Topi Sorsakosken nimi oli ennen tapana liittää uutisiin laulajan reippaasta alkoholinkäytöstä, kännisistä sekoiluista keikoilla, talousasioiden laiminlyömisestä sekä reippaista veromätkyistä.

Uuden vuosituhannen vaihduttua meno oli rauhoittunut. Topi oli löytänyt puolison, jonka kanssa hän eli vapaa-aikoinaan rauhallista elämää hirsitalossaan Ähtärissä tai Floridassa.

Sorsakoski katui humalassa laulettuja keikkoja, viina ei enää virrannut samaan malliin ennen eikä jälkeen esiintymisen. Vekselikierre oli saatu poikki ja talovelkaa lyhennettyä. Artistina Topi Sorsakoski oli nousemassa legendan maineeseen, ja sävy hänestä kirjoitetuissa lehti­jutuissa muuttunut myönteisemmäksi.

Topin tupakkalakot sen sijaan epäonnistuivat. Hän saattoi jonkin aikaa pysytellä savuttomana, mutta oli taas pian pummaamassa tupakkaa.

Keväällä 2011 alkoivat terveysongelmat. Topi oli pari vuotta aikaisemmin kärsinyt keuhkoahtaumataudin oireista, ja hengitysvaikeudet pahenivat vähitellen. Sitkeä flunssa ei hellittänyt, ja laulaja alkoi yskiä kesken ­keikkojen.

Topi meni tutkimuksiin. Keuhkoissa oli paljon nestettä, ja sitä imettiin letkuilla pois. Kuvissa näkyi hämähäkin muotoinen pahanlaatuinen syöpäkasvain. Lääkärin arvion mukaan elinaikaa oli viisi kuukautta. Aika tarkasti elokuuhun asti.

Topi Sorsakoski, oikealta nimeltään Pekka ­Tammilehto, syntyi Ähtärissä lokakuussa 1952. Pekan ja hänen sisarustensa Antin ja Pirkon lapsuudessa isä Yrjö ”Ylli” Tammilehto pyöritti huoltoasemaa rakenteilla olevan valtatien varressa.

Tietä ei lopulta tullutkaan, ja Ylli teki konkurssin. Hän pakeni rahasotkuja Seinäjoelle ja jätti samalla vaimonsa Maijan yksinhuoltajaksi. Myöhemmin Yllistä tuli Tapio Tammilehto, tangolaulaja ja keikkamuusikko, joka lauloi ja soitti useissa eri tango-, humppa- ja iskelmäorkestereissa.

Lapsilleen Ylli jäi etäiseksi, mutta lahjoitti hän sentään Pekalle kitaran. Poika opetteli soittamaan Elvistä ja ­Beatlesia, ja kotipihan aitassa hän perusti veljensä kanssa Kalle Kiwes Blues Bandin.

– Ensimmäinen keikka oli urheilutalolla vuonna 1967. Siellä oli häät ja humppabändikin soittamassa. Pekka meni lavalle ja sanoi, että me tullaan soittamaan nyt. Se pakotti humppabändin pois lavalta. Lopulta jengi ajoi vuorostaan meidät pois lavalta, Antti Tammilehto ­muisteli Topin elämäkerrassa.

Tuleva Topi Sorsakoski eli muutenkin jo nuoresta pitäen rockhenkistä elämää. Veljensä ja kavereidensa kanssa hän kävi karkkivarkaissa, imppasi tinneriä, ­tappeli, hankki viinaa ja juopotteli – sekä sai 20-vuotiaana lapsen tyttöystävänsä Merjan kanssa. Merjalla oli ennestään yksi lapsi aikaisemmasta liitostaan.

Pekasta ei tullut säntillistä perheenisää. Kaikki rahat menivät nopeammin kuin tulivat, alkoholi maistui, ja kotona pyöri epämääräistä porukkaa. Avoliitto ei ollut este rinnakkaisille naissuhteille. Muutaman vuoden päästä Merja sai tarpeekseen ja muutti lasten kanssa omilleen.

Tammilehdon veljekset soittivat hetken isänsä yhtyeessä, sitten Jussi Raittinen pyysi Topin The Boys -yhtyeeseen tuuraavaksi kitaristiksi. Tuolloin Topi sai taiteilijanimensä.

Pekka huvitti soittokavereitaan keksimällä tarinoita pahasuisesta, ­viinaan menevästä hanuristista Topi Sorsakoskesta. Se osui omaan nilkkaan: bändikaverit alkoivat kutsua häntä Topiksi.

1980-luvun alussa Topi ja omaa Agents-yhtyettään luotsaava kitaristi Esa Pulliainen olivat Turussa Tuomari ­Nurmion roudareina, ja keikan jälkeen Topi järjesti varsinaisen yllätyksen. Tapojensa mukaisesti hän alkoi tietyn promillemäärän jälkeen tulkita vanhoja suomalaisia tangoja hieman parodioiden. Pulliaisella ja Nurmion bändin jäsenillä leuat loksahtivat: miten Topi noin komeasti lauloi?

Tunnustusta antoivat muutkin muusikot.

– Kuulin Topia ensi kertaa aivan 1980-luvun alussa. Olin ihmeissäni hänen äänestään. Tuntui kuin Olavi Virta olisi käynyt salavuoteessa Topin äidin kanssa, M. A. Numminen ylisti kirjassa.

Agents teki Rauli Badding Somerjoen kanssa kolme albumia. Alkoholin ja muiden ongelmien kanssa kamppailevan Baddingin kanssa keikkaileminen oli epävarmaa, Topia tarvittiin usein tuuraajaksi. Pääsolisti hänestä tuli 1985, kun Badding jätti bändin.

Agents oli kovassa nousussa, mutta Topia ei vielä tunnettu. Tuottaja Pedro Hietanen halusi tehdä levyn, joka korjaisi asian. Topi lauloi Agentsin säestyksellä albumille Hurmio (1985) enimmäkseen Olavi Virran tangoja. Levyä myytiin yli 70 000 kappaletta. Seuraavana vuonna tehty In Beat oli Topin ja Agentsin ensimmäinen varsinainen yhteinen albumi. Sitä myytiin yli 125 000 kappaletta.

– Alkoholi ei ollut ehkä faijalle ongelma, mutta se oli ongelma muille. Hänen suhteensa alkoholiin oli erilainen kuin juopoiksi leimatuilla ihmisillä yleensä. Vapaa-ajalla faijalle ei tullut mieleenkään juopotella omaksi ilokseen. Kun keikka-auton ovi aukesi, aukesi hotellin minibaari, Topin poika Onnimanni Tammilehto kertoi elämä­kerrassa.

Kohukeikoista kirjoitettiin lehdissä tiuhaan. Topin imago oli vielä rentumpi kuin Irwin Goodmanin – häneltä saatettiin odottaa millaista käytöstä tahansa. Joskus Topi saattoi lausua mikrofoniin rivouksia, esitellä muut artistit ”jaloviinan ystävinä ja vannoutuneina v-n nuolijoina” tai joskus piirtää faninsa käsivarteen nimmarin sijasta kirkkoveneen.

Talousvaikeudet alkoivat konkretisoitua, ja Ähtärin-talo oli menossa 1990-luvun alussa vasaran alle. Tuolloin Topin läheiset puuttuivat peliin, auttoivat raha-asioiden selvittämisessä ja kehottivat sulkemaan pullonkorkin.

Yhteistyö Agentsin kanssa loppui kesän 1992 jälkeen. Topi Sorsakoski oli valmistellut siirtymistä kokonaan sooloartistiksi, ja hän myös halusi suuremman osan keikkapalkkioista. Esiintyminen Kyröskosken suurlavalla jäi Topilta väliin. Puhuttiin, että hän olisi joutunut autokolariin, mutta todellisuudessa hän ryyppäsi ravintolassa Ruovedellä.

Topi lähti omille teilleen, ja hänen uusi taustayhtyeensä ristittiin Kulkukoiriksi. Agents-aikojen suosioon laulaja bändeineen ei yltänyt, mutta keikkaa riitti yhä tasaiseen tahtiin. Myös alkoholi maistui Topille entiseen malliin, ­kunnes yhtäkkiä elämä sai uuden suunnan.

Vuosituhannen vaihteessa Topi kohtasi itseään 22 vuotta nuoremman Helin, ja tämä sulatti nukkavierun tähden sydämen. Pidempiä ja lyhyempiä naissuhteita Topilla oli ollut koko ajan, mutta Heli oli jotakin muuta: hän sai Topin – siis Pekan – rauhoittumaan. Julkisuuteen Heli ei koskaan suostunut astumaan.

Pariskunta vihittiin Amerikan-kodissaan Floridan Fort Lauderdalessa helmikuussa 2010. Silloin kenelläkään ei ollut vielä aavistustakaan, kuinka lyhyeksi liitto jäisi.

Syöpädiagnoosi ei pysäyttänyt Topi Sorsakoskea. Keväällä 2011 hän jäi hoitojen vuoksi sairaus­lomalle, mutta ei luopunut suunnitelmistaan tehdä vielä yksi albumi. Tummansinisen sävelen taustat oli jo soitettu, mutta lauluosuudet puuttuivat.

Topin kodin kellaristudiossa äänitettiin kesällä lauluja pienissä pätkissä, tutun porukan kesken. Antti Tammilehto tuki veljeään, kun tämän oli koko ajan vaikeampi hengittää.

Syöpä oli jo vaikuttanut Topin lauluääneen, mutta tulkinnasta hän ei tinkinyt. Postuumisti julkaistun albumin ­laulut, kuten Tuopin jäljet, Viimeiseen korttiin, Paras päivä ja Levoton mieli ovat koskettavia.

Elokuussa sairaus tuli koko kansan tietoon. Topi vietti viimeisen viikkonsa kotona, kunnes joutui lähtemään ­Seinäjoen ­keskussairaalaan.

Vaimo Heli, poika Onnimanni ja sisko Pirkko olivat laulajan luona viimeisillä hetkillä ja ­pitivät häntä kädestä. Hengitys kävi tuskaisemmaksi, ja Topi pyysi rakkaitaan pysymään ­vieressään.

Kun hetki lopulta koitti, Pekka lausui vaimolleen viimeiset sanansa:

– Nukutaan vielä vähän, ­nukutaanhan?

Lähde: Antti Arvaja & Tuomas Mustikainen: Topi Sorsakoski – Viimeiseen korttiin (Johnny Kniga 2016)

Topi Sorsakosken suosio ei rajoittunut Agents-aikoihin. Päinvastoin, Sorsakosken hehkuttamina on iskelmä kuin iskelmä purrut suomalaisiin kuin häkä.