Apu

Miksi masennusta ei osata hoitaa riittävän tehokkaasti? – ”Suomen terveydenhuolto on yksi OECD-maiden eriarvoisimmista”

Miksi masennusta ei osata hoitaa riittävän tehokkaasti? – ”Suomen terveydenhuolto on yksi OECD-maiden eriarvoisimmista”
Masennus on suurin yksittäinen syy suomalaisten sairauseläkkeisiin. Kansantaudin hoito ei ole läheskään riittävällä tasolla, mutta eteenpäinkin on menty.
Julkaistu: 13.9.2021

Masennukseen sairastuu vuosittain 5–7 prosenttia suomalaisista. Se tarkoittaa satojatuhansia ihmisiä. Jos katsotaan koko elämänkaarta, jopa neljäsosa suomalaisista sairastuu masennustilaan jossain elämänsä vaiheessa.

Luvut kertovat masennussairauden yleisyydestä väestössä. Läheskään kaikki masennuksesta kärsivät eivät hae tai saa hoitoa sairauteensa vaan on arvioitu, että alle puolet sairastuneista hakeutuu hoitoon, THL:n ylilääkäri Jukka Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäinen on ollut mukana perustamassa toissa vuonna lanseerattua masennuskoalitiota, joka pyrkii etsimään ratkaisuja masennuksen hoitoon yhteiskunnan tasolla.

Masennuksesta puhutaankin kansantautina. Jopa maailmantautina: mitään erityisesti suomalaista siinä ei ole.

Masennus vie pois töistä

Masennuksen yleisyyden huomaa, kun tarkastellaan, millaisten mielen­terveysdiagnoosien perusteella työssäkäyvät ovat saaneet sairauspäivärahaa Kelalta vuonna 2020.

Masennushäiriöt eivät ole tutkimusten mukaan merkittävästi lisääntyneet meillä parin viime vuosikymmenen aikana, mutta masennuksen aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden että sairauslomien määrä on Kärkkäisen mukaan viime vuosina kasvanut. Masennus on suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeen syy Suomessa. Vuosittain yli 4 000 ihmistä jää sen vuoksi pois työelämästä määräajaksi tai pysyvästi.

Kärkkäinen pitää tilannetta käsittämättömänä, sillä masennuksen ennuste on hyvä, jos sitä hoidetaan oikein.

– Meillä ei hoitojärjestelmä toimi riittävän tehokkaasti.

Hoidontarpeen arviointiin ja diagnoosinmukaiseen hoitoon tulisi Kärkkäisen mukaan päästä nykyistä rivakammin.

– Arviointiin pitäisi päästä viikossa.

Potilaat kahden kerroksen väkeä

Nyt hoitopolun sujuvuudessa on isoja eroja alueiden ja terveydenhuoltojärjestelmien välillä. Työterveyden puolella voi päästä tapaamaan sekä työterveyslääkäriä että psykiatria parhaassa tapauksessa jopa saman viikon aikana. Julkisessa terveydenhuollossa – joka suurelle osalle suomalaisista on ainoa vaihtoehto – voi ensimmäistäkin terveyskeskuslääkärikäyntiä joutua odottamaan viikkoja.

– Terveydenhuoltojärjestelmä on Suomessa yksi OECD-maiden eriarvoisimmista.

Sairauden pitkittyminen heikentää toipumisen ennustetta. Mitä pidempään ihminen on esimerkiksi sairauslomalla työstä, sitä huonommaksi muuttuu ennuste palata töihin. Mieli taas tarvitsee toimintaa ja työtä toipuakseen.

– Työllä on mielenterveyttä ylläpitävä ja toipumista edistävä merkitys.

”Kyllähän kaikkia sairauksia pitäisi alkaa heti hoitamaan, kun sairaus todetaan. Ei tuoreeltaan puhjennutta diabetestä kovin kauaa seurata ilman interventiota ja hoitosuunnitelmaa.”

Biologisen psykiatrian dosentti Noora Scheinin, TYKS

Syytä sille, miksi työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauslomat ovat lisääntyneet, vaikka masennushäiriöt eivät ole, ei Kärkkäisen mukaan tiedetä tutkitusti.

– Kyse on monimutkaisesta yhtälöstä.

Mahdollisia syitä ovat esimerkiksi työ- ja vapaa-ajan vaatimusten ja kuormittavuuden lisääntyminen. Monissa töissä esimerkiksi pelkkä ammatillinen tai tekninen osaaminen eivät enää riitä. Pitää olla myös sosiaalista osaamista. Työelämä on myös pirstoutuneempaa ja siksi epävarmempaa kuin aikaisemmin.

– Aiemmin monet tekivät samassa paikassa 40–50 vuoden työuria, jotka nykykatsannossa ovat aivan käsittämättömiä.

Taustalla vaikuttanevat myös positiiviset muutokset suhtautumisessa mielenterveyteen. Masennukseen liittyvä stigma on vähentynyt, ja kynnys hakea apua madaltunut. Myös palveluja on Kärkkäisen mukaan tarjolla paljon aiempaa enemmän, mikä parantaa mahdollisuuksia hakeutua hoitoon.

Itsemurhat ovat vähentyneet

Kun itsemurhien määrä suhteutetaan kuolleiden kokonaismäärään, nähdään, että 1990-luvun alun laman pahimpina vuosina itsemurhia oli jopa kolme prosenttia kaikista kuolemista. Lähde: Tilastokeskus.

Myös Turun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian erikoislääkärin, biologisen psykiatrian dosentti Noora Scheininin mukaan Suomessa panostetaan edelleen aivan liian vähän masennuksen hoitoon siihen nähden, että kyse on merkittävästä kansantaudista.

Hyvää hoitoa on Scheininin mukaan jo olemassa. Ongelmana on pikemminkin sen saatavuus.

– Meille opetetaan jo lääkiksessä, että aika on aivokudosta. Depression osalta tiedämme, että siinäkin aika on aivokudosta. Eli jokainen viive kumuloituu, ja potilaan ennuste huononee huomattavasti niiden takia.

Seurauksena on jopa aivomuutoksia. Esimerkiksi muistin kannalta keskeiset rakenteet rapistuvat, mitä pidemmälle depressio pysyy hoitamattomana, Scheinin sanoo.

– Kyllähän kaikkia sairauksia pitäisi alkaa heti hoitamaan, kun sairaus todetaan. Ei tuoreeltaan puhjennutta diabetestä kovin kauaa seurata ilman interventiota ja hoitosuunnitelmaa.

”Kaikkein lievimmissä masennuksen muodoissa liikunta voi olla teholtaan jopa lääkityksen tai psykoterapian veroinen.”

Biologisen psykiatrian dosentti Noora Scheinin, TYKS

Masennuksen hoidossa on tapahtunut Scheininin mukaan silti myös positiivista kehitystä. Nykyään tunnistetaan esimerkiksi aiempaa paremmin masennuksen moninaisuus sairautena.

– Ymmärretään, että on erilaisia masennuksia, ja että erilaiset hoitomuodot vaikuttavat eri ihmisiin eri tavalla. Hoidot ovat kehittyneet yksilöllisemmiksi.

– Enää ei tuputeta vain lääkkeitä, vaan tarjolla on monia muitakin tehokkaiksi osoitettuja keinoja, kuten lyhytterapiat ja nettiterapiat.

Sairastuneen kanssa yhdessä pyritään löytämään juuri hänelle sopiva ja tehokas hoitomuoto, johon hän voi sitoutua. Yksi voi hyötyä eniten keskusteluavusta, toinen saa suurimman avun hänelle räätälöidystä suunnitelmallisesta liikuntaohjelmasta.

– Kaikkein lievimmissä masennuksen muodoissa liikunta voi olla teholtaan jopa lääkityksen tai psykoterapian veroinen.

Scheinin muistuttaa, että masennuksia on niin eriasteisia, että siitä puhuttaessa puhutaan todennäköisesti useasta eri sairaudesta. Lievästi masentunut on esimerkiksi usein vielä työkykyinen, kun taas vakavasti masentuneista vain hyvin harva.

Mielenterveysongelmien yleisyys kunnittain

Mielenterveysindeksi 2014–2016 kuvaa vakavien mielenterveysongelmien (itsemurhat ja niiden yritykset, jotka ovat johtaneet sairaalahoitoon, psykoosilääkkeiden kulutus, mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä) yleisyyttä kunnittain suhteessa maan keskiarvoon. Lähde: THL.

Uudet hoidot lupaavat hyvää

Uusia hoitomuotoja masennukseen kehitetään jatkuvasti. Lupaavimpiin kuuluu Scheininin mukaan esimerkiksi magneettistimulaatio, joka on käytössä Turun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian neuromodulaatioyksikössä, missä Scheinin työskentelee.

Magneettistimulaatio on niin sanottu neuromodulaatiohoito, jolla pyritään vaikuttamaan rakenteellisesti tai toiminnallisella tasolla aivojen toimintaan niin, että aivojen muovautuvuus kasvaa ja uusia yhteyksiä syntyy.

– Magneettistimulaatio on kauhean turvallinen ja tehokas hoitomuoto. Se ei ole millään tavalla invasiivinen. Siinä ei tarvitse nukuttaa, kuten vaikka sähköhoidossa, eikä siinä pistetä tai tökitä, vaan magneettikenttä muodostuu aivojen pinnalle ulkopuolelta.

Hoitomuodosta on eniten hyötyä kaikkein vakavinta masennusastetta lievempien masennusten hoidossa. Sillä voidaan vaikuttaa kohdennetusti juuri tiettyyn kohtaan aivokuoressa.

Hoito on osoittautunut tehokkaaksi tutkimuksissa. Masennuksen lisäksi sillä voidaan hoitaa esimerkiksi ahdistuneisuutta, traumaperäistä stressihäiriötä, kroonista kipua ja migreeniä, jotka kaikki voivat olla myös masennustilan osatekijöitä.

”Meillä on muitakin kansansairauksia, ja niitä hoidetaan ja saadaan tilanne nopeasti hallintaan, mutta masennuksen kohdalla tapahtuu liikaa kroonistumista.”

Ylilääkäri Jukka Kärkkäinen, THL

Vielä tutkimusvaiheessa olevista hoitomuodoista suurin puheenaihe maailmalla ovat nyt Scheininin mukaan hallusinogeenit. Paljon tutkimusta tehdään esimerkiksi LSD:n, muuntohuumeenakin tunnetun MDMA:n sekä psilosybiinien eli taika- sienten käytöstä masennuksen hoidossa.

Hallusinogeeneillä on huono maine huumausaineina, mutta lääketieteellisessä käytössä kyse on eri asiasta, Scheinin sanoo. Alan tutkimuksessa on hänen mukaansa ollut tarpeetonkin pysähdys, koska aihe on ollut niin demonisoitu.

Hallusinogeenien mahdollinen hyöty masennuksen hoidossa perustuu niiden kykyyn lisätä aivojen muovaantuvuutta ja muodostaa biologisesti uusia yhteyksiä.

Tulokset ovat Scheininin mukaan tähän asti olleet toivoa herättäviä.

– Hirvittävän hienoltahan se vaikuttaa, kun on saatu tuloksia, että kerta-annoksella eli yhdellä sessiolla saadaan pitkäkestoinen teho. Positiivinen vaikutus mielialaan voi kestää jopa viikkoja tai kuukausia.

Mielenterveydelliset syyt pakottavat sairauslomalle

Mielenterveyteen liittyvät diagnoosit ovat yleisin syy sairauslomille töistä ja näin sairauspäivärahojen saamiselle. Lähes joka toisessa mielenterveyteen liittyvässä diagnoosissa kyse on masennuksesta. Lähde: Kela.

Työkyvyttömyyseläkkelle 4 000 joka vuosi

Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä olisi mahdollista puolittaa nykyisestä, jos hoitojärjestelmä saataisiin kuntoon, THL:n ylilääkäri Jukka Kärkkäinen uskoo.

– Pidän sitä ihan realistisena tavoitteena.

Pahimmassa vaiheessa 2000-luvulla masennus vei työkyvyttömyyseläkkeelle yli 4 000 suomalaista vuosittain. Vuosikymmenen lopulla toteutettiin kansallinen Masto 1 -hanke, jonka tavoitteena oli vähentää masennuksesta johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä. 2010-luvulla tilanne parani – kunnes viime vuosina on palattu jälleen lähes 2000-luvun lukuihin.

Kärkkäinen uskoo, että Masto-hankkeella oli vaikutusta, vaikka sen osuutta muutokseen ei ole tutkittu. Hänen mukaansa nyt tarvittaisiin Masto 2, kansallinen ohjelma tilanteen parantamiseksi.

– Masennusta tulee esiintymään paljon väestötasolla kymmenen vuodenkin päästä. Se ei sinällään ole ongelma, jos sairautta voidaan parantaa. Meillä on muitakin kansansairauksia, ja niitä hoidetaan ja saadaan tilanne nopeasti hallintaan, mutta masennuksen kohdalla tapahtuu liikaa kroonistumista.

Kommentoi »