Renault Kadjar vm 2019 – Kompakti ja kohtuuhintainen SUV-harvinaisuus on perusvarmaa vastinetta rahalle

Viisivuotias Renault Kadjar kohtuukilometreillä. Tällaisen auton pystyy tavan suomalainenkin omalla rahalla hankkimaan.

28.3.2024 | Päivitetty 29.3.2024 | Tuulilasi

Koeajoimme äskettäin kaksi käytettyä autoa, joille oli leimallista suuri ajomäärä – jopa 240 000 kilometriä ja reipas ikä. Audi A6 oli yhdeksänvuotias ja Volvo XC90 vielä kahdeksan vuotta sitäkin vanhempi. Lähdimme hakemaan näiden vastapainoksi jotain melko tuoretta ja vähän ajettua autoa, mutta kohtuuhintaan totta kai. Asetimme hintarajan 15 000 euron tasolle – ei nyt sentilleen, mutta sinne päin.

Osuimme heti maaliin, kun vastaan tuli oranssinpunainen Renault Kadjar. Tämä malli on melkoinen harvinaisuus, vaikka sen tuotanto alkoi jo 2015. Konsernisisar Nissan Qashqai on ollut Suomessa monin verroin suositumpi kuin tämä Renault. Nyt oli siis tarjolla tietynlaista eksotiikkaa. Hintakatto ei valitettavasti ihan pitänyt, sillä Kadjarista pyydettiin 16 890 euroa. Päätimme sietää tämän heilahduksen ylöspäin, sillä autolla oli ollut vain kaksi omistajaa, ja sillä oli ajettu ainoastaan 87 900 kilometriä. Kadjar oli vuosikertaa 2019, eli kohtuullisen tuore tapaus kaikin puolin.

Takaistuin on hyvin neutraalisti muotoiltu.

Kun pitää nämä asiat mielessä, kenellekään ei voi tulla yllätyksenä, että Renault oli siistissä kunnossa. Maalipinta hohti talvipäivän kirkkaassa auringossa todella komeasti, eikä sisätiloistakaan löytynyt mitään sen kummempaa huomautettavaa. Istuimissa oli puolinahkaverhoilu. Tällä ei ole sinänsä mitään merkitystä, mutta joidenkin renkaanpotkijoiden mielestä tämä tekee autosta kuin autosta entistä kiehtovamman. Olennaisemmista varusteista mainittakoon navigaattori, peruutuskamera, lohkolämmitin ja keyless go -toiminto. Tämä tarkoittaa, että ovia ei tarvitse avata erikseen, kunhan avain on taskussa. Tämä on mahtava varuste, jos käsissä on pari painavaa kauppakassia.

Kadjar ei ole mikään tilaihme, mutta 4,4 metrin koriin on saatu loihdittua tilat, jotka riittävät nelihenkiselle perheelle. Hujopiksi venähtäneet teinit eivät kuitenkaan suostu istumaan takapenkillä kuin pakotettuina.

Kadjarimme moottori oli 1,3-litrainen turbonelkku, josta otetaan 159 hevosvoiman teho. Koneen jatkeena on seitsenportainen automaattivaihteisto. Näillä eväillä Kadjar liikkuu oikein vaivattomasti. Tämä johtuu lähinnä siitä, että 260 newtonmetrin huippuvääntö on käytössä jo kierrosluvulla 1 750 r/min. Pykälässä on aina mahdollisimman iso vaihde. Kadjarin ajo-ominaisuudet eivät säväytä, mutta se on täysin harmiton ja perusvarma kulkija.

Keskinäyttö on päässyt jo mukaan, mutta se ei ole yhtä iso kuin nyky-Renaulteissa.

Pesuviiksen alla olevalla monitoimikytkimellä ohjataan soitinta.

Sateenvarjo kojelaudassa

Renaultin historiaan mahtuu lukuisia oman aikansa parhaimmistoon lukeutuneita automalleja. Tippa-Relluna Suomessa tunnettu Renault 4 oli 1960-luvulla valovuosia edellä kilpailijoitaan, joissa oli usein takamoottori ja huono tavaratila. Tipassa oli etuveto ja iso takaluukku ihan nykyautojen tapaan.

Renault 5 oli 1970-luvulla yksi ranskalaisvalmistaja tärkeimmistä malleista. Niitä myytiin kuin siimaa, ja mallia uudistettiin säännöllisesti.

Vielä 1970-luvulla ranskalaistehtaat – Renault niiden joukossa – tunnettiin omintakeisista teknisistä ratkaisuistaan. Niistä ehkä tunnetuin oli sateenvarjon kahvaa muistuttava vaihdekeppi. Se tunkeutui ohjaamoon tulipellin läpi. Eihän tuon keksinnön käyttäminen ollut sen kummempaa kuin lattiavaihteen, mutta pieni harjoittelu oli aluksi tarpeen.

Nykyään ranskalaiset autot uivat samassa valtavirrassa kuin muutkin. Kapinoinnin ja omalaatuisuuden aika on taakse jäänyttä elämää.

– Lauri Larmela –