Apu

Miten yritykset selviävät koronasta? – Näillä toimialoilla menee nyt lujaa pandemiasta huolimatta – osalla jopa sen ansiosta

Miten yritykset selviävät koronasta? – Näillä toimialoilla menee nyt lujaa pandemiasta huolimatta – osalla jopa sen ansiosta
Korona ja siitä johtuvat rajoitukset eivät iskeneet kaikkiin yrityksiin yhtä pahasti. Nopeat sopeutujat pärjäsivät kriisialoillakin.
Julkaistu: 17.4.2021
Tyhjiä kauppakatuja. Suljettuja ravintoloita tuolit nostettuna pöydille. Vaikeista ajoista kertovia yrittäjiä ja lomautettuja työntekijöitä. Uutiskuvissa ja -jutuissa korostuu, miten pahasti koronakriisi on yrityksiä riepottanut. Vaikka ajat ovat monille vaikeat, kaikki eivät ole hävinneet. Moni yritys on selvinnyt poikkeusajoista hyvin, toiset jopa kukoistavat.
Kahdeksan asiantuntijaa Oulun yliopistosta, Haaga–Helia-ammattikorkeakoulusta, LUT-kauppakorkeakoulusta ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta vastasi Avun kyselyyn siitä, millä aloilla koronakriisistä on selvitty parhaiten.
Vastausten perusteella vaihtelu saman alan yritysten välillä voi olla suurta. Valmiiksi taloudellisesti vahvalla pohjalla seisoneet firmat ovat kestäneet kriisiajan enimmäkseen melko hyvin. Suurempia yrityksiä poikkeusajat ovat heilutelleet pääsääntöisesti vähemmän kuin pienempiä.
"Oppiminen oli alussa monesti tulipalojen sammuttelua, kun taas myöhemmin yrittäjät alkoivat aktiivisesti ja uteliaasti tarkastella uuden tilanteen luomaa liiketoimintaympäristöä ja mahdollisuuksia."
Tutkimusaluejohtaja Hannu Vahtera, Haaga-Helia
Toisaalta koronarajoitusten pahoin runtelemilla aloilla, kuten ravintolabisneksessä, ovat voineet pärjätä ne yritykset, jotka ovat saaneet muutettua toimintaansa nopeasti ja löytäneet poikkeusajan tarjoamia ansaitsemismahdollisuuksia.
Kriisin luonne on suosinut tiettyjä aloja. Ihmisten on pakko syödä ja kun muita vaihtoehtoja on vähemmän, kotona tehdään entistä enemmän ruokaa. Ainekset on ostettu tietenkin lähikaupoista ja marketeista. Niin sanottu päivittäistavarakauppa onkin porskuttanut kriisissäkin.
Suuri osa kansalaisista on siirtynyt etätöihin, mikä taas on ollut hyväksi sellaisille firmoille, jotka tarjoavat sähköisiä yhteyksiä tai myyvät tarvittavia laitteita ja välineitä. Kodissa vietetyn ajan kasvaminen on saanut monet myös ostamaan parempia televisioita, kodinkoneita ja niin edelleen. Rajoitusten aika sai aikaan ulkoilubuumin, mikä on hyödyttänyt urheilu- ja ulkoiluvälineiden myyjiä.
Kuinka pysyviä nämä muutokset ovat? Sitä ei asiantuntijakaan osaa sanoa varmasti.

Supistuneen bisneksen vuosi

Verratessa eri toimialojen alv-kertymää maalis-joulukuulta 2020 vuotta aikaisempaan, kahdella kolmesta se on supistunut. Grafiikan lähde: Verohallinnon tilastotietokanta. Tiedot perustuvat verohallinnon dataan arvonlisäveron kertymästä.

Oppiminen oli tulipalojen sammuttelua

Liike-elämään erikoistuneen Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun tutkimuksessa selvitettiin hiljattain, miten Business Finlandin myöntämä kehitysrahoitus koronakriisissä vaikutti yrityksiin. Selvisi, että osassa yrityksiä kriisi ja kehitysrahoitus antoivat mahdollisuuden sellaiseen kehittämiseen ja ideointiin, joihin ei ollut normaaliaikoina mahdollisuutta.
– Oppiminen oli alussa monesti tulipalojen sammuttelua, kun taas myöhemmin yrittäjät alkoivat aktiivisesti ja uteliaasti tarkastella uuden tilanteen luomaa liiketoimintaympäristöä ja mahdollisuuksia, tutkimusaluejohtaja Hannu Vahtera Haaga-Heliasta kertoo.
Vahtera ja liiketoiminnan yliopettaja Minna-Maari Harmaala kuuluivat tiimiin, joka selvitti yritysten tilannetta.
– Tutkimuksemme mukaan koronakriisi vauhditti yritysten innovaatioprosesseja, mikä auttoi kriisistä selviämisessä. Monessa yrityksessä asiakkaat olivat myös tärkeässä roolissa itse kehittämisessä ja innovoinnissa, Harmaala sanoo.

Koronavuoden voittajia

Alv-kertymää voi pitää hyvänä sijaismittarina alakohtaisen liikevaihdon kehitykselle. Kun tarkastellaan eri alojen alv-kertymää maalis-joulukuulta 2020, nähdään, että paljon otsikoissa ollut ravitsemus- ja matkailuala on todella kärsinyt poikkeusoloista. Myös verkkokaupan nousu näkyy tilastoissa. Lähde: Verohallinnon tilastotietokanta

Koronavuoden häviäjiä

Sopeutuja pärjää

Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus Microentren tutkijoiden mukaan hyvin ovat selvinneet ne toimialat, joihin rajoitustoimet ovat vaikuttaneet vähän, kuten teollisuus, rakentaminen ja ruokakaupat, esimerkiksi Kesko ja S-ryhmä.
– Vain vähän ovat kärsineet kaikki sellaiset alat, joiden arvonluonti perustuu tai oli helposti sopeutettavissa etätyöhön, yrittäjyyden professori Henri Hakala LUT-kauppakorkeakoulusta tiivistää.
Kriisi on pakottanut melkein kaikki yritykset digiloikkaan. Jopa perusostokset, kuten ruokatarvikkeiden ja juomien osto, ovat siirtyneet osin verkkoon. Ruoan verkkokaupan osuus on kuitenkin vielä pieni. Sen suosio myös vaihtelee nopeasti epidemiatilanteen mukaan: viime keväänä ruokaa alettiin tilata verkosta melko vilkkaasti, mutta kun koronatartunnat painuivat kesäksi vähiin, vähenivät myös ruokaostokset verkossa. Kun tartunnat kääntyivät kasvuun, lisääntyi taas myös ruoan verkko-ostaminen.
"Parhaiten ovat selvinneet teknologiayhtiöt, jotka myyvät erilaisia informaatiopalveluita sekä tietoteknisiä sovelluksia ja ratkaisuja. Myös nettikauppaan erikoistuneet ovat selvinneet hyvin."
Ennustepäällikkö Markku Lehmus, Etla
Poikkeustilanne pakotti yritykset tarjoamaan palveluitaan ja tuotteitaan verkossa, mikä puolestaan toi töitä ja rahaa niille firmoille, jotka osaavat rakentaa kotisivuja, verkkokauppoja ja pitää huolta tietoliikenteen sujuvuudesta. Samaan aikaan samantyyppisiä palveluita tarvittiin etätyöhön siirtymisessä.
– Parhaiten ovat selvinneet teknologiayhtiöt, jotka myyvät erilaisia informaatiopalveluita sekä tietoteknisiä sovelluksia ja ratkaisuja. Myös nettikauppaan erikoistuneet ovat selvinneet hyvin, ennustepäällikkö Markku Lehmus Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta kertoo.
Aluksi koulutuksiin ja seminaareihin käytettiin monien yritysten jo valmiiksi käyttämiä etäyhteydenpito-ohjelmia, kuten Teamsia ja Zoomia. Kun tilanne pitkittyi ja tapahtumia haluttiin välittää näyttävämmin, avautui rahantekotilaisuus livestriimauksia ja muita verkkolähetyksiä tuottaville yrityksille.
Kituvalla tapahtuma-alalla alettiin nopeasti järjestää erilaisia virtuaalikeikkoja ja striimattuja esityksiä. Niiden tuoma raha on kuitenkin ollut vähäistä oikeisiin esityksiin verrattuna.
Tietenkin myös monet suojavarusteita ja lääkintätarvikkeita valmistavat firmat ovat pärjänneet. Ehkä vähemmän itsestään selvää on ollut ulkoilu- ja urheilutarvikkeiden lisääntynyt menekki. Samoin kodin ja puutarhan kunnostukseen liittyvät yritykset ovat saaneet menestysraon pandemiassa.
"Nopeasti nouto- ja toimitusmyyntiin toimintansa sopeuttaneet yritykset ovat pystyneet jopa kasvattamaan myyntiään, kun monet ravintolat viime keväänä laitettiin kokonaan kiinni."
Yrittäjyyden professori Henri Hakala, LUT-kauppakorkeakoulu

Nouto- ja toimitusmyynti jopa kasvanut

Ravintola-alan ja matkailun yritysten ahdinko on ollut kestouutisaihe koko korona-ajan. Jotkut yritykset ovat silti onnistuneet selviämään hyvin.
– Nopeasti nouto- ja toimitusmyyntiin toimintansa sopeuttaneet yritykset ovat pystyneet jopa kasvattamaan myyntiään, kun monet ravintolat viime keväänä laitettiin kokonaan kiinni, Henri Hakala kertoo.
Esimerkiksi Kotipizzan toiminta sopii poikkeusaikaan: yritys kertoi huipputuloksesta viime vuonna. Perinteisen noutoruoan lisäksi myös niin sanottua fine diningia tarjoavat ravintolat ryhtyivät toimittamaan koteihin esimerkiksi paketteja, joista ohjeiden mukaan valmistamalla sai huippuilllallisen.
Kansainvälisen markkinoinnin ja yrittäjyyden professori Olli Kuivalainen LUT-kauppakorkeakoulusta mainitsee esimerkkinä lemiläisen ravintolan, jolle jäi varastoon tonnikaupalla lihaa viime kevään sulun alkaessa. Ravintola ryhtyi valmistamaan kuivalihaa kauppoihin myytäväksi.
"Kriisin vaikutukset eivät ole olleet niin dramaattisia kuin mediassa on annettu ymmärtää. Moni toimiala on selvinnyt tilanteesta ilman suurempia muutoksia ja osa nyt lopettaneista yrityksistä oli jo ennen koronaa kannattavuudeltaan heikkoja."
Tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi, Oulun yliopisto
– Ruuan kotiinkuljetuspalveluiden kysyntä on kasvanut kovasti, mutta tämä ei välttämättä tarkoita ruokaa tuottaville ravintoloille parempaa tuottoa kuljetusyhtiön provisioiden vuoksi, Anna-Mari Simunaniemi Oulun yliopistosta sanoo.
Myös Etlan Lehmus arvioi, että juuri tällaiset yritykset, tunnetuimpana Wolt, ovat menestyneet ja hyötyvät edelleen, sillä ruoan kotiin tilaaminen jäänee pandemian jälkeenkin aiempaa yleisemmäksi.
Oulun yliopiston tutkijat muistuttavat, että hyvin pandemiassa ovat selvinneet yritykset, joiden oma talous on ollut kunnossa, kiinteät kustannukset pienet ja joilla on useita tulonlähteitä. Kriisiaika ei ole myöskään koskenut yrityskenttää niin laajasti kuin uutisoinnista voisi päätellä.
– Kaikki toimialat huomioiden kriisin vaikutukset eivät ole olleet niin dramaattisia kuin mediassa on annettu ymmärtää. Moni toimiala on selvinnyt tilanteesta ilman suurempia muutoksia ja osa nyt lopettaneista yrityksistä oli jo ennen koronaa kannattavuudeltaan heikkoja.

Konkurssien määrä helmikuussa ja maaliskuun alussa 2021 tavanomaiseen verrattuna

Vuosi sitten säädetty väliaikainen konkurssisuoja päättyi viikon 4 loppuun. Kartassa on verrattu sen jälkeisiä konkursseja viikoilta 5–10 vastaavaan aikaan keskimäärin vuosilta 2011–2020. Lyhyellä tarkastelujaksolla satunnaisvaihtelu saattaa myös selittää eroja konkurssien määrissä. Lähde: Tilastokeskus.

Kotimaisen kysyntä kasvussa

Suurten murrosten tuomista nopeista muutoksista osa jää aina pysyviksi. Mitä tällä kertaa? Tutkijat varovat julistamasta mitään varmaa. Yksi muutos yritysten toiminnassa voi olla se, että toimintaa lasketaan ehkä vähemmän pitkien ulkomailta kulkevien toimitusketjujen varaan. Varsinkin kriisin alussa joidenkin firmojen toiminta yski, kun tuotannolle tärkeitä raaka- aineita tai osia ei saatu ulkomailta.
Myös kansalaiset ovat poikkeusaikoina ostaneet tavallista hanakammin kotimaista ruokaa ja muita tuotteita. Osin kyse on paikallisten yritysten tukemisesta, osin ehkä jo aiemmin alkaneesta trendistä, jossa tuotteiden alkuperä ja eettisyys kiinnostaa aiempaa enemmän.
"Pienemmät kaupunkiseudut, joista on hyvät liikenneyhteydet suurempiin keskuksiin, ja joissa asuminen on kohtuuhintaisempaa, saattavat selvitä tästä jopa voittajina."
Yrittäjyyden professori Henri Hakala, LUT-kauppakorkeakoulu
Etätyö jäänee koronan jälkeenkin selvästi yleisemmäksi kuin ennen pandemiaa. Sen vaikutukset jäävät nähtäväksi.
– Jos työpaikalle ei tarvitsekaan mennä joka päivä, vaan vaikka kerran tai kaksi viikossa, moni varmasti alkaa ajatella mahdollista asuinpaikkaansa uudestaan. En kyllä usko laajamittaiseen maallemuuttoon, mutta ehkäpä pienemmät kaupunkiseudut, joista on hyvät liikenneyhteydet suurempiin keskuksiin, ja joissa asuminen on kohtuuhintaisempaa, saattavat selvitä tästä jopa voittajina, Henri Hakala pohtii.
Suomalaiset matkustelevat luultavasti vielä ainakin tänä vuonna enimmäkseen kotimaassa. Matkailualaa onkin auttanut suomalaisten liikkuminen Suomessa, mutta suuri osa yrityksistä on silti ollut vaikeuksissa, kun ulkomaisia matkustajia ei ole maahan päässyt. Vapaa-ajan matkustamisen laajempaa kehitystä on vaikea ennakoida. Lentämisen suosioon voi alkaa vaikuttaa ihmisten ilmastohuoli, mutta koronarajoitusten purkamisen jälkeen voi seurata myös ulkomaan matkailun piikki.
Jutussa mainittujen tutkijoiden lisäksi tietojaan jakoivat tutkijat Martti Saarela ja Riitta Forsten-Astikainen Oulun yliopistosta.
Päivitetty 17.4. – Ilmestynyt 9.4.2021
Kommentoi »