Liikennesektorilta on viime vuosikymmeninä kerätty veroina vuosittain 7–8 miljardia euroa. Liikenteen verotus on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna erittäin korkealla tasolla.

Jorma Ollilan työryhmä esitteli oman mallinsa kilometriverosta jo joulukuussa 2013. Kun aikoinaan Ollilan työryhmä tämän esitti, silloin esimerkiksi Autoliitto lyttäsi sen vedoten esimerkiksi GPS-paikannuslaitteistojen kalliisiin kustannuksiin. Mutta oliko Ollila veljineen sittenkin oikeilla jäljillä?

– Kukaan ei ole osoittanut, että järjestelmän kustannukset olisivat erilaiset kuin 12 vuotta sitten. Meillä on Suomessa pieni volyymi ja jos siinä pyöritetään tällaista paikantamiseen perustuvaa järjestelmää, joka laskee kilometrit, niin se on kallis. Lisäksi siihen liittyy edelleen paljon oikeudellisia kysymyksiä, sanoo Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

Paikannukseen perustuva järjestelmä siis laskisi kunkin auton ajetut kilometrit, joiden perusteella verotettaisiin. Juridinen haaste on kuitenkin ihmisten yksityisyydensuoja.

– On selvää, että kilometriverojärjestelmä maksaa paljon enemmän kuin valtaosalle autokannasta maksaa nykyinen järjestelmä. Ja valtaosa autokannastahan on vanhempia fossiilisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja. Polttoaineverojen tilityksestä huolehtii muutama henkilö muutamissa öljy-yhtiöissä, se on todella halpaa. Myös ajoneuvoverojärjestelmä on jo olemassa, ja senkin kustannukset ovat aika alhaalla suhteessa perityn veron määrään.

Iso-Britanniassa tuohduttiin

Iso-Britanniassa kilometrivero on jo päätetty ottaa käyttöön vuonna 2028. Kuitenkin vain ladattaville autoille. Ennusteiden mukaan noin 13 680 kilometriä vuodessa ajava sähköautoilija joutuisi maksamaan ajeluistaan noin 255 puntaa eli noin 290 euroa. Lataushybrideillä ajavat maksaisivat siitä noin puolet. Lisäksi he maksaisivat luonnollisesti myös polttoaineveron bensiinillä ajamistaan kilometreistä. Kyse olisi siis tavallaan tuplaverotuksesta.

Britanniassa lataushybridiautoilijat ovatkin tuohtuneet tilanteesta, missä heidät on ensin houkuteltu hankkimaan kallis vähäpäästöinen auto ja yhtäkkiä sen verotus nouseekin selkeästi.

Suomessa asiantuntijat kaavailevat kilometriveroa ensisijaisesti kaikille käyttövoimille, eivät vain ladattaville autoille. Tosin sekään ei ole tässä vaiheessa poissuljettua, että uusi vero koskisi Britannian tapaan vain töpseliautoja.

Ajokilometrien valvonta on mahdollista toteuttaa monin eri tavoin. Edes Iso-Britanniassa ei ole vielä päätetty, miten ajettuja kilometrimääriä kontrolloidaan. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty tarkistusta vuosittain katsastuksen yhteydessä. Tämä ei Niemisen mukaan ole ongelmatonta.

– Se on mielestäni toimimaton idea. Osassa autoissa mittarilukeman muuntaminen on todella helppoa. Missään nimessä tuo ei käy ainakaan koko ajoneuvokantaan.

Autoveron poisto on hyvä tavoite

Autokannan kiihtyvä sähköistyminen rapauttaa liikenteen veropohjan, joten jollain konstilla se on paikattava. Eikö olisi järkevintä, että sähköautoilla olisi kilometrivero ja polttomoottoriautoilla polttoainevero kuten tähän astikin, sehän käytännössä on myös kilometrivero…

– Kyllä, nämä ovat samantyyppisiä veroja. Polttoaineveroakin maksetaan vain silloin, kun ajoneuvo liikkuu. Samat elementit ovat takana, ei makseta auton omistamisesta vaan sen käytöstä. Ajatushan on se, että kilometriverolla korvattaisiin autovero. Tavoitteena se on ihan hyvä, koska se laskisi uusien autojen hintoja ja autokauppa alkaisi elpyä kohti normaalia markkinaa. Pääsisimme samalle viivalle monen muun maan kanssa, Nieminen muistuttaa.

Autoalan mukaan pelkästään sähköautoille asetettava kilometrivero pysäyttäisi niiden kysynnän ja loisi ihmisille kannusteen hankkia ja pitää kiinni vanhoista polttomoottoriautoistaan. Tämä kysynnän kasvu nostaisi käytettyjen polttomoottoriautojen hintatasoa, vaikuttaisi negatiivisesti autokannan uudistumiseen, liikenneturvallisuuteen ja autokannan päästöihin.

Sama veromalli kaikkialle

Britannia on siis jo päättänyt ottaa kilometriveron käyttöön, Norja hyvin todennäköisesti ottaa ja moni EU-maa pohtii sitä vakavasti. Mistä tämä kertoo? Voiko kilometriverosta tulla normi EU-maissa.

– Tuo kertoo ainakin siitä, että kun EU:ssa poltto-ainevero on ollut keskeinen osa valtioiden tuloja. niin siitä on säädelty yhdessä EU-tasolla. Jos nyt sitten päätetään, että polttomoottoriautojen valmistus kielletään kokonaan, niin silloin polttoaineverotulot loppuvat. Silloin joudutaan miettimään muiden energiamuotojen verotusta enemmän. Esimerkiksi sähkön.

Yhteinen liikenneverotusmalli EU:n alueella olisi Niemisen mukaan käytännössä välttämättömyys.

– Tämä ei niinkään koske Suomea, mutta monissa EU-maissa on todella paljon rajanylitysliikennettä. Aika haastavaksi menisi, jos joka maassa olisi eri systeemi. Tapa kerätä veroja ei voi vaihtua liikaa maasta toiseen, se saattaisi jo hankaloittaa liikennettä, Pasi Nieminen sanoo.

Keskuskauppakamarin liikenteen asiantuntijan Hanna Kalenojan mielestä liikenteen verotus tulisi uudistaa jo vuonna 2027, jolloin Suomessa otetaan käyttöön uusi EU:n laajuinen päästökauppajärjestelmä.

– Päästökauppajärjestelmä tulee nostamaan esimerkiksi polttoaineiden hintoja. Jos nämä saataisiin synkattua samaan aikaan, siitä toki olisi etua. Mutta on tämä sellainen häkkyrä, ettei sitä kyllä vuodeksi 2027 saada kasaan. Asiahan pitäisi päättää jo suunnilleen nyt. Asia mutkistuu, kun pelureita on useampia.

Liikenneministeri Lulu Ranne (ps) on puolestaan kertonut, että kilometriveroa ei ole tulossa, koska se ei sovi pitkien etäisyyksien Suomeen.

– Liikenteen verotus on varmasti vaaleissa 2027 iso kysymys. Meillähän on jo työryhmä olemassa asiasta, mutta aika hiljaista on sen osalta ollut. Ulos ei ole tullut mitään. Tällainen on useamman vuoden poliittinen prosessi, Pasi Nieminen muistuttaa.

Radikaali ehdotus

Nieminen esittääkin melko radikaalin ajatuksen.

– Nämähän ovat kaikki lopulta poliittisia kysymyksiä. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi hankintatuet. Se keskustelu pitää käydä, tulisiko liikenteestä enää kerätä sitä määrää veroja, mitä aiemmin on kerätty. Onko se enää edes mahdollista uusien käyttövoimien vahvistuessa?

– Se on ihan keskeinen kysymys. Sähköisen siirtymän myötä ajoneuvojen hinnat nousevat merkittävästi. Jo nyt autoverokertymä on paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Tilanne on muuttunut. On hyväksyttävä, että joistain veroista joudutaan myös luopumaan. Veropohja ei voi olla muuttuvassa maailmassa sama kuin se on aina ollut.

Jos liikenteestä tuleva veropotti pienenee oleellisesti, on ne rahat luonnollisesti kerättävä jostakin muualta.

– Silloin kuppi on täytettävä jostain muualta. Onhan meillä poistunut esimerkiksi omaisuusvero ja monta muuta verolajia. Pitää ymmärtää, että vaikka liikenteestä on kerätty aina paljon veroja, ei niin välttämättä tulla aina tekemään.

Kun faktoja lukee, alkaa olla aika selvää, että liikenteen verouudistus ei synny ihan parilla palaverilla.

– Suomessa tärkeää on, että meidän olosuhteet tulevat huomioiduksi. Auto on Suomessa liikkuessa tärkeä, joissain paikoin välttämätön. Verotuksen pitää olla sillä tasolla, että liikkuminen on mahdollista, kun julkista liikennettäkin on monin paikoin ajettu alas. Myös vanha autokanta pitää huomioida. Jos sitä halutaan uudistaa, niin ei se ainakaan verotusta kiristämällä tapahdu. Täytyy hyväksyä se, että liikenteen verotulot tulevat laskemaan, jos vihreä siirtymä halutaan tehdä. Muuten se ei vain ole mahdollista, Nieminen sanoo.

– Käyttövoimamuutos ei tapahdu, eivätkä päästötavoitteet toteudu, jos liikenteen verotus ei laske. Se on vain faktaa. Ei tämä liikenteen verotuksen uudistus tule todellakaan olemaan helppo nakki valtiolle, siellä on niin paljon ristiriitaisia odotuksia.

Iso jumppa edessä

Autotuojat- ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio on Pasi Niemisen kanssa pääosin samoilla linjoilla.

– Me emme varsinaisesti kannata ainakaan satelliittiperusteista kilometriveroa, mutta ymmärrämme sen mahdollisuudet ohjausvaikutuksena nykyisten sulavien verotuottojen korvaavana tulon lähteenä valtiolle. Omat riskinsä siinä kyllä on, etenkin, jos se tulisi myös polttomoottoriautoille ja lisäksi vielä raskaalle liikenteelle. He kun maksavat myös aika isoa polttoaineveroa, Kallio sanoo kilometriverosta ylipäätään.

Valtiovalta ei ole vielä aktivoitunut isosti liikenteen väistämättömän veromuutoksen edessä. Todennäköisesti päätöksiä voidaan tehdä aikaisintaan seuraavalla vaalikaudella.

– Hiukan hankala verouudistusta on vielä edes arvioida, kun ei ole mitään mallia, kuinka Suomessa kilometrivero toteutettaisiin. Mutta kyllä satelliittipaikannus huomattavasti kalliimpaa olisi kuin nykyisten verolajien kantokustannukset. On se selvää, että tässä on iso jumppa edessä.

Britannian malli kelpaa tietyin reunaehdoin

Jo aiemmin mainittu Britannian malli kuitenkin kiinnostaa Kalliota – tietyin reunaehdoin.

– Britannian mallihan on hyvin mielenkiintoinen eli kilometrivero vain sähköautoille ja ladattaville hybrideille. Kilometrimääriä tarkkailtaisiin siellä mahdollisesti ihan omalla ilmoituksella eli vaikkapa veroilmoituksessa. Katsastuksen yhteydessä se ei toimi. Meilläkin auto tulee katsastukseen vasta neljävuotiaana ja sillä on saattanut olla siinä vaiheessa neljä eri omistajaa. Jonkinlaisena lisätarkistuksena se ehkä kävisi.

Ihan suoraan Britannian malli ei toki Suomeen käy, koska maiden välillä on melko fundamentaalisia eroja.

– Briteissä ajoneuvovero sähköautoille on 10 puntaa vuodessa (11,44 euroa), kun Suomessa se on 340 euroa. Siellä on myös hankintakannustimia sähköautoille, meillä ei. Emme puhu samasta asiasta. Britannian malli on mielestäni mietinnän arvoinen, mutta se vaatisi ehdottomasti rinnalleen riittävän pitkällä ajalla olevat hankintakannustimet. Muuten se kurittaisi entisestään jo valmiiksi henkitoreissaan kituvaa autokauppaa ja jarruttaisi sähköistymiskehitystä sekä ilmastotavoitteita, Kallio sanoo.

Silti periaate innostaa.

– Mutta brittien malli maltillisella kilometriverolla, kilometrit omalla ilmoituksella. Lisäksi se hankintakannustin. Ilman muuta miettimisen arvoinen asia.

Autovero pois

Kallio kannattaa myös autoveron poistamista, koska silloin ajoneuvot halpenisivat oleellisesti ja kauppa alkaisi käydä. Tämä pitäisi tehdä jo tällä hallituskaudella. Hänellä on myös ehdotus siitä, miten autovero voitaisiin korvata.

– Esimerkiksi ajoneuvoveron nostolla. Jos sitä nostettaisiin vaikkapa 70 euroa vuodessa, tilanne paikattaisiin, eikä se olisi ihmisille hillittömän iso asia. Se pitäisi ensin tehdä. Sen jälkeen ensi vaalikaudella mietitään veroratkaisuja syvällisemmin.

Tero Kallio ei kuitenkaan halua lukita tai pois lukea mitään vaihtoehtoja. Ei edes sitä, että liikenteen verotuskakun annettaisiin yksinkertaisesti sulaa.

– Lisäisihän se kilpailukykyä, jos liikenteen kustannukset pienenevät. Mutta toki tässä pitää ajatella myös yhteiskuntaa ja valtiota. Jos niin tehtäisiin, pitäisi miettiä, mistä leikataan tai mistä korotetaan veroja. Jonkin verran toki liikenteen veroastetta pitäisi laskea, meillä se on Euroopan korkeimpia.

Kallio muistuttaa vielä muiden liikenteen verolajien kuin ajoneuvoveron korotusten riskeistä.

– Autoveron ja polttoaineveron korotusten katto on jo nähty. Muuten emme myy tätäkään vähää uusia autoja, vaan ihmiset ostavat yhä enemmän tuontiautoja. Polttoaineveroon on tulossa jakelijoiden päästökauppa vuonna 2028 ja samalla iso pomppu jakeluvelvoitteeseen. Ne voivat nostaa polttoaineen hintoja jopa 40 senttiä litralta. Siihen polttoaineveron korotus, niin vaikutus alkaa näkyä kilpailukyvyssä ja jopa inflaatiossa.