Apu

Köyhän perheen lapsi tuntee syyllisyyttä siitä, että aiheuttaa rahanmenoa


Tutkimus osoittaa, että vähävaraisten perheiden lapset eivät saa yhtä hyvää koulutusta kuin muut. Moni lapsi häpeää varattomuutta.
Kuvat A-lehtien kuvatoimitus

Suomessa kaikilla lapsilla ei ole yhtäläisiä edellytyksiä menestymiseen. Tämä on fakta, jonka tutkijat näkivät Suomi lasten kasvuympäristönä -tutkimuksessa vuoden 2018 lopussa.

Tutkimus seurasi kaikkia vuonna 1997 syntyneitä lapsia 18 vuoden ajalta. Huomattiin, että erityisesti varhaislapsuus vaikuttaa vahvasti lapsen myöhempään hyvinvointiin, koulutukseen ja työmarkkinoille siirtymiseen.

Köyhyys voi pakottaa lapsen tekemään valintoja, jotka tekevät hänestä aikuisena vähävaraisen.

Pakko päästä nopeasti tienaamaan

– Usein vähävaraisen perheen nuorella on halu päästä työelämään ja ansaitsemaan nopeasti. Yliopistotasoinen opiskelu ei tule monelle mieleenkään, vaikka lahjakkuus riittäisi pitkälle. Ei ole sellaista taustaa, johtaja Riitta Hyytinen Pelastakaa lapset -järjestöstä sanoo.

Hyytinen on seurannut perheiden sinnittelyä kymmeniä vuosia. Aiemmin hän työskenteli sosiaalitoimistossa ja lastensuojelussa.

Nuoret kertoivat tuntemuksiaan vähävaraisuudesta Pelastakaa lapset -järjestön kyselyssä vuonna 2018. Siihen vastasi yli 1 700 lasta ja nuorta, joista 15 prosenttia oli ilmoituksensa mukaan köyhiä.

Vähävaraisuus tuntui nuorista häpeälliselta.

Tunnen syyllisyyttä siitä, että vien rahaa kun olen tässä.

Yksi vastaaja kyselyssä kuvaili elämäänsä näin:

Olen kokenut syyllisyyttä rahatilanteen vuoksi, sillä perheemme neljästä lapsesta olen ainut joka käy lukion. Koen, että se on liian kallista ja että olisin tehnyt paremman valinnan menemällä ammattikouluun.”

Lue myös: Köyhän perheen äiti: Lapsille ei ollut ruokaa – "Haimasyöpä herätti minut"

Kiusaako opettaja köyhää?

Koulu haluaa, että lapset ottavat itsenäisesti vastuun oppimisesta. Uudet opetusmenetelmät näyttävät siirtävän vastuuta käytännössä vanhemmille. Lasten kanssa tehdään läksyt, jotta menestys olisi taattu.

– Entä jos kotona voimavarat menevät talouden hoitamiseen ja jatkuvaan sinnittelyyn? Stressi voi johtaa siihen, ettei jakseta tehdä lapsen kanssa läksyjä ja keskittyä koulunkäyntiin. Onko vanhemmalla itselläkään kokemusta siitä, että on saatu tukea omilta vanhemmilta, Hyytinen pohtii.

Kouluissa ei ehkä ole herätty vähävaraisten oppilaiden todellisuuteen. Viisi euroa luokkaretken kassaan tai kännykän vanhentunut malli voivat olla lapselle pulma.

Jos opettaja pyytää oppilaita ottamaan kännykät esiin ja etsimään tietoa netistä, lapsi voi kokea opettajan kiusaajaksi.

Kaikilla muilla on joku tosi hyvä puhelin.

Joskus kun koulussa pitää tehdä jotain puhelimella, sanon suosiolla, ettei mulla ole mukana tai akku loppuu tai ei oo nettii kun se on Nokia ja kaikilla muilla on joku tosi hyvä puhelin...”

Lue myös: Tämä vuoksi köyhät perheet köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat

Hätävalheita kavereille

Pelastakaa lapset -järjestön kyselyssä 69 prosenttia köyhistä lapsista kertoi tulleensa kiusatuksi ja rahattomuus on pistänyt keksimään hätävaleita.

”Tarkoitus on ollut monta kertaa lähteä kaveriporukan kanssa leffaan mutta aina olen ’kipeä’ tai ’minulla on koiranvahtivuoro’, kun oikeasti ei vain ole ylimääräistä rahaa.”

Jotkut lapset luulevat, että kaikki vähävaraiset ovat sosiaalipummeja.

– Mistä lapsille tulee se asenne, että köyhyys on juoppojen ja huonosti asioitaan hoitaneiden ihmisten virhe ja työttömyys laiskuutta? Jotta lapset eivät jää väärien käsitysten valtaan, köyhyydestä pitää puhua koulussa, Hyytinen sanoo.

Lukio maksaa 2 500 euroa

Opintojen kulut ovat usein yllätys. Nuorisobarometrin mukaan 17 prosenttia nuorista joutuu karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan rahapulan vuoksi.

Lukio maksaa keskimäärin 2 500 euroa. Tarvitaan digi- ja paperimuotoisia kirjoja, laskin ja kannettava tietokone, joka pystyy pyörittämään myös ylioppilaskokeet.

Ammattikoulu maksaa alasta riippuen 200 eurosta tuhansiin.

– Esimerkiksi media-alalla kamerat, tietokone ja kuvankäsittelyohjelmat maksavat paljon.

– Yläraja on kiinni siitä, miten paljon opiskelija pystyy panostamaan, puheenjohtaja Elias Tenkanen kertoo.

Hän toimii Suomen ammattiin opiskelevien liitossa Sakki ry:ssä. Tenkanen on opiskellut metallialalla Turussa.

Lukio ei ole kaikille saavutettavissa.

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen sanoo, ettei lukion maksuttomuus pidä aidosti paikkaansa.

– Lukio ei myöskään ole kaikille saavutettavissa, koska joillain paikkakunnilla nuorten pitää muuttaa koulun perässä.

Lue myös: "Puolet köyhistä perheistä on sellaisia, joiden vanhemmat käyvät töissä"

Pikavippejä ammattikoulussa

Ammattikoululaisten keskuudessa tehdyt kyselyt osoittavat, että opiskelijoilla on entistä enemmän pikavippiongelmia ja talousvaikeuksia.

Ammattikouluihin tullaan usein heikommista oloista kuin lukioon.

– Erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on 20 prosenttia ja määrä on kasvussa. Kahden viime hallituksen aikana osassa kuntia ammattikouluilta on viety 200 miljoonaa euroa, Elias Tenkanen kertoo.

Lukiolaisten liitto ja Sakki vaativat toisen asteen opintojen maksuttomuutta.

Helsingissä niistä tuleekin ilmaisia lähitulevaisuudessa. Muualla Suomessa tilanne ei ole sama. Nuorten eriarvoisuus kasvaa.

Juttu on alun perin julkaistu Avussa helmikuussa 2019.

Julkaistu: 31.8.2019