Apu

Suomeen hoitoon ulkomailta tulee vuosittain pari tuhatta terveysturistia – Maailmalla yli 100 miljardin euron kasvava bisnes

Suomeen hoitoon ulkomailta tulee vuosittain pari tuhatta terveysturistia – Maailmalla yli 100 miljardin euron kasvava bisnes
Suomen yksityisiin sairaaloihin ja poliklinikoille tulvii vuosittain tuhansia terveysmatkailijoita eri puolilta maailmaa. Siitä voi kasvaa iso bisnes.
Julkaistu: 2.12.2021

Miltä tuntuisi matkailumainos Ruotsin tai Venäjän televisiossa: Luota laatuun – parane Suomessa.

Suomella on aivan todellisia mahdollisuuksia nousta houkuttelevaksi terveysmatkailukohteeksi, koska täällä lääketiede on korkeatasoista.

Jo nyt Suomeen tullaan syöpähoitoihin etenkin Ruotsista ja Venäjältä. Myös monilla muilla lääketieteen alueilla kuten ortopediassa ja neurokirurgiassa suomalainen huippuosaaminen tunnetaan maailmalla.

Potilaat tulevat hoitoon Suomeen siksi, että kotimaassa kyseistä hoitoa ei ole saatavilla tai siksi, että täällä hoito on parempaa kuin kotimaassa.

Tällä hetkellä Suomeen saapuu vuosittain noin 2 000 terveysmatkailijaa lääketieteelliseen hoitoon tai kuntoutukseen.

3 600 ulkomaalaista potilasta hoidettiin Suomessa vuonna 2019.

Keräsimme 2019 ensimmäisen kerran Visit Finlandin kanssa yhteistyössä ulkomaisia potilastietoja yrityksiltä, jotka hoitavat ulkomaisia terveysmatkailijoita. Kyseessä on siis henkilöt, jotka matkustavat Suomeen hoidon tai kuntoutuksen vuoksi. Lukuun ei sisälly esim. vapaa-ajan matkalla tai työmatkalla tapaturman vuoksi ensiapua saaneet henkilöt.

Puolet terveysmatkailijoista syöpäpotilaita

Lähes puolet Suomeen tulevista terveysmatkailijoista on syöpäpotilaita, jotka hakeutuvat Helsingissä sijaitsevaan yksityiseen syöpäsairaalaan Docratesiin. Sairaala on vastaanottanut terveysmatkailijoita jo 14 vuoden ajan.

Potilaita on tullut yli 60 maasta, eniten Ruotsista ja Venäjältä, mutta myös Australiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta saakka. Sairaalan liikevaihdosta lähes 40 prosenttia tulee ulkomailta.

Docratesiin matkustaa ulkomailta etupäässä levinnyttä syöpää sairastavia potilaita, jotka tarvitsevat erityisen vaativaa sädehoitoa, edistyksellisempää kuvantamista ja muuta diagnostiikkaa, erityisesti kasvaimen molekyyliprofilointia.

– Meillä potilaille tehdään perusteellisia tutkimuksia, joissa selvitetään syövän levinneisyys ja kasvaimen geeniprofiili. Sen jälkeen aloitamme hoidot, jotka voivat jatkua Suomessa kuukausien ajan, kertoo Docratesin toimitusjohtaja Ilpo Tolonen.

Docratesiin saapuvat syöpäpotilaat majoittuvat hoitojen ajaksi hotelliin tai kodinomaisiin huoneistoihin, ja heille tarjotaan mahdollisuus myös aktiviteetteihin kuten personal trainer -palveluihin.

Jos potilas tulee esimerkiksi syövän sädehoitoon, hän voi viipyä Suomessa jopa kaksi kuukautta. Silloin on tärkeää, että hänelle järjestetään myös majoituspalvelut sekä mahdollisesti hoidon oheen tarjottavia palveluita kuten fysioterapiaa tai seksuaaliterapiaa.

Monilla on myös puoliso tai jokin muu läheinen mukanaan.

Ilpo Tolosen mukaan suomalaisilla on ollut suuria tavoitteita terveysmatkailun kehittämisessä. Vielä kolme vuotta sitten puhuttiin 10 000 terveysmatkailijan saapumisesta Suomeen ja sadan miljoonan euron liikevaihdosta, mutta korona ja keskeneräinen sote-uudistus ovat hidastaneet alan nousua.

– Sen vuoksi suomalaisten yritysten katse on suomalaisissa potilaissa, ostopalvelusopimuksissa ja ulkoistamisissa, Tolonen sanoo.

Ennen koronapandemiaa Suomen terveysmatkailun liikevaihto oli 10–15 miljoonaa euroa. Pandemian aikanakin potilaat matkustivat kansainvälisesti, joten liikevaihto ei sentään romahtanut.

Suomeen hakeudutaan esimerkiksi Ruotsista etenkin syöpähoitoihin naapurimaamme pitkien odotusaikojen vuoksi.

– Ruotsissa on käytössä EU:n potilasdirektiivi, jonka mukaan potilaalla on oikeus hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan. Jos hoidosta koituvat kustannukset ja hoidon taso ovat samoja kuin Ruotsissa, maksaa maakunta hoidon. Silloin hoitokulut ovat potilaalle samat kuin julkisessa terveydenhuollossa, Tolonen kertoo.

Tolosen edustaman Docratesin lisäksi merkittäviä terveysmatkailukohteita Suomessa ovat Orton Helsingissä, Mehiläinen Sports Hospital Turussa, Tekonivelsairaala Coxa ja Tampereen Sydänsairaala sekä rintasyöpähoitoihin erikoistunut Klinikka Helena Savonlinnassa.

Osa terveysmatkailuyrityksistä tekee yhteistyötä yliopistosairaaloiden kanssa, joiden hoitohenkilökunta työskentelee yrityksissä virka-aikansa ulkopuolella.

10–15 miljoonaa euroa – Suomen terveysmatkailun liikevaihto viime vuosina.

Suomelle merkittävimmät terveysturismin lähtömaat ovat Ruotsi ja Venäjä.

Syöpähoidon kustannukset alkavat 35 000 eurosta

Terveysmatkailu ei ole mahdollista kaikille. Esimerkiksi syöpä­sairaala Docratesissa leikkauksen hinta on yli 10 000 euroa. Syöpädiagnostiikan ja koko hoidon kustannukset alkavat 35 000 eurosta.

Suurin osa matkailijoista käyttää terveyspalveluita omarahoitteisesti ja vakuutuksen turvin.

– Tyypillinen terveysmatkailija on keski-ikäinen ja työssä käyvä. Usein myös aikuiset lapset hankkivat vanhemmilleen hoitoja ulkomailta. Mitä vakavampi sairaus on, sitä enemmän ihmiset tekevät voitavansa kustantaakseen hoidot itselleen tai läheisilleen, kertoo Visit Finlandin aluepäällikkö Päivi Antila.

Ruskeasuolla Helsingissä on yksityinen sairaala nimeltä Orton. Sinne saapuu vuosittain noin 200 potilasta ulkomailta, eniten Ruotsista ja Venäjältä. Ulkomaisia potilaita on kymmenisen prosenttia sairaalan kaikista asiakkaista. Korona vähensi ulkomailta tulevien määrää noin neljännekseen normaalista, mutta tänä syksynä ulkomaalaisia on taas alkanut tulla enemmän.

Suomi kilpailee terveysmatkailumaana etenkin Saksan, Sveitsin, Israelin, Turkin ja Englannin kanssa. Yksi kilpailuvaltti on tarjota palvelu potilaan omalla kielellä.

– Jos potilas ei puhu englantia, pitää hoito tarjota hänen kotikielellään, sanoo Docratesin Ilpo Tolonen.

Venäjällä ja Kiinassa toimii ammattimaisia terveysmatkailuvälittäjiä, jotka auttavat asiakkaita etsimään parhaat palvelut ulkomailla.

– Suomessa on korkeatasoista hoitoa, mutta Suomen maakuva terveysmatkailun kohdemaana on vielä melko tuntematon, sanoo Tolonen.

1 078 ulkomaalaista potilasta hoidettiin Suomessa vuonna 2020.

Julkinen sektori mukana bisneksessä

Myös julkinen terveydenhuolto on mukana terveysmatkailubisneksessä. Orton esimerkiksi tekee yhteistyötä Husin kanssa vuokraamalla sairaalan tiloja silloin, kun ne eivät ole muussa käytössä, ja osa Husin lääkäreistä työskentelee ajoittain Ortonissa.

– Husin lääkärit tekevät meille töitä oman palkkatyönsä lisäksi ekstrana. Ortonissa tehdään erityisesti ortopedian, tekonivelkirurgian ja neurokirurgian alojen toimenpiteitä. Meillä on myös kuusi omaa leikkaussalia, mutta joitakin toimenpiteitä varten vuokraamme tiloja Husilta, jolloin Hus saa meiltä vuokratuloja, kertoo Ortonin toimitusjohtaja Markus Orava.

Ortonissa ei tehdä kiireellisiä hoitoja, vaan esimerkiksi leikkaukset sovitaan ennakolta.

– Jos hoidot tehdään Husin tiloissa, hoitoajat sovitaan hyvissä ajoin. Jos leikkauksen tekee Husin lääkäri, hän tekee sen virka-ajan ulkopuolella kuten muissakin yksityisissä sairaaloissa ja poliklinikoissa. Julkisen puolen hoitojonoihin toimintamme ei vaikuta.

Orava täsmentää julkisella puolella työskentelevien lääkäreiden toimintaa yksityisellä puolella.

– Kyseessä on lääkärin vapaa-ajan käyttö, eli hän voi itse päättää, tekeekö ekstratyötä virka-aikansa ulkopuolella.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) toimii Finnhealth. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita ulkomaalaisille potilaille. FinnHealth on saanut yhteydenottoja kymmenistä maista, eniten Venäjältä ja Ruotsista. Sairaalalta toivotaan erityisesti neurologiaan, sydänkirurgiaan ja syöpien hoitoon liittyviä palveluita.

– Finnhealth on tällä hetkellä KYSin omaa julkisen sairaalan toimintaa, mikä rajoittaa sen mahdollisuuksia hoitaa potilaita. Tarkoituksemme on laajentaa toimintaamme ja toimia samaan tapaan kuin esimerkiksi Orton, kertoo KYSin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs.

7,5 miljoonaa euroa – Suomen terveysmatkailun liikevaihto vuonna 2020.

Maailmalla terveysmatkailu on jo yli 100 miljardin euron kasvava bisnes.

Suomen yliopistosairaalat maailman kärkeä

Suomella on Töyräksen mukaan hyviä mahdollisuuksia kasvattaa terveysmatkailua, koska maamme yliopistosairaalat kuuluvat maailman parhaimmistoon.

– Terveysmatkailu tuo vientituloja julkiseen terveydenhuoltoon ja koko kansantalouteen. Maailmalla terveysmatkailu on jo yli 100 miljardin euron bisnes, ja se kasvaa nopeasti, sanoo Töyräs.

Myös väitöskirjatutkija Susanna Saari Lapin yliopistosta katsoo, että lääketieteellisen hoidon ja hyvinvointipalveluiden yhdistäminen edistää Suomen matkailubisnestä.

– Meillä on monia kylpylöitä, joissa voisi tarjota hyvinvointipalveluita esimerkiksi leikkauksen jälkeistä toipumista varten. Tärkeää olisi ajatella asiakkaan polkua alusta loppuun. Yksityispuolella tosin on sairaaloita, jotka toimivat hotellin tapaan.

Saaren mukaan terveysmatkailusta tuskin tulee massamatkailua, koska se on kallista. Suomi ei ole muutenkaan massakohde. Alaa tulisikin Saaren mielestä markkinoida maksukykyiselle kohderyhmälle, ja palveluja tulisi tuotteistaa paremmin.

– Suomalainen ortopedi Sakari Orava on leikannut David Beckhamin akillesjänteen. Esimerkin kautta välittyy kuva siitä, minkälaista lääketieteen osaamista täällä on, sanoo Saari.

Tästä on kyse

  • Terveysmatkailija hakeutuu hoitoon ulkomaille saadakseen parempaa hoitoa tai päästäkseen hoitoon nopeammin kuin kotimaassaan.

  • Yksityinen syöpäsairaala Docrates on vastaanottanut terveysmatkailijoita 14 vuoden ajan. Myös muut yksityiset terveysalan yritykset ovat lähteneet mukaan toimintaan.

  • Hus on ollut mukana terveysmatkailussa vuokraamalla sairaaloiden tiloja. Julkisella puolella työskentelevät lääkärit hoitavat myös terveysmatkailijoita virka-aikansa ulkopuolella.

  • Massaturismia terveysmatkailusta tuskin tulee, koska se on monelle liian kallista.

Kommentoi »