Apu

Koronavirus lisäsi asunnottomien määrää kaduilla radikaalisti – "Oleskelupaikkoja on todella vähän ja ihmiset väsyneitä”

Koronavirus lisäsi asunnottomien määrää kaduilla radikaalisti – "Oleskelupaikkoja on todella vähän ja ihmiset väsyneitä”
Katuasunnottomuus on kasvanut pääkaupunkiseudulla piilossa. Koronavirus toi sen näkyville. Asunnottomien on vaikea löytää paikkaa, jossa levähtää päivisin. Selviytyminen on kokopäivätyötä.
Julkaistu: 27.4.2020

Kun koronavirus rajoitti liikkumista ja sulki suomalaiset koteihinsa, kaduilla elävät asunnottomat jäivät ulos. Asunnottomia tuli myös lisää kaduille.

– Porukan määrä kaduilla lisääntyi radikaalisti, kertoo matalan kynnyksen palvelujen ja asumispalvelujen esimies Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa (Vva) -yhdistyksestä.

Lehtosen mukaan katuasunnottomuus on kasvanut pääkaupunkiseudulla piilossa. Koronatoimet toivat sen päivänvaloon. Ne asunnottomat, jotka olivat välillä majailleet kaverin sohvalla, jäivät nyt omilleen. Lisäksi pitkäaikaisasunnottomien yksiköissä on vierailukielto, joka estää tuttujen yöpymiset niissä.

Samalla koronavirus sulki monet asunnottomien päiväkeskukset ja julkiset tilat, kuten kirjastot, joissa saattoi ennen viettää aikaa. Se tarkoittaa, että päivisin on vaikea löytää paikkaa, jossa levähtää rauhassa.

– Monessa paikassa vartijat eivät kauaa katsele, jos joku asunnoton porukka menee istuskelemaan sinne, Lehtonen sanoo.

Koko päivä pitää olla jalkojen päällä, kävellä. Illansuussa hätämajoitukseen tulevat ovat hyvin väsyneitä.

– Porukka tulee sisään, painaa päänsä patjaan ja nukkuu. Järjestyshäiriöitä ei ole ollut, Lehtonen sanoo.

Muutama koditon karanteenissa

Asunnottomat ovat monella tapaa alttiita sairastua. Huono hygienia, puutteelliset asumisolosuhteet ja mahdollinen päihteidenkäyttö lisäävät sairastumisriskiä eri tauteihin, myös koronavirukseen. Asunnottomuutta kokevilla on usein kroonisia sairauksia, kuten maksa-, munuais- ja verenkiertoelimistön sekä hengityselinten sairauksia.

Kun korona alkoi levitä Suomessa, asunnottomat olivat huolissaan siitä, mitä tapahtuu, jos he saavat tartunnan. Missä he voivat sairastaa?

Viime sijassa vastuu on kaupungilla. Helsingin kaupungin Hietaniemenkadun palvelukeskuksen johtaja Anna-Maija Josefsson kertoo, että asunnottomalle voidaan antaa tilapäinen asumispaikka, jos hänellä on todettu korona ja hän tarvitsee paikan sairastamiseen. Asumisjärjestelyjen tarve ja kesto arvioidaan yhdessä terveydenhuollon kanssa.

– Muutama asiakas on jouduttu laittamaan karanteeniin tilapäisasumiseen kuumeen ja hengitystieoireiden vuoksi, mutta heillä ei ole todennettua koronaa, Josefsson kertoo.

Koronatartuntoja ei ole myöskään Vva:n Jussi Lehtosen tiedossa.

– Tämä on sitä ryhmää, jonka sosiaalinen etäisyys tartuntaketjuihin on ollut pidempi. Jos korona jatkaa leviämistään, se osuu varmasti myös asunnottomiin.

Hätämajoitustilat ovat täynnä

Kun koronarajoitukset tulivat voimaan, moni asunnottomien palvelu meni kiinni. Pikkuhiljaa ovia on avattu uudelleen.

– Oleskelupaikkoja on silti edelleen todella vähän ja avoinna olevat toimivat rajatusti. Ihmiset eivät myöskään jaksa siirtyä pitkiä matkoja, koska he ovat väsyneitä eivätkä jalat meinaa nousta penkiltä. Päivittäinen selviytyminen on kokopäivätyötä, Jussi Lehtonen sanoo.

Vva:n päiväkeskus Vepa on avoinna arkisin aamusta iltapäivään. Siellä pääsee suihkuun ja voi saada puhtaita vaatteita ja ruokaa. Kerralla sisään pääsee vain kahdeksan ihmistä.

– Toiminta on kävijöille melko pakkotahtista: hoidat asiasi ja menet ulos, jotta seuraavat pääsevät sisään. Mutta olen nähnyt helpottuneita ja tyytyväisiä ihmisiä. He ovat olleen silminnähden likaisia tulleessaan, ja on ollut helpotus päästä suihkuun, Lehtonen sanoo.

Sininauhasäätiön päiväkeskus Illusia toimii maanantaista lauantaihin. Siellä on myös mahdollisuus peseytyä ja pestä pyykkiä. Nuorten tukipiste Nuoli on auki päiväsaikaan joka päivä. Se oli aiemmin auki ympäri vuorokauden.

Helsingin kaupungin Hietaniemenkadun palvelukeskus toimii normaalisti. Sieltä voi saada yösijan. Maaliskuun puolivälissä yöpyjiä oli hätämajoituksessa 60 ja tilapäisasumisessa 52. Hätämajoituspaikat ovat yhä olleet täynnä.

– Hätämajoituksessa on jouduttu vähentämään 14 sänkypaikkaa turvavälin vuoksi, Anna-Maija Josefsson kertoo.

Vähentyneet paikat on saatu korvattua Diakonissalaitoksen hätämajoituksesta, joka toimii Alppikadulla Helsingissä. Myös Vva:n yökeskus Kalkkers toimii kevään loppuun asti Alppikadulla. Siellä voi yöpyä 25 ihmistä. Välillä on ahdasta.

Asunnottomat saavat nyt lämpimän aterian

Lepo, ruoka ja peseytyminen ovat perustarpeita. Koronarajoitukset tekivät niiden saamisesta asunnottomille vaikeampaa. Nyt Helsingin kaupunki alkaa tarjota asunnottomille lämpimän aterian päivittäin. Aterioita on varauduttu tarjoamaan noin 400 päivässä.

Jakelupaikkoja on yhdeksän eri puolilla kaupunkia. Lisäksi kaduilla kiertävät liikkuvat ammattilaiset saavat mukaansa eväspaketteja, joita he voivat jakaa kohdatessaan asunnottomia.

– Tämä on iso asia. Kentällä toimijat jakavat ruoat omissa toimipisteissään, jotta mihinkään ei tulisi satojen ihmisten ruuhkaa, Jussi Lehtonen kertoo.

Jos haluaa auttaa, asunnottomille voi lahjoittaa uusia, käyttämättömiä alusvaatteita ja sukkia. Parhaimpia ovat puuvillaiset perusalusvaatteet ja naisille rintaliiveiksi sporttirintsikat ja -topit. Myös pyyheliinoille ja t-paidoille on tarvetta. Lahjoituksista voi olla yhteydessä Vva:n toimistoon.

Romanien tulot hävisivät ja tilanne on vaikea

Diakonissalaitoksella on Helsingin Alppikadulla hätämajoitusta liikkuvalle romaniväestölle ja Euroopan ulkopuolelta tulleille paperittomille. Korona-aika on ajanut romanit vaikeaan tilanteeseen.

– He ovat tulleet ansaitsemaan rahaa perheelleen, mutta nyt Iso Numero -lehden myyminen tai pullojen kerääminen ei tuota. Myöskään kerjäämällä ei saa rahaa, kertoo palvelualuejohtaja Mika Paasolainen Diakonissalaitoksesta.

Hätämajoituksessa on yöpynyt viime aikoina viitisenkymmentä liikkuvaa romania. Koronatartuntoja ei ole todettu. Huolta on silti.

– Monet ovat huolissaan omasta terveydestään ja siitä, miten selviävät, jos he sairastuvat Suomessa koronaan, Paasolainen sanoo.

Normaalisti hätämajoitus on auki talvikaudella ja suljetaan huhtikuun lopussa. Nyt se pidetään koronaepidemian vuoksi auki toukokuun loppuun asti.

Osa romaneista on lähtenyt Suomesta kotimaahansa.

– Monella on perhe kotimaassa ja huoli myös heidän terveydestään. Ne, joiden on ollut mahdollista palata, ovat sen tehneet. Ongelma on, että kotimaan tilanne on myös huono ja toimeentulon hankkiminen on sielläkin vaikeaa.

Kommentoi »