
Lääkärin myötätunto on tehokkaampaa kuin lääkkeet – Suolisto kiittää terveellisistä elintavoista
Potilaan selkäkivut paranevat sitä tehokkaammin, mitä empaattisempi lääkäri on. Suolisto puolestaan pitää terveellisistä elintavoista, kuten tupakoimattomuudesta ja liikunnasta.
Empatia lievittää selkäkipuja
Potilaan hyvinvoinnista aidosti kiinnostunut lääkäri voi olla selkäkipupotilaalle jopa suurempi apu kuin varsinaiset hoidot. Tämä kävi ilmi tutkimuksessa, jossa seurattiin 1 500:aa kroonisista alaselkäkivuista kärsivää potilasta vuoden ajan.
Potilaiden selkäkivut lievittyivät sitä todennäköisemmin, mitä empaattisemmaksi he arvioivat lääkärinsä. Myös liikkumisvaikeudet vähenivät ja elämänlaatu parani enemmän, jos lääkäri koettiin hyvin empaattiseksi.
Tutkijoiden mukaan lääkärin empaattisuus oli merkittävä hoidon onnistumista ennustava seikka. Empaattisuus ennakoi hyvää hoitotulosta paremmin kuin ei-lääkkeelliset hoidot, opioidilääkitys tai lannerankaleikkaus.
Lähde: JAMA Network Open
Älä ärsytä suolistoa
Terveelliset elämäntavat voivat ehkäistä ärtyvän suolen oireyhtymän kehittymistä. Sairastumisriskiä näyttävät pienentävän etenkin savuttomuus, runsas liikunta sekä riittävä uni ja lepo.
Tutkimukseen osallistui 64 000 brittiä, jotka eivät sairastaneet ärtyvän suolen oireyhtymää, kun keskimäärin 13-vuotinen seuranta alkoi. Osallistujia arvioitiin viiden terveellisen elämäntavan noudattamista.
Täydet pisteet sai, jos oli savuton, nukkui riittävästi, harrasti runsaasti liikuntaa, söi monipuolisesti ja terveellisesti sekä käytti alkoholia kohtuullisesti.
Tulosten perusteella riski sairastua oli sitä pienempi, mitä useampia terveellisiä elämäntapoja henkilö noudatti. Yksi terveellinen elämäntapa liittyi 21 prosenttia, kaksi 26 prosenttia ja 3–5 terveellistä elämäntapaa 42 prosenttia pienempään sairastumisriskiin, kun vertailukohtana olivat epäterveellisimmin elävät.
Yhteyteen eivät vaikuttaneet taustamuuttujat, kuten ikä, sukupuoli, sairaudet ja asuinpaikka.
Lähde: Gut
Elinikä yhä nousussa
Elinajanodote nousee todennäköisesti entisestään, vaikka kehitys hidastui jonkin verran koronapandemian vuoksi.
Asiantuntijat arvioivat, että vuoteen 2050 mennessä maailmanlaajuinen elinajanodote nousee 78 vuoteen, joka on 4,5 vuotta enemmän kuin vuonna 2022.
Maailman väestö elää myös suuremman osan elämästään terveenä. Kehitys on suurinta maissa, joissa eliniänodote on nyt alhaisin eli esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tämän vuoksi rikkaiden ja köyhien maiden välinen elinikäero kaventuu.
Lähde: Lancet