rintaontelon oireita, kuten sydän- ja keuhko-oireita. Myös rakko saattaa villiintyä. Lisäksi oirekirjoon kuuluu lihasjännitystä ja purentavaivoja, joskus muulloinkin kuin kohtausten aikana. Monet potilaat herkistyvät ruoka-aineille, mikä johtuu suoliston ja keskushermoston vahvasta yhteydestä.

– Kun suoli-aivoakselin hermotus yliaktivoituu, vatsamigreenin voi laukaista mikä tahansa, mitä suuhunsa laittaa. Vatsan alue herkistyy joskus samaan tapaan kuin jotkut herkistyvät migreenissä valolle, hajuille ja äänille. Silloin pienikin ylimääräinen ärsyke, kuten ristimelu tai fyysinen ponnistelu, laukaisee päänsäryn tai muita aivohermojen oireita. Vatsamigreenissä kaava on sama, mutta oireet toisella anatomisella alueella, Matti Ilmavirta sanoo.

Migreenikohtaus puhkeaa tyypillisesti lomalla tai vapaapäivinä, kun stressi laukeaa. Univaje ja toisaalta liika nukkuminen altistavat kohtauksille. Migreenissä on kyse hermotuksen säätelyhäiriöstä.

– Päänsärkymigreenissä pään alueen hermot, tuntohermot ja lihaksiin menevät hermot ovat kuin punahehkuisia. Vatsamigreenissä pään alueella voi olla rauhallista, mutta vatsan hermotus roihuaa. Tämä ilmenee usein vatsan alueen toiminnan lisääntymisenä, mutta joskus myös alitoimintana, jolloin ripuliin taipuvainen voi potea ummetusta tai rakko ei tyhjene kunnolla.

Vatsamigreeniin ei siis useinkaan liity samanaikaista pääkipua. Klassisempia migreenioireita voi kyllä ilmaantua muutama päivä vatsamigreenikohtauksen jälkeen, mutta silloinkin päänsärky on yleensä enemmän niskajumitusta kuin sykkivää ohimokipua.

Ilmavirran mukaan on harvinaista, että keskus- ja ääreishermosto oireilisivat laajasti samaan aikaan.

– Hermot ovat kaukana toisistaan. Kaksi tulivuorta ei yleensä purkaudu yhtä aikaa, ja siksi päänsärkyä ei tule.

Joskus tulee vain pelkkä aura

Joillakin migreenipäänsärky iskee aina samalle puolella päätä, mutta toisilla se vaihtaa paikkaa. Joskus se nousee takaraivolta ja joskus painottuu otsalle. Kipu voi olla sykkivää, tylppää, terävää tai jäytävää.

– Kun kohtaus on päällä, ei tule mieleenkään lähteä lenkille tai nauttia viinilasillista, kuvailee neurologian erikoislääkäri Petteri Maunu.

Joskus potilaalla on päänsäryn sijaan epämääräisempiä vaivoja, kuten lihasjumitusta tai pannan ja puristuksen tunnetta päässä. Osalla kohtauksiin liittyy neurologisia puutosoireita eli aura.

– Naisilla esiintyy joskus vaihdevuosien aikaan auroja ilman päänsärkyä. Kokemuksen perusteella se on usein merkki migreenin väistymisestä. Osa naisista saakin vaihdevuosissa armahduksen migreenistä, mutta jotkut sairastuvat vasta silloin.

Aura voi olla mikä tahansa neurologinen puutosoire, mutta tavallisimpia ovat visuaaliset aurat eli näköhäiriöt. Ne voivat olla sahanteräkuvioita, valopalloja, juovia tai väri-ilmiöitä, usein toisella puolella näkökenttää. Joskus puolet näkökentästä sumenee hetkeksi, tai siihen ilmestyy sokea piste.

Toisen puolen raajat voivat puutua tai muuttua voimattomiksi. Myös huimausta ja puheen takkuilua esiintyy.

– Päänsärky alkaa auran aikana tai sen jälkeen. Potilaat oppivat yleensä tunnistamaan jysärin lähestymisen. Jos aura tulee aina ilman särkyä, potilaalle pitäisi tehdä aivojen magneetti- tai tietokonekuvaus. Näin varmistetaan, ettei kyse ole mistään muusta. Migreeniauran pitäisi väistyä tunnissa, Petteri Maunu sanoo.

Auramaisen oireen syy voi olla esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö. Tutkiminen on sitä tärkeämpää, mitä iäkkäämpi ihminen on. Toisaalta migreenipotilas voi saada virheellisesti diagnoosin ohimenevästä aivoverenkierron häiriöstä, mikä johtaa vääriin lääkityksiin ja hoitotoimenpiteisiin.

Makeanhimo voi ennakoida kohtausta

Matti Ilmavirran mukaan pelkkiä aurojakin pitäisi hoitaa, koska oireet voivat muutoin paheta. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu.

– Aurojen lisääntymistä on pidetty vaaran merkkinä. Joillakin uutta biologista estolääkitystä käyttävillä potilailla auroja on kuitenkin edelleen, vaikka muut oireet ovat hävinneet. Aurat eivät siis aina merkitse migreenin pahenemista.

Migreenin ennakko-oireita voit tulla jo päivää ennen kohtausta. Niitä ovat esimerkiksi makeahimo, haukottelu ja ylienergisyys.

– Yksi potilas kertoi, että kun hän on siivonnut ja laittanut pullat uuniin, niin hän tietää, että seuraavana päivänä tulee kohtaus, Petteri Maunu sanoo.

Kun kohtaus on tulossa, ei pidä jäädä varmistelemaan, onko se migreeniä vai ei. Lääkkeet on otettava ajoissa. Jos kaksinkertainen annos tulehduskipulääkkeitä ei auta, käytetään täsmälääkkeitä eli triptaaneja.

Vatsamigreeniä hoidetaan samoin kuin päänsärkymigreeniä. Tarvittaessa lisänä voidaan käyttää vatsan hermotusta rauhoittavia pahoinvointilääkkeitä.

Asiantuntijat: neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta ja neurologian erikoislääkäri Petteri Maunu, Tays.