Saattaa ehkäistä diabetesta, muistisairauksia ja maksasyöpää – Näin nappaat kahvin terveyshyödyt – Viisi vinkkiä

1. Suosi runsaassa käytössä suodatinkahvia

Kahvi kuuluu kiinteästi arkeen ja juhlaan. Vielä 1960-luvulla suurin osa suomalaisista joi pannukahvia. Vaikka suodatinkahvi on nykyään ylivoimaisesti suosituinta, sen rinnalle ovat kirineet espressopohjaiset kahvit, kapselikahvit sekä presso- ja mutteripannulla valmistetut kahvit.

Kahvissa on rasvaliukoisia diterpeenejä, kuten kafestolia ja kahweolia, jotka saattavat nostaa haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta. Ne jäävät kuitenkin suodatinpussiin. Näin ei tapahdu, kun kahvi valmistetaan pressopannulla tai espressokoneella. Yksi päivittäinen espresso ei kuitenkaan vaikuta veren rasva-arvoihin.

2. Helli suolistomikrobeja ja ehkäise diabetesta

Kahvitutkimukset on yleensä tehty vertaamalla runsaasti ja vähemmän kahvia juovia. Tutkimuksista koetetaan poistaa sekoittavia tekijöitä, mutta aina se ei onnistu. Kahvin ja terveyden yhteydet voivatkin selittyä osin jollain muilla tekijöillä.

Väestöseurantatutkimuksissa vahvinta näyttöä on saatu suodatinkahvista kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä. Kahvin vaikutus saattaa liittyä osin verensokerin säätelyyn ja haiman toimintaan, osin suoliston mikrobistoon. Kahvin sisältämien polyfenolien ja flavonoidien uskotaan vaikuttavan myönteisesti suoliston mikrobistoon. Polyfenolit lisäävät paksusuolessa bifidobakteerien ja bacteroides-suvun bakteerien määrää. Yli kuudesta päivittäisestä kahvikupillisesta ei kuitenkaan ole enää hyötyä diabeteksen ehkäisyssä.

Kahvissa on myös runsaasti kaliumia ja magnesiumia, jotka ovat välttämättömiä hermostolle ja lihaksille. Puolessa litrassa kahvia on näitä kivennäisaineita yhtä paljon kuin keskikokoisessa banaanissa. Kahvilla ei kuitenkaan voi korvata ruokavalion puutteita, ja kahvin hyödyt voi saada myös muusta ravinnosta.

3. Piristä, mutta älä yritä korjata univajetta

Kahvin sisältämä kofeiini piristää, ja kahvia juodaankin usein sen piristävän vaikutuksen vuoksi. Kofeiini saa ihmisen puristamaan parhaansa urheilusuorituksessa, ja se voi myös parantaa keskittymistä tarkkuutta vaativassa työssä. Liikenteessä tarkkaavaisuus kohenee ja ajovirheet vähenevät.

Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa: tapaturmien riski kasvaa, jos yrittää pinnistellä kahvin turvin rättiväsyneenä. Pitkäaikainen unen puute altistaa monille sairauksille. Kahvilla ei pidä yrittää korjata univajetta.

Espressopohjaisessa kahvissa on enemmän kofeiinia kuin suodatinkahvissa, mutta espressoa ei nautita yhtä suuria määriä. Toisaalta suodatinkahvin juomiseen menee aikaa, mutta espresson voi kulauttaa hetkessä, jolloin se vaikuttaa keskushermostoon nopeammin.

Geneettiset tekijät vaikuttavat kofeiinin aineenvaihduntaan elimistössä. Aikoinaan kofeiini oli kielletty huippu-urheilussa, mutta se poistettiin dopinglistalta, koska sen hajoamisessa on yksilöllisesti suuria eroja. Joillekin kofeiini voi aiheuttaa unettomuutta, kun taas toiset taas kokevat nukkuvansa paremmin, jos he juovat vähän kahvia ennen yöpuulle menoa. Osalla runsas kahvin juominen voi aiheuttaa sydämentykytystä, hermostuneisuutta ja vapinaa. Kahvin suurkuluttajat voivat saada samankaltaisia oireita, jos kahvihanat menevät yllättäen kiinni.

4. Nauti kohtuudella muistin hyväksi

Kahvi saattaa ehkäistä rappeuttavia aivosairauksia, kuten Alzheimerin tautia ja Parkinsonin tautia. Vaikutukset voivat liittyä suoliston mikrobien määrään tai koostumukseen, mutta myös kofeiiniin, joka piristää ja aktivoi keskushermostoa.

Joissakin tutkimuksissa kofeiinin on havaittu terästävän lähimuistia. Eräässä seurantatutkimuksessa havaittiin, että 3–5 kupillista kahvia päivittäin nauttivilla eläkeikäisillä oli pienempi riski sairastua muistisairauteen kuin kahvia välttävillä tai sitä runsaammin juovilla.

Runsas kahvin juominen on liitetty vähäisempään maksasyövän riskiin, ja se näyttäisi suojaavan myös maksakirroosilta jossain määrin. Alkoholin käyttö suurentaa erään maksaentsyymin pitoisuutta, mutta kahvin juominen vähentää sitä. Kahvi ei kuitenkaan pelasta alkoholin haitoilta.

5. Vauhdita aamulla vatsan toimintaa

Kahvin sisältämät yhdisteet, kuten kofeiini ja polyfenolit, vaikuttavat suoliston liikkeisiin. Moni kokee, että aamukahvi käynnistää suoliston toiminnan. Tutkimuksissa on osoitettu, että kahvi todella saa paksusuolen loppuosan ja peräsuolen supistelemaan.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva, jossa vatsa saattaa olla löysällä, kovalla tai siltä väliltä. Jos sairaus on ummetuspainotteinen, kahvi saattaa vauhdittaa vatsan toimintaa ja näin helpottaa oloa. Jos vatsa on jo ennestään löysällä, ripuli voi kuitenkin pahentua.

Asiantuntija: professori Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto.

Lähteet: terveyskirjasto.fi ja Kahvi ja terveys, kahvi ja ruoansulatuskanava -webinaari 13.4.2023.