Apu

Kuka saa hoitoa? Anki sai tekonivelen 40 vuoden polvikivun jälkeen: ”En edes muista, milloin olisin nukkunut kahdeksan tuntia putkeen”

Kuka saa hoitoa? Anki sai tekonivelen 40 vuoden polvikivun jälkeen: ”En edes muista, milloin olisin nukkunut kahdeksan tuntia putkeen”
Anki Långbacka sai toissa vuonna tekonivelen 22 300 muun suomalaisen tavoin. Sitä ennen hän kärsi polvikivuista melkein 40 vuotta. Tekonivelleikkausten määrä on moninkertaistunut viime vuosikymmenten aikana, mutta tie operaatioon voi yhä olla pitkä. Korona on venyttänyt hoitojonoja.
Julkaistu: 8.2.2022

Joulukuussa 2020 helsinkiläinen Anki Långbacka, 64, lähti hieman jännittyneenä kohti Vantaalla sijaitsevaa Peijaksen sairaalaa. Edessä olisi polvileikkaus, jota hän pelkäsi. Toisaalta hän toivottavasti pääsisi vihdoinkin kivuistaan.

Vihdoinkin pitää paikkansa Ankin kohdalla, sillä hän on kärsinyt polvikivuista melkein 40 vuotta. Vuonna 1984 hän sairasti angiinan, jonka jälkitautina hän sai niveltulehduksen.

– Kipu oli järkyttävä. Sitä hoidettiin kortisonipiikeillä ja kipulääkkeillä. Lääkärit olivat huolissaan. Sain tietää, että tulehdus voisi pian johtaa nivelrikkoon, ellei sitä saataisi rauhoittumaan.

Sen jälkeen polvikivut tulivat aaltoina. Välillä Ankin vasen polvi kipeytyi pahasti, ja hänen oli vaikea kävellä. Välillä oli pitkiä rauhallisia aikoja. Vuosien varrella Anki ehti kohdata monenlaisia lääkäreitä. 1990-luvulla eräs työterveyslääkäri määräsi särkylääkkeitä ja antoi ohjeeksi laahata kipeää jalkaa perässä.

Vuonna 2001 Anki meni yksityisen ortopedin vastaanotolle. Tämä suositteli kukonhelttauutetta eli Hyalgan-piikkejä viikon välein molempiin polviin. Ne auttoivat, ja Anki kävi 15 vuotta ottamassa niitä. Sen jälkeen hän sai vahvempia Synvisc-piikkejä kolme vuotta.

Anki Långbacka kärsi polvikivuista lähes 40 vuotta. Välillä polvi kipeytyi pahasti, välillä oli rauhallisia aikoja.

Lääkäri kyseli lihavuusleikkauksesta

2000-luvun alkuvuosina Anki pyysi polven tekonivelleikkausta useita kertoja. Siihen ei suostuttu, koska hän oli silloin alle 50-vuotias. Tuolloin leikattiin enimmäkseen vain yli 60-vuotiaita, sillä määriteltiin, että keinonivel kestää vain 12–13 vuotta. Uusintaleikkauksia ei haluttu. Nykyään tekonivelten arvioidaan kestävän peräti 25–30 vuotta.

Vuonna 2017 Anki sai tietää, että polvissa oli vaikea nivelrikko. Seuraavana vuonna hän sai työterveyslääkäriltään ensimmäisen lähetteen Peijaksen sairaalaan, johon polvikirurgia oli keskitetty.

"Loppu mikä loppu. Sairauskertomukseni oli painajaismaista luettavaa."
Anki Långbacka

– Lääkärin ensimmäiset sanat minulle olivat: oletko harkinnut lihavuusleik­kausta. Hän sanoi, ettei tee mitään näin lihaville ihmisille. Minun pitäisi ruveta laihduttamaan. Polvia hän ei tutkinut.

Ankia lääkärin kommentti painosta enemmänkin nauratti, sillä polvi oli jälleen kerran parempi. Keväällä 2019 Anki oli kuitenkin jälleen työterveyslääkärin vastaanotolla. Ortopedit totesivat, että leikkaus oli ainoa vaihtoehto.

– Loppu mikä loppu. Sairauskertomukseni oli painajaismaista luettavaa.

Keskittämisestä on ollut hyötyä

Anki pohti, hakeeko hän leik­kausta yksityisestä vai julkisesta terveydenhuollosta. Työterveyslääkäri suositteli Peijaksen sairaalaa, koska polvileikkaus on siellä rutiinia. Rutiini onkin olennainen käsite, kun puhutaan tekonivelleikkauksista.

Ankin tavoin 22 300 suomalaista sai uuden tekonivelen polveen tai lonkkaan vuonna 2020. Se on enemmän kuin Kemissä on asukkaita. Polven operaa­tioita oli 12 700 ja lonkan 9 600. Kuusi kymmenestä leikkauksesta tehtiin naisille.

Hieman alle puolet tekonivelleikkauksista tehdään yliopistollisissa sairaaloissa ja loput muissa julkisissa sairaaloissa. Vain nelisen prosenttia tehdään yksityisissä sairaaloissa.

1990-luvulla havaittiin, että tekonivelleikkausten määrä kasvoi mutta samalla kertyi hoitovelkaa ja jonot olivat pitkiä. Siihen tarpeeseen perustettiin Tampereelle Suomen ensimmäinen tekonivelsairaala Coxa vuonna 2001.

Tekonivelleikkausten määrä ei vähene tule­vaisuudessa, sillä ikääntyviä on yhä enemmän ja elämme vanhemmiksi.

Alussa siinä oli mukana myös yksityisiä toimijoita, mutta nykyään se on kokonaan julkisomisteinen yhtiö. Sen omistavat neljä sairaanhoitopiiriä ja viisi kaupunkia.

– Coxan ajatus oli lisätä erikoisosaamista ja vähentää uusintaleikkauksia. Ne maksoivat kolme kertaa enemmän kuin ensileikkaus. Näin laatu paranisi, ja kuntien rahaa säästyisi, kertoo Coxan toimitusjohtaja Kristiina Michelsson.

Vuonna 2008 Sitra teki selvityksen ja suositti leikkausten keskittämistä entistä harvempiin sairaaloihin samanlaisin perustein. Yhdeksän vuotta myöhemmin annettiin asetus, jonka mukaan tekonivelleikkauksia tehdään sairaaloissa, joissa ylletään vuosittain 600 leikkaukseen, joista puolet polviin ja puolet lonkkiin.

Nykyään Coxa on suurin yksittäinen toimija. Siellä tehtiin 6 000 tekonivelleikkausta vuonna 2021. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin alueella operaatiot on keskitetty Peijaksen sairaalaan, jossa tehtiin 3 500 tekonivelleik­kausta vuonna 2020.

Leikkausten keskittämisestä on ollut hyötyä.

– Uusintaleikkausten tarve vähenee, ja vaativat leikkaukset onnistuvat paremmin. Tässä on huima ero kolmenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, sanoo Suomen Nivelyhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Multaharju.

Hän on itsekin käynyt läpi useita vaativia tekonivelleikkauksia ja toimii vertaistukena. Hän on myös yhdistyksen potilas­asiamies ja kokemusasiantuntija.

Multaharjun mukaan myös kivunhoito on kehittynyt huimasti. Ymmärretään, että kipu on vakava stressitekijä keholle ja mielelle ja että se rajoittaa toimintakykyä.

"Meillä näkyi se, että korona aiheutti eri puolilla Suomea kiireettömän sairaanhoidon alasajoa ja supistamista ja ihmiset joutuivat odottamaan leikkausta pidempään."
Kristiina Michelsson, toimitusjohtaja, Coxa

Tekonivelleikkausten määrä on moninkertaistunut

Varmaa on, että tekonivelleikkausten määrä ei vähene tule­vaisuudessa, sillä ikääntyviä on yhä enemmän ja elämme vanhemmiksi. Nivelrikko on sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkkeiden kärkidiagnoosi.

THL:n tilastot kertovat, että 40 vuodessa lonkan tekonivelen ensileikkausten vuosittainen määrä on kasvanut noin 1 000:sta noin 10 000:een ja polven vajaasta 300:sta noin 13 000:een.

Hoitoon pitää päästä tietyssä ajassa. Tätä kutsutaan hoitotakuuksi. Polku tekonivelleikkaukseen voi silti olla pitkä.

Ensin potilaan pitää päästä hoitoon terveyskeskukseen, mikä tarkoittaa enintään kolmen kuukauden odotusaikaa. Jos siellä arvioidaan, että potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Jos todetaan, että leikkaus on tarpeen, se pitää tehdä kuuden kuukauden sisällä.

Anki Långbackalla on kuntopyörä kotona. Sen polkeminen on kuntouttanut polvea.

Ensikäynnistä terveyskeskuslääkärin vastaanotolta tekonivelleikkaukseen voi eri vaiheineen mennä vuosi hoitotakuunkin puitteissa.

Vuonna 2014 tuli voimaan laki valinnanvapaudesta kiireettömässä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, kuten tekonivelkirurgiassa. Se tarkoittaa, että potilas voi itse valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa mistä tahansa julkisesta sairaalasta Suomessa.

Valinnanvapaus tulee säilymään myös sote-uudistuksessa.

Suomen Nivelyhdistyksen Heikki Multaharju sanoo, että mitä pidempään ihminen joutuu odottamaan leikkauspäätöksen jälkeen, sen pahempi. Hän joutuu käyttämään vahvoja särkylääkkeitä. Tulee virheasentoja, ja silloin myös toipuminen kestää pidempään.

Multaharju arvioi, että valinnanvapaus nopeuttaa leikkaukseen pääsyä.

– Ihmettelisin suuresti, miten tekonivelleikkaukset hoidettaisiin ilman valinnanvapautta, hän sanoo.

Myös tekonivelsairaala Coxassa on huomattu, että valinnanvapaus on lisännyt muualta tulevien asiakkaiden määrää.

Yli 6 000 suomalaista jonotti polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen

Tilanne sairaanhoitopiireittäin 31.8.2021. Lähde: THL

Korona on venyttänyt tekonivelleikkausten jonoja

Korona-aika on kasvattanut tekonivelleikkausten jonoja. Elokuun 2021 lopussa 6 218 ihmistä odotti polven tai lonkan operaatiota. Se on tuorein tilasto. Vuotta aiemmin odottajia oli 5 144.

Elokuussa jonottaneista 47 prosenttia oli odottanut leikkausta yli kolme kuukautta ja 12 prosenttia yli puoli vuotta. Selvästi eniten yli puoli vuotta jonottaneita oli HUSissa: 23 prosenttia kaikista hoitoa odottaneista, yhteensä 524 ihmistä. Toiseksi eniten oli Kainuun sairaanhoitopiirissä. Se tarkoitti 17:ää prosenttia ja 30:tä ihmistä.

Korona-aika on tuonut tekonivelsairaala Coxaan lisää potilaita.

– Korona-aika lisäsi muualta tulijoita merkittävästi. Meillä näkyi se, että korona aiheutti eri puolilla Suomea kiireettömän sairaanhoidon alasajoa ja supistamista ja ihmiset joutuivat odottamaan leikkausta pidempään, Kristiina Michelsson sanoo.

Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock kertoo, että etenkään koronapandemian alussa ihmiset eivät uskaltaneet lähteä käyttämään kiireettömiä palveluita. Lisäksi henkilökuntaa jouduttiin siirtämään toisista toiminnoista koronapotilaiden hoitoon. Hänen mukaansa tilanne on ollut hankalin HUSin alueella, jossa koronapotilaita on ollut eniten.

– Lisäksi ihmiset mahdollisesti halusivat hoitoon alueelle, jossa koronaa oli vähemmän. Tämä saattoi lisätä palveluiden kysyntää esimerkiksi juuri Coxassa, Kock sanoo.

Korona-aika on vaikuttanut myös nivelpotilaiden kuntoutukseen. Heikki Multaharju kertoo, että fysioterapeuttien kotikäynnit ovat vähentyneet ja kuntoutusryhmät puuttuneet. Toisaalta yhdistys on aloittanut fysioterapeuttien vetämät netti­jumpparyhmät.

Multaharju vinkkaa myös, että Kela tarjoaa kuntoutuskursseja yli 68-vuotiaille.

"Ystävät näkivät, että kipu on kova eikä se parane. He sanoivat minulle, että olen hölmö, jos en mene leikkaukseen. Pystyin hallitsemaan kipua valveilla, mutta en nukkumaan."
Anki Långbacka

Polvikipu esti kävelemisen

Alkuvuonna 2020 Anki Långbackalle luvattiin, että vasempaan polveen tehdään tekonivelleikkaus. Nyt Anki epäröi, koska polvi oli jälleen paremmassa vaiheessa. Hän kysyi, voisiko hän soittaa, kun kipu on paha. Lääkäri muistutti, että soitosta voi mennä puolikin vuotta, ennen kuin leikkaukseen pääsisi.

Uinti, vesijuoksu ja kuntosali auttoivat Ankia kivuissa. Korona kuitenkin sulki harrastuspaikat keväällä 2020. Anki yritti kävellä, mutta ei kyennyt edes kahden kilometrin lenkkiin. Polvi kipeytyi niin, ettei hän päässyt kunnolla eteenpäin.

– Ystävät näkivät, että kipu on kova eikä se parane. He sanoivat minulle, että olen hölmö, jos en mene leikkaukseen. Pystyin hallitsemaan kipua valveilla, mutta en nukkumaan.

Heinäkuussa 2020 Anki soitti lääkärille ja pyysi pääsyä tekonivelleikkaukseen.

– Hän soitti takaisin lauantai-iltana, kun olin jättämässä lottokuponkia. Ajattelin vieläkin, että voin perua asian siihen asti, kun olen leikkauspöydällä.

Anki kävi tekonivelleikkauksen vaatimassa hammastarkastuksessa, ja yksi viisaudenhammas ja yksi juurihoidettu hammas poistettiin. Kutsu leikkaukseen saapui marraskuun alussa. Operaatio olisi 16.12.2020.

Anki Långbackan polvikipu jäi leikkauspöydälle, mutta pannan tunne polvessa kesti kauan.

Tekonivelleikkaus kauhistutti

Ennen leikkausta Anki oli kauhuissaan. Se olisi iso ja peruuttamaton. Entä jos kaikki menisi ojasta allikkoon? Mitä kaikkea voisi tapahtua leikkauksen aikana? Hän halusi, että hänet nukutetaan.

Leikkauksen jälkeen Anki oli sairaalassa kolme yötä ja sairauslomalla puolitoista kuukautta. Alku oli vaikea. Lihakset kramppailivat. Kipulääkkeet saivat aikaan sen, että hän nukahti illalla mutta heräsi puoliltaöin eikä nukkunut sen jälkeen. Ne myös aiheuttivat pahoinvointia, eikä hän pystynyt kunnolla syömään. Pahimmat kivut loppuivat kolmessa viikossa.

Keskellä Anki Långbackan olohuonetta on kuntopyörä. Hän alkoi polkea sitä kuukausi leikkauksen jälkeen. Hän on myös käynyt uimahallissa ja kuntosalilla, kun ne ovat olleet avoinna. Polvi ei ollut taipunut ja suoristunut kunnolla moneen vuoteen – nyt näin tapahtuu.

Anki kertoo, että polvikipu hävisi leikkauspöydälle mutta pannan tunne polven ympärillä kesti kauan. Ehkä hienointa on, että hän nukkuu nyt hyvin.

– En edes muista, milloin aiemmin olisin nukkunut kahdeksan tuntia putkeen. En aina ymmärrä, että olen nukkunut kokonaisen yön heräämättä kipuun. Yhtäkkiä voin myös kävellä 10 000 askelta päivässä, eikä polvi ole kipeä.

Kuinka kaikki tapahtui?

  • 1985 Angiina aiheuttaa Anki Långbackalle jälkitautina niveltulehduksen. Polviongelmat alkavat. Hoitona ovat kortisonipiikit. Välillä polvi on hyvin kipeä, välillä helpottaa.
  • 1997 Ankin vasen polvi alkaa oireilla flunssan jälkeen. Seuraavana vuonna polvi tähystetään. Siinä on nivelrikko.
  • 2001 Vasen polvi kipeytyy jälleen. Se magneettikuvataan yksityislääkärillä. Selviää, että nivelrikko etenee.
  • 2001–2005 Anki pyytää leikkausta useita kertoja. Sitä ei haluta tehdä, koska hän on alle 50-vuotias.
  • 2018 Anki saa ensimmäisen lähetteen ortopedille Peijaksen sairaalaan. Vastaanotolle pääsy kestää kuukausia. Nyt hän ei halua leikkausta, koska polvi tuntuu paremmalta.
  • 2020 Tammikuussa Anki saa lupauksen vasemman polven tekonivelleikkauksesta. Hän jää miettimään asiaa.
  • 2020 Heinäkuussa Anki pyytää pääsyä leikkaukseen ja menee hammastarkastukseen, joka pitää tehdä ennen leikkausta.
  • 16.12.2020 Polvi leikataan Peijaksen sairaalassa Vantaalla. Sairaalassa fysioterapeutti opastaa, miten kuntouttaa polvea.
  • 2020–2021 Anki saa työtervetyshuollosta yhdeksän fysioterapiakäyntiä polven kuntouttamiseksi.

Paljonko polven tekonivelleikkaus maksaa?

  • 159,20  € Anki Långbacka maksoi leikkauksestaan
  • 6 000–10 000   € sairaanhoitopiiri laskuttaa kunnalta

  • 12 400   € leikkauksen hinta yksityisellä

Lähteet: sairaanhoitopiirien ja yksityisten lääkäriasemien verkkosivut.

Kommentoi »