Image

Pääministerin sulhanen – Markus Räikkösestä ei hirveästi tiedetä, mutta nyt hän kai on julkisuuden henkilö

Pääministerin sulhanen – Markus Räikkösestä ei hirveästi tiedetä, mutta nyt hän kai on julkisuuden henkilö
Markus Räikkönen ajatteli, että hänen puolisostaan Sanna Marinista voi tulla vaikka pääministeri. Sitä hän ei arvannut, että se kävisi näin pian.
Julkaistu: 21.11.2020

Päätös lähteä syntyi viime tingassa. Markus Räikkönen kutsui mummin hoitamaan pian kaksivuotiasta Emmaa ja lähti ajamaan Tampereelta Helsinkiin.

Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous oli jo käynnissä. Kokouksessa ratkeaisi, kuka on ehdokas Suomen seuraavaksi pääministeriksi viisi päivää aikaisemmin eronpyyntönsä jättäneen Antti Rinteen jälkeen. Nimiä oli kaksi: Antti Lindtman ja Sanna Marin. Lehtitietojen mukaan kilpailusta oli tulossa tiukka.

Räikkönen kuunteli kokousta autossa. Antti Lindtman puhui ensin. Sitten oli Marinin vuoro.

Vuosien varrella Räikkönen on kuullut Marinin puheita. Yleensä hän ei anna palautetta – kuuntelee vain. Hän on huomannut, että Marin tietää itsekin, mitä kannattaa parantaa.

Tämän puheen Räikkönen kuuli ensimmäistä kertaa. Marin sanoi:

”Hallituksen taival ei tule olemaan helppo, mutta se ei haittaa. Mikään, mitä me sosialidemokraatit, tämä sosialidemokraattinen liike, on historiansa aikana tehnyt, ei ole ollut helppoa. Mutta se on ollut oikein.”

Mediat tekivät liveseurantaa, kannatuspuheenvuoroja pidettiin. Kolme Lindtmanille, kolme Marinille.

Räikkönen oli ajatellut menevänsä asunnolle Töölöön ja tapaavansa Marinin siellä kokouksen jälkeen. Mutta Marin oli pyytänyt: tule tänne.

Ääntenlaskenta oli käynnissä, kun Räikkönen saapui Pikkuparlamenttiin. Salin ovien avautuessa hänet ohjattiin suoraan eturiviin, Antti Rinteen ja Sanna Marinin väliin.

Sata vuotta sitten kauppaneuvos Rafael Haarla perusti Santalahden paperitehtaan Tampereen Särkänniemen kaupunginosaan. Tehtaassa valmistettiin hienopapereita: kirje-, lomake-, kirjoitus- ja painopaperia. Työntekijöitä oli enimmillään yli 200.

Kaksi tasoviirapaperikonetta oli tuotu Saksasta. Ne sijaitsivat arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitteleman tiilisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.

Nyt ensimmäisen kerroksen seinällä on mustavalkoinen kuva toisesta.

Tila on digitaaliseen markkinointiin keskittyvän MarkkinointiAkatemian co-working space. Sohvat ovat vaaleanvihreät, lattia vaaleankuultavaa vinyylilankkua. Kattoon asennetuista vaijereista roikkuu viherkasveja: kultaköynnöstä, korallikaktusta. Metallinen kahvikone hohtaa pöydällä.

Torstaina maaliskuun 19. päivä tilaan piti kokoontua yli 100 yritysjohtajaa. Kolmen kuvaajan tiimi oli varattu, tarjoilut tilattu. Yhteistyökumppaneina olivat muun muassa Tampereen kauppakamari, Tampereen Seudun Osuuspankki ja Google.

MarkkinointiAkatemian järjestämän tapahtuman aihe oli markkinoinnin johtaminen. Sivustolla nimeltä markkinoinninjohtaminen.fi kerrottiin, että puheenvuorot käsittelisivät tekoälyä, koneoppimista, analytiikkaa ja datan hyödyntämistä markkinoinnissa sekä markkinoinnin automatisaatiota.

Pääpuhuja oli Chewy Tang, Googlen Partner Development Associate.

”Mitä Google mahdollistaa markkinoijille lähitulevaisuudessa ja miten siihen vaikuttaa entistä kehittyneemmät koneoppimiseen ja teköälyyn perustuvat ominaisuudet? Tämän haluat nähdä!” sivustolla lukee.

Se oli MarkkinointiAkatemian viestintäjohtajan Markus Räikkösen oma projekti. Hän oli ideoinut ja valmistellut sitä joulukuusta asti.

Sanna Marin on vastaamassa valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa STT:n toimittajan kysymykseen siitä, millaiset koronaviruksen leviämistä mittaavan R-luvun, sairaaloiden potilaspaikkojen ja tautimäärien tulee olla, jotta hallitus ryhtyy uusiin toimiin taudin taltuttamiseksi, kun Markus Räikkönen soittaa.

On 15. toukokuuta. Edelliskuussa ilmestyneessä brittiläisen Voguen haastattelussa Marin valitteli, ettei tänä vuonna tullut oikeaa talvea. Nyt Tampereella sataa lunta. Piti mennä kävelylle, mutta hiutaleet ovat kuin pesusieniä. Kahviloista saa ostaa ainoastaan mukaan.

Kaikki on siirtynyt tulevaisuuteen. Juhlat, ravintolaillat, markkinoinnin johtamista käsittelevä tapahtuma.

Räikkönen ehdottaa tapaamista Technopoliksella yliopiston kupeessa, viiden minuutin kävelymatkan päässä Tampereen asemalta. Viereen nousee tornitaloja ja uusi areena, Uros live.

Jenkki-Voguekin teki jutun Marinista. Siihen haastateltiin myös Räikköstä. Suomessa sitä kutsuttiin ”harvinaiseksi haastatteluksi”.

Räikkösestä ei hirveästi tiedetä. Sen jälkeen, kun Sanna Marin oli valittu pääministeriksi äänin 32–29, Räikkösestä kirjoitettiin muutama juttu: hänen yrityksistään (häntä kutsuttiin ”sarjayrittäjäksi”, vaikka hän on ollut palkkatöissä maaliskuusta 2019) ja jalkapallo­urastaan (päättynyt vuonna 2008). Voguessa hän kertoi tukevansa puolisoaan ja olevansa iloinen, ettei häntä tunnisteta kadulla.

Räikkönen kävelee vastaan Technopoliksen aulassa. Hänellä on yllään sininen pikkutakki, kädessä Royal Republiqin nahkasalkku, korvassa airpod.

Tapaamista on jouduttu siirtämään kerran. Meneillään on paljon. Kun hänelle huhtikuussa yritti soittaa, puhelin tuuttasi usein varattua. Viesteihin kesti vastata.

Räikkönen haluaa kahvin alakerran ravintola Aleksiksesta.

On tyhjää. Ennen koronaa ravintola myi jopa 800 lounasta päivässä. Korona-aikana myynti on tippunut muutamaan kymmeneen, kun työntekijät työskentelevät kotona. Keskon. Kemiran. CGI:n. Teknologiateollisuuden. Tampereen Seudun Osuuspankin. Tampereen kauppakamarin.

Täällä Räikkönen on tutustunut moniin tärkeisiin kollegoihin. Esimerkiksi Tampereen kauppakamarin toimitusjohtajaan Antti Eskeliseen. Se oli viitisen vuotta sitten. Räikkönen oli silloin yrittäjä. Toimitilat oli vuokrattu Technopolikselta, jonka johtajana Eskelisen vaimo työskenteli.

Räikkönen ja Eskelinen alkoivat käydä lounailla. Eskelinen muistaa joskus letkauttaneensa Räikköselle: jokaisen menestyneen naisen takana on fiksu mies.

Markus Räikkönen on aika varma, ettei hänestä kannata tehdä juttua. Ei kuulemma ole mitään visioita, ”varmaan olisi pitänyt olla parempiakin visioita”. Hän ei ole niin miettinyt omaa tarinaansa, ”ehkä olisi pitänyt keskittyä siihen enemmän”. Lapsuus oli onnellinen, vaikkei hän halua ”liian ruusuisesti maalailla”.

Perhe: isä IT-alalla, äiti koulusihteeri, molemmat eläkkeellä. Kaksi vanhempaa veljeä. Nuoruus Seinfeld-sarjan, Uuno Turhapuron ja urheilun parissa.

Lapsuudenkoti: Dag Englundin ja Lauri Silvennoisen suunnitteleman Kalevankartanon pihapiirissä, jota korkeiden tiiliseinien takia kutsutaan Kiinanmuuriksi.

Koulut: ala-aste, yläaste, kauppakoulu.

Koulumenestys: kohtalaista lukematta. Kiinnostus kouluun: ei kovin suurta. Kiinnostus urheiluun: suurta.

Koulutus: merkonomi. Ensimmäinen oikea työ: K-raudassa.

Kun hän puhuu muiden tarinoista, lauseet ovat pidempiä. Oikeastaan lauseet hyökyvät minuuttien pituisina jeremiadeina: yrityksistä, yritysten tuloksista, innovaatioista, digitaalisesta markkinoinnista, datalähtöisestä tekemisestä, uusista teknologioista.

IoT-ratkaisuja [”esineiden internet”] tarjoavasta Uroksesta, Uros liven oululaisesta pääsponsorista: ”Siinä on muuten, pakko sanoa, ihan uskomattoman hieno tarina Suomesta, mistä on ollut vain muutama juttu. Siinä on yritys, joka meni kahdeksassa vuodessa aloituksesta yli miljardin liikevaihtoon. Ei tule mitään muuta tarinaa mieleen. No Supercell. Siitä on puhuttu. Kaikki tietää Supercellin.”

Solar Foodsista: ”Siis Suomessa on yritys, joka osaa tehdä ruokaa ilmasta. Food out of thin air. Siis proteiinia. Tämä on ihan maailmaa mullistava…”

Omasta työpaikastaan MarkkinointiAkatemiasta: ”MarkkinointiAkatemian perusajatus on, että asiakasyrityksille tuotetaan rahaa. Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta perinteisesti markkinointi on kulu, joka tuottaa jotain näkyvyyttä, klikkejä… Tuolla on lähdetty aina siitä, että jos asiakas antaa mainontaan x rahaa, saako se enemmän rahaa takaisin.”

Applesta: ”Olen täyttänyt kaksikymmentä 2005, ymmärtääkseni. iPod oli julkastu jossain siinä 2000-luvun alussa, minkä jälkeen se meni joka paikkaan ja se oli hienoin juttu ikinä. – – Siis täähän on klisee, mutta totta kai Apple on yksi kiinnostavimpia tarinoita ikinä. Totta kai.”

Walter Isaacsonin kirjoittaman Steve Jobsin elämäkerran Räikkönen on lukenut monta kertaa ja kuunnellut äänikirjana: Virta päälle, käynnistä, nouse pilveen… (Nykyään äänikirjoja menee kuukaudessa suunnilleen neljä. Joskus hän on miettinyt, että kai yliopisto-opinnotkin saisi siinä sivussa hoidettua.)

”Jotenkin se on aina hienoa, jos joku yrittää jotain tehdä.”

Tällainen jalkapalloilija Sanna Marinin aviopuoliso Markus Räikkönen oli nuorempana – ”Jumalattoman kova laukaus”.
Ilta-Sanomat

Kesällä 2019 tamperelaisen IT-alan yrityksen Haltun toimitusjohtaja Mikko Sävilahti etsi uusia jäseniä hallitukseen. Hallituksen puheenjohtaja suositteli henkilöä nimeltä Markus Räikkönen.

Sävilahti ei tiennyt Räikköstä etukäteen mutta oli tämän tavattuaan vakuuttunut, että hän olisi erinomainen valinta. Räikkösen osaaminen oli erilaista kuin IT-alan ratkaisuja tarjoavassa Haltussa. Hän hahmotti markkinointia ja tuotteistusta, asiakkaan näkökulmaa. Ihmisenä hän vaikutti rennolta, uudistushaluiselta, pragmaattiselta. Sellaiselta, joka haluaa kokeilla asioita ennakkoluulottomasti.

Firman työntekijät olivat Slack-äänestyksen perusteella yksimielisesti samaa mieltä.

Räikkösen hallitustyöskentelyä seuratessaan Sävilahti huomasi, että hän on psykologisesti taitava. Räikkönen onnistui kertomaan ideansa siten, että Sävilahden oli mahdollista ajatella ne omikseen ja suostua. Hän ei yrittänyt muuttaa firmaa tai sen ihmisiä vaan keskittyi heidän vahvuuksiinsa.

Heistä tuli myös ystäviä. Sävilahdesta tuntui, että Räikköselle oli mahdollista soittaa monenlaisista ongelmista, yritykseen ja muihinkin asioihin liittyvistä.

Jossain vaiheessa Sävilahdelle selvisi, kuka Räikkösen puoliso on. Sävilahti muistaa vitsikkäästi sanoneensa: olisi varmaan pitänyt paremmin tehdä background checkit.

22. huhtikuuta puoliso julkaisi tviitin. ”Olen tänään saanut tietooni, että yritys, jossa mieheni on hallituksen jäsenenä on myös saanut avustusta Business Finlandilta. Hänellä ei ole omistusta yrityksestä, eikä hän ole mukana yrityksen operatiivisessa toiminnassa. Hän ei ole myöskään osallistunut avustuksen hakemiseen.”

Päivää aikaisemmin oli uutisoitu, että MarkkinointiAkatemiakin oli saanut BusinessFinlandilta koronatukea. Kävi myös ilmi, että Markus Räikkönen oli auttanut asiakasyrityksiä tukihakemusten täyttämisessä, kuten moni muukin MarkkinointiAkatemian työntekijä.

Sävilahti oli ajamassa Espanjasta Suomeen, kun kohu alkoi. He olivat asuneet siellä perheen kanssa elokuusta. Sitten korona iski. Perhe lähti Suomeen lennolla. Sävilahti ajoi tavarat kotiin, yli 1­ 000 kilometriä päivässä.

He puhuivat Räikkösen kanssa pitkiä puheluita; koittivat miettiä, miten olisi syytä reagoida. Sävilahdesta tuntui epäoikeudenmukaiselta, että Räikkönen joutui kohuun. Hän ei Sävilahden mukaan edes ollut tiennyt, että Haltu oli hakenut tukea. Hakemus oli tehty ulkoisen konsultin avustuksella.

Yhtenä päivänä Räikkönen sanoi, jotenkin väsähtäneen kuuloisesti: nyt mä kai olen julkisuuden henkilö.

Lumisade Tampereella on lakannut. Markus Räikkönen kävelee rivakasti kohti Tammelan urheilukenttää.

Hän ei halua puhua kohuista mitään. Siinä, että MarkkinointiAkatemia auttoi asiakkaitaan ilmaiseksi hakemusten tekemisessä, ei hänen mukaansa ole mitään outoa. Hän konsultoi tuttaviensa yrityksiä muutenkin, myös vapaa-ajallaan. Usein ilmaiseksi.

Kentällä tepastelee puluja. Täällä Räikkönen pelasi monet ottelut Ilveksen juniorijoukkueen kapteenina ja myöhemmin TPV:n edustusjoukkueessa ykkös- ja kakkosdivarissa.

Räikköstä harmittaa, että pelit alettiin nauhoittaa vasta pari vuotta sen jälkeen, kun hän oli lopettanut pelaamisen. Muutama hieno maali tuli tehtyä. Hänelle ne ovat jääneet lihasmuistiin, mutta olisi kiva näyttää lapsille, sitten joskus.

Talvikaudella 2005 oli harjoitusottelu tekonurmikentällä. Räikkönen oli ilmassa, kun joku juoksi alle. Hän rojahti polvensa päälle.

Vamma ei parantunut. Polven sisään pääsi epäpuhtauksia. Se jouduttiin avaamaan, polviluuta hiomaan.

Polven leikkasi Sakari Orava. Hän on leikannut Beckhaminkin. Sen Räikkönen laskee suurimmaksi meriitikseen jalkapallossa.

Räikkönen oli vuoden ”kävelyhommissa”. Sen jälkeen hän pelasi vielä pari vuotta, mutta polvi kipeytyi aina uudelleen. 23-vuotiaana hän lopetti. Se oli järkipäätös: hän ei voisi Suomessa saada enää enempää, ja riskit menettää kävelykyky olivat liian suuret. Ja tunnepäätös: hän koki, että jotain oli tullut valmiiksi. Moneen vuoteen hän ei käynyt edes ”höntsäämässä”.

Lopettamiseen saakka elämä oli pyörinyt urheilun ympärillä. Tilalle tuli ”yleinen nuoruus”.

”Yhteisen kodin perustamista ja semmosta. Perushommaa.”

29-vuotias kansanedustaja Ilmari Nurminen istuu Kiasman pöydässä ja muistelee nuoruutta.

Mielikuva ensimmäisestä kohtaamisesta Markus Räikkösen kanssa on tarkka. Se oli sama hetki, kun hän tapasi Sanna Marinin ensimmäistä kertaa. Oli demarinuorten kokous Tampereella vuoden 2010 tienoilla. Räikkönen oli siellä yhdessä Sanna Marinin kanssa. Nurminen muistaa, kuinka lämpimästi he ottivat hänet vastaan. Varmaan, koska silloin nuori demari oli harvinaisuus, hän on myöhemmin ajatellut.

Sanna Marin opiskeli hallintotieteitä Tampereen yliopistossa. Sitä Nurminenkin myöhemmin hakeutui opiskelemaan, osin Marinin takia.

Ensimmäisen yön Tampereella Sastamalasta kotoisin oleva Nurminen vietti ”Sannan ja Maken” yhteisessä asunnossa Kalevassa.

Hän nukkui heidän sängyssään. Itse he nukkuivat patjalla toisessa huoneessa.

Se taisi olla jo toinen heidän itse remontoimansa asunto Kalevassa. Remontointi oli heidän yhteinen juttunsa: seinät kaadettiin itse, hienomotorisempaa koordinaatiota vaativiin tehtäviin kutsuttiin ammattilaiset paikalle, kun huomattiin, että tämä ei olekaan ihan niin helppoa. Kavereita lisäksi. Nurminenkin oli usein mukana.

Heistä tuli läheisiä. Nurminen tutustui Markuksen vanhempiin ja Sannan äitiin.

Eduskuntaan Ilmari Nurminen ja Sanna Marin pääsivät samana vuonna 2015. Markus oli mukana vaalityössä jakamassa flaijereita. Marin on joskus sanonut Nurmiselle, että Markuksen kaltaisia ihmisiä SDP tarvitsisi listoilleen.

Helsingissä heidän asuntonsa sijaitsivat samassa pihapiirissä Hakaniemenkujalla. Sattumalta.

Marin ja Nurminen tapasivat kaksin työnsä puolesta ja muutenkin, mutta usein he kävivät syömässä myös yhdessä kaikki kolme. He pitivät illanistujaisia ja peli-iltoja ja kävivät kaveriporukalla ulkomaillakin, Berliinissä.

Joskus Nurminen on kysynyt Räikköseltä sijoitusvinkkejä. Hänestä tämä osaa ajatella kiinnostavasta kulmasta, eikä ole ”ihan hoomoilasena siitä, mitä indeksirahasto tarkoittaa”.

Nurminen on huomannut, että vaikka Marin on hyvin itsenäinen ja tekee linjauksensa yksin, hänen on mahdollista tukeutua Markukseen kaikessa. Niin kuin parhaiden ystävien. Usein Nurminen miettii, että haluaisi itsekin sellaisen parisuhteen. Joskus hän ei tosin aivan ymmärrä heidän Star Warsia käsitteleviä vitsejään.

Kerran treffeillä Nurminen valmisti tomaattikastiketta pariskunnalta saamansa reseptin mukaan. Paljon valkosipulia ja parmesania. Siitä ei tullut yhtä hyvää.

Jo ennen kuin Emma oli syntynyt, Marin sanoi Nurmiselle: Markuksesta tulee hyvä isä. Kerran Nurminen kuuli, kun Emma lauloi isänsä kanssa Ukko Nooaa. Ukko Nooa, ukko Nooa, oli hyvä tyyppi.

Vanhat sanat olivat alkaneet ärsyttää Räikköstä. Hän oli keksinyt uudet.

"Olen huomannut, että kun toinen teistä tekee jotain, toinen voi jatkaa siitä, mihin toinen on jäänyt, eikä toisen tarvitse sanoa edes mitään. Se merkitsee myös sitä, että on itse valmis joustamaan toisen puolesta ja toisaalta tekemään lähes ihan mitä vaan toisen puolesta.”
Ilmari Nurminen

"Moro! Kiva nähdä ja onnittelut vielä näin kasvotuksinkin.”

”Kiitos kiitos.”

”Onks tää neljäs kanava, missä mä sanon…”

”Tossa just töissä pidin aika monta keskustelua, ku parikytä ihmistä sanoo…”

”Mitä meet yllättämään ihmisiä.”

Mikko Sävilahti ja Markus Räikkönen sopivat Haltun hallituksen kokouksesta seuraavalle viikolle. Sitten Sävilahti lähtee hakemaan vaimoa töistä. Ne häät olivat julkiset: he menivät naimisiin Ylen Satuhäät-ohjelmassa neljä vuotta sitten.

Räikkösen ja Marinin häistä on vähän yli viikko. Kahden viikon yhteinen loma, josta järjestelyihin meni viikko, on ohi. Sen enempää Räikkönenkään ei lomaillut.

Vieraat kutsuttiin pari viikkoa etukäteen puhelimitse. Päiviä piti varata kaksi – siltä varalta, että koronatukipakettiin liittyvä EU-kokous venyisi. Vieraita vannotettiin olemaan kertomatta häistä mitään.

Hääpäivänä paistoi aurinko. Onnellinen, huoleton päivä. Oli aikaa olla. Puhe sorisi, jazz ja bossa nova soi, aperol spritzejä tarjottiin. Emma näki ensimmäistä kertaa elämässään live-bändin, Sibelius-Akatemian opiskelijoista koostuvan.

Ihmiset jakoivat muistojaan. Ilmari Nurminen sanoi:

”Kun mietin teitä, mieleeni tulee ensimmäiseksi vahva tiimi. Se tarkoittaa sitä, että asiat suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Olen huomannut, että kun toinen teistä tekee jotain, toinen voi jatkaa siitä, mihin toinen on jäänyt, eikä toisen tarvitse sanoa edes mitään. Se merkitsee myös sitä, että on itse valmis joustamaan toisen puolesta ja toisaalta tekemään lähes ihan mitä vaan toisen puolesta.”

Häiden jälkeisenä sunnuntaina Sanna Marin julkaisi Instagramissa heidän hääkuvansa. Markus Räikkönen jakoi sen myös. Se oli hänen ensimmäinen postauksensa. Sitä ennen hän oli suhtautunut Instagramiin vähän samalla tavalla kuin MarkkinointiAkatemiassa suhtaudutaan: kaikille asiakkaille tykkäysten määrä ei ole järkevä mittari.

Nyt Räikkönen ajatteli, että ”voisi olla aika”.

Häistä tuli heti iso uutinen. Aftonbladet teki jutun: Suomen pääministeri meni naimisiin jalkapalloilijan kanssa. Ilta-Sanomat haastatteli Räikkösen entistä joukkuetoveria: Tällainen jalkapalloilija Sanna Marinin aviopuoliso Markus Räikkönen oli nuorempana – ”Jumalattoman kova laukaus”.

Räikkönen sanoo, että alkaa pikkuhiljaa tottua julkisuuteen.

”Se on jotain, mitä en ole itse hakenut, mutta ehkä senkin ottaa sillä tavalla nöyränä.”

Hän kertoo tämän Tampereen Koskikeskuksen edessä Hatanpään valtatiellä. Tien toisella puolella on korkea tiilitalo, katolla vanha valomainos: Triumph kruunaa kauneutenne.

Siellä sijaitsi Marinin ja Räikkösen ensimmäinen yhteinen koti, ylimmässä tai toiseksi ylimmässä kerroksessa, Räikkönen ei ole ihan varma. He muuttivat sinne vuonna 2005. Sukulaisilta saatu kulmasohva oli vaikea saada sisään.

Siihen saakka he

olivat asuneet vanhemmillaan. Sen jälkeen he ovat asuneet yhdessä.

Kesäranta ei ole Räikköselle koti mutta on muuttunut kotoisammaksi. Toistaiseksi hän viettää osan ajasta Tampereella Emman kanssa, mutta voi olla, että he muuttavat vuodenvaihteessa Helsinkiin kokonaan, jos Emmalle löytyy päiväkoti.

Yläkerrassa sijaitseva asunto on 2000-luvun alussa remontoitu. Olisi kiva, jos sinne saisi vähän enemmän omia tavaroita; vain Emman huonetta on sisustettu enemmän. Mutta ei hän sitä mitenkään halua moittia.

Turvajärjestelyt eivät haittaa. Hyvähän se on, että huolehditaan, ja turvamiehet ovat joustavia. Sannasta – Räikkönen uskoo – se on varmaankin ollut oudompaa. Olla itse kaikkien järjestelyjen kohde.

Keväällä Räikkönen teki työt Kesärannan alakerrassa sijaitsevassa huoneessa. Välillä hän on vaihtanut paikkaa vanhasta nojatuolista toiseen. Toiselta puolelta näkyi vähän pihaa, toiselta ei senkään vertaa. Hän on jaksanut hyvin, vaikka hänen esihenkilönsä Jari Roos onkin sitä mieltä, että hän yrittää tehdä vähän liikaa yksin. Roos on maininnut asiasta kehityskeskustelussa.

Räikkönen oli ajatellut, että puolisosta voisi tulla vaikka pää­ministeri. Se, että kaikki tapahtui niin nopeasti, oli yllätys. Ja se, että pari kuukautta valinnan jälkeen maailmassa alkaisi riehua pandemia, jonka kestosta ei tiedä kukaan.

Joskus hän on miettinyt, mitä vastaisi, jos häneltä nyt kysyttäisiin, sopiiko tällainen tilanne. Lähinnä hän on kuitenkin ylpeä.

Ajatukset voi nollata esimerkiksi Kesärannan saunan takana. Räikkönen on rakentanut sinne crossfit-pisteen: käsipainoja, penkki, jonka yli hyppiä, dippitanko, poistomyynnistä heräteostoksena hankittu. Mahtuu kätevästi auton takakonttiin.

Kesärannan ympäristössä on hyvä myös lenkkeillä. Korona­keväänä se jäi. Räikkönen on pysynyt terveenä, kyse ei ole siitä. Edes koronatestissä hän ei ole joutunut käymään; puoliso käy sen verran usein.

Jollain tavalla aika vain nyrjähti sijoiltaan. Rutiineista oli vaikea saada kiinni.

Loppukesästä hän alkoi juosta taas. Häiden jälkeen hän on juossut yli kymmenen kilometrin lenkkejä monta kertaa viikossa.

Jalkapalloa hän ei enää juuri pelaa, paitsi Emman kanssa. He käyvät puistossa melkein joka päivä. Pallo pysyy Emman hallussa jo aika hyvin. Muutenkin Emma haluaa tehdä asiat itse. Silloinkin, kun ne ovat vähän vaikeita.

Tiistaina 18. elokuuta Räikkönen soittaa. Oli sovittu, että tällä viikolla Sanna Marinia voisi haastatella juttuun.

Hänellä voisi olla sanottavaa Räikkösestä, ja Räikkösestä olisi hyvä, että ne puhuisivat, joilla on paras perspektiivi. Kuukausiliitteen Marinista kertovassa jutussa joku oli sanonut, että Sanna Marin kiroilee ”paljon”. Räikkösestä tämä on hassua – hänestä Sanna kiroilee ”harvoin”.

Julkisuuden myötä hän on ymmärtänyt sanojen merkityksen. Siksi hän ei esimerkiksi sano, että hänen perheensä ja työnsä ovat ”todella erillään”. Hän sanoo ainoastaan: ”erillään”.

Puhelimessa Räikkönen kertoo, että haastattelua pitää siirtää. Hän oli unohtanut, että tällä viikolla on SDP:n puoluekokous. Sanna Marin valittaisiin siellä puolueensa puheenjohtajaksi.

31. elokuuta Räikkönen soittaa taas.

Sanna Marin on kohauttanut puheellaan puoluekokouksessa, jossa hän on maininnut jotain lyhyemmästä työpäivästä. Lisäksi UPM on ilmoittanut lopettavansa Kaipolan paperitehtaan. Marin on kritisoinut päätöstä, ja käynnissä on kohu. Marinia syytetään siitä, että hän ei tajua yrityselämää.

Haastattelua ei vieläkään voida järjestää.

Ehkä syyskuussa?

Kunnes eteen tulevat budjettineuvottelut ja Ruotsin edustaminen EU-huippukokouksessa.

Lokakuun alussa?

”Haastava on tämä päivä”, Räikkönen kirjoittaa tekstiviestissä.

Kuuntele Apinalaatikko-podcast: #ImWithSanna

Lokakuussa 2020 pääministeri Sanna Marinin haastattelu ja kuvat Trendi-lehdessä nostattivat somekohun ja #ImWithSanna-kansanliikkeen.

Podcastissa Trendin päätoimittaja Mari Karsikas kertoo Marinin täydellisestä kamerailmeestä sekä paljastaa, kuinka kauan kuvaukset kestivät, ja mitä muuta pääministeri ehti tehdä kuvausten aikana.

Karsikas on antanut haastatteluita Marinista maailman medioihin ja on esiintynyt jopa dubattuna Japanin television aamuohjelmassa. Podcastin taustalla ovat Jonas Lundqvistin ottamat kuvat toimittaja Anni Peltolan Trendi-lehteen kirjoittamaan artikkeliin.

Kuuntele Apinalaatikkoa Spotifyssa! Se löytyy myös Google Podcasteista ja muista yleisimmistä podcast-palveluista.

Tämän vuoden puoluekokouksen Räikkönen katsoi Ilta-­Sanomien lähetyksestä. Koronan takia.

Yleensä hän on ollut mukana.

Puoluekokouksissa, opiskelijajärjestötoiminnassa järjestämässä saunailtoja, vaalityössä, presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Ensimmäistä kertaa hän osallistui vuonna 2013. Silloin vastaanotto järjestettiin Tampereella, presidentinlinnan remontin takia. Se on jäänyt kaikista itsenäisyyspäivän juhlista mieleen parhaiten.

On ollut kiinnostavaa nähdä, miten politiikka toimii, hän sanoo. Se on niin erilaista kuin yritysmaailma: kompromissien löytämistä monien ihmisten ehdoilla.

Kun he tapasivat Marinin kanssa, heitä yhdisti kiinnostus maailman asioihin, ympäristöön esimerkiksi. Politiikkaan ei niinkään. Se kiinnostus tuli myöhemmin. Jo kotoa Räikkönen kuitenkin kertoo oppineensa, että asioita on mahdollista ratkaista. Varsinaisia esikuvia ei ole ollut. Ei vieläkään.

Hän ei koskaan ole vakavissaan miettinyt, että lähtisi itse politiikkaan. Puoluekanta hänellä on, tavallaan:

”Täysi tuki on Sannalla ollut jo siitä asti, kun hän meni mihinkään toimintaan. Jos joku kanta on, niin se on se kanta. Niin kuin varmaan on aika monella muullakin ihmisellä.”

Piireissä, joissa Räikkönen liikkuu, Sanna Marinin ajama politiikka ei ainakaan mielikuvien tasolla ole sitä suosituinta. Kauppakamarit eivät profiloidu sosiaalidemokraattisina toimijoina. Haltun toimitusjohtaja Mikko Sävilahti on kokoomuksen kunnanvaltuutettu.

Räikkösen mielestä on rikkaus, että hänen ympärillään olevat ihmiset ajattelevat asioista eri tavalla. On kiinnostavaa nähdä asiat monesta kulmasta, hän sanoo.

”Jos tuottavuus kasvaa niin paljon, että on mahdollista tehdä lyhyempää päivää, niin eikö se ole tosi hyvä pyrkimys kaikelle tekemiselle koko maailmassa.”
Markus Räikkönen

Marinin politiikasta Räikkönen ei halua sanoa mitään. Yrityksistä hän sen sijaan voi puhua.

Yritysvastuusta: ”Ilmastolle kestävämmät toimintatavat ovat ne kasvualat. Jos kysyy Suomenkin johtavilta sijoitusyhtiöiltä ja muilta, että mitä ne etsivät, niin kaikki etsivät sellaisia teknologioita ja tuotteita ja yrityksiä, jotka toimivat ilmastolle kestävämmällä tavalla. Joku parempi, älykkäämpi tapa toimia. Sieltä tulee kasvua.”

Jalostusasteesta: ”Mielestäni mielenkiintoinen haaste yhteiskunnassa ja yrityksille on, miten me saadaan nostettua jalostusastetta ja tehtyä loppukäyttäjille enemmän tuotteita, joilla on mielellään kasvavat globaalit markkinat. Niin kuin vaikka kestävästi valmistetut tekstiilit.”

Kuuden tunnin työpäivästä: ”Jos tuottavuus kasvaa niin paljon, että on mahdollista tehdä lyhyempää päivää, niin eikö se ole tosi hyvä pyrkimys kaikelle tekemiselle koko maailmassa.”

Sitten hän poikkeaa vähän periaatepäätöksestään.

”Se, mikä on välillä haluttu tulkita virheellisesti, on, että heti kuuden tunnin työpäivä ja kaikki muutetaan. Asiaa käsittelevässä puheessa pari minuuttia ennen kohtaa, jossa puhutaan kuuden tunnin työpäivästä, puhutaan siitä, että jos työn tuottavuus paranee.”

Linjapuheessa Sanna Marin sanoi:

”Haasteita varmasti on ratkottavaksi. Mutta se ei tarkoita, ettemmekö voi asettaa rohkeita tavoitteita.”

Uuden yrityksen nimi on Generaxion. Suomessa brändi lanseerataan loppuvuoden aikana.

Generaxion toimii Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Jatkossa MarkkinointiAkatemia on osa sitä, niin kuin myös sen sisaryhtiöt, turkulainen Aucor ja lappeenrantalainen Roister. Tavoite on tulla Pohjoismaiden suurimmaksi digitaalisen markkinoinnin palveluita tuottavaksi yritykseksi. Pelkästään Suomen-yksikköön on tarkoitus rekrytoida kymmeniä uusia ihmisiä.

Markus Räikkönen ei enää ole viestintäjohtaja. Hän on senior advisor, niin kuin kaikki hänen tiimissään. Tiimi keskittyy suurempien yritysten kokonaismarkkinointistrategioihin.

Hän on uudesta työstä innoissaan. On hienoa päästä näkemään, kun pienestä tulee ehkä jotain suurta.

Tiimin ihmisillä on erilaisia vastuita: yksi tekee pelkkiä markkinatutkimuksia, toinen vastaa liiketoimintadatan analysoinnista ja koneoppimismalleista, kolmas opettaa Googlen mainostilin tekoälyä tekemään parempaa tuottoa asiakkaalle.

Sitten on Räikkönen, joka esihenkilönsä mukaan hahmottaa yrityksen liiketoiminnan kokonaisuuden: saa omaperäisiä ideoita, ajattelee toisen näkökulmaa, välittää.

Hän ei välttämättä ole se, joka innovoi jotain aivan uutta. Mutta kun ratkaisuja syntyy, hän haluaa tehdä niistä parempia.

Olla avuksi.

2 kommenttia