Apu

Miten päästä hammaslääkäriin? Keijo odotti aikaa yli kaksi vuotta

Miten päästä hammaslääkäriin? Keijo odotti aikaa yli kaksi vuotta
Diabetesta sairastavalla Keijo Rasilaisella on ollut vaikeuksia saada tarvittavaa hammashoitoa koronan aikana. Tuhannet jonottavat pääsyä vastaanotolle, ja hoitovelkaa puretaan vielä vuosia. Myös pula hammashoitajista vaikeuttaa tilannetta.
Julkaistu: 21.4.2022

Hampaani ovat aika huonossa kunnossa, myönnän, huokaa järvenpääläinen Keijo Rasilainen, 71. Ykköstyypin diabetesta nuoresta asti sairastanut Keijo sanoo, ettei ole hoitanut hampaitaan hyvin ennen kuin vasta viime vuosina.

– Koska hampaat eivät haitanneet sen enempää, ne jäivät hoitamatta. Sain kyllä jatkuvasti huomautusta siitä, että niitä pitäisi hoitaa.

Keijolla on diabeteksen ohella muitakin pysyviä vaivoja, kuten korkea verenpaine, joiden takia hän on ollut julkisen terveydenhuollon asiakas. Hän kokee, että suun terveyteen ei ole kiinnitetty systemaattista huomiota, vaan on hoidettu hammas kerrallaan. Hänen mukaansa hoito on kuitenkin ollut asianmukaista.

– Epäkelvot hampaat on poistettu, ja sain osaproteesin kesällä 2018. Asiani olivat hyvässä järjestyksessä siinä vaiheessa.

Tämän jälkeen Keijo törmäsi suun terveydenhuollon jonoihin. Ensimmäinen jälkitarkastus tehtiin huhtikuussa 2019, ja sen yhteydessä Keijo sai lähetteen suun perustutkimukseen.

Keijo ehti jonottaa sitä lähes vuoden, kunnes koronavirus ilmestyi alkuvuonna 2020 ja pani maailman sekaisin. Kiireetöntä hammashoitoa ajettiin alas, ja Keijon jonotus vain jatkui. Se tietenkin harmitti häntä.

Diabetes on yksi sairauksista, joissa suun terveys on äärimmäisen tärkeää. Suun tulehdukset ovat diabeetikoilla hankalampia ja paranevat huonommin, jos glukoositaso eli verensokeri on pitkään kohollaan. Ientulehdus ja korkea veren­sokeri ovat yhdessä huono yhdistelmä. Jos ientulehdusta ei hoideta, se huonontaa glukoositasapainoa ja altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Laaja-alainen ientulehdus vaikuttaa myös yleisvointiin.

– Diabeetikon olisi tärkeää olla säännöllisesti hammashoidossa. Diabeteksen hoitoon kuuluu suun terveydestä huolehtiminen ja ennakoiva ote, sanoo Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic.

Keijo Rasilainen on käynyt hammaslääkärillä toistakymmentä kertaa kolmen viime vuoden aikana. Ilman julkista terveydenhuoltoa kustannukset olisivat olleet suuret.

Korona kurittanut pahasti hammashuoltoa

THL:n tilastojen mukaan korona-­aikana hammashoidon käynnit ovat vähentyneet eniten kaikista julkisen terveydenhuollon käynneistä. Vuonna 2020 hammaslääkärikäynnit laskivat edellisvuodesta 18 prosenttia, suuhygienistikäynnit 29 prosenttia ja hammashoitajakäynnit 15 prosenttia.

HUSin alueella, jossa asukkaita on paljon, jonot esimerkiksi hampaiden poistoleikkauksiin räjähtivät koronan myötä. Kesällä 2018 vain 6,5 prosenttia joutui odottamaan poistoleikkausta yli hoito­takuun eli kuusi kuukautta. Huhtikuussa 2021 luku oli jo 48,5 prosenttia. Tätä hoitovelkaa oli viime vuoden loppuun mennessä saatu puretuksi 35,5 prosenttiin.

– Korona kohteli suun terveydenhuoltoa todella kaltoin. Jälkiviisasta on tietysti miettiä, oliko järkevää ajaa kiireetön hoito alas joka paikassa, sanoo asiantuntijalääkäri Tuula Kock Kuntaliitosta.

Kiireetön hammashoito ajettiin alas, koska pelättiin, että koronavirus leviää hammaslääkärissä. Hammashoito nimittäin tuottaa aerosoleja, kun suussa käsitellään poraa tai poistetaan hammas­kiveä. Vähitellen kiireetön hoito aloitettiin uudelleen, kun saatiin tietoa siitä, millaisilla suojauksilla pärjätään.

Jonot kuitenkin kasvoivat nopeasti, ja hoitovelkaa ehti kertyä. Eniten sitä on väkirikkaalla pääkaupunkiseudulla, jolla koronatilanne on koko ajan ollut pahin.

Korona vähensi suun terveydenhuollon käyntejä roimasti

Vuonna 2020 käyntejä oli liki miljoona vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lähde: THL

Vuonna 2020 Helsingissä jäi väliin peräti 130 000 käyntiä suun terveydenhuollossa. Se vastaa 20–25 prosenttia normaalimäärästä.

Koronatilanne vaikuttaa yhä. Helsingissä on tuhansien ihmisten jono kiireettömään hammashoitoon. Helsingin kaupungin johtajahammaslääkäri Sebastian Kaste kertoo, että noin 5 000 ihmisellä hoito on jäänyt kesken tai aloittamatta koronan vuoksi.

– Korona on kurittanut meitä paljon ja aiheuttanut ison hoitovelan. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että suun terveydenhuollon ammattilaisista, erityisesti hammashoitajista, on valtakunnallisesti pulaa. Jos saisimme töihin enemmän hammashoitajia, voisimme palkata lisää hammaslääkäreitä, Kaste sanoo.

Hoitovelan purku voi kestää useamman vuoden

Kun helsinkiläinen tarvitsee hammashoitoa, hän soittaa ensimmäiseksi ajan­varausnumeroon. Sieltä hammashoitaja soittaa takaisin ja tekee hoidon tarpeen arvion puhelimessa. Pelkkä tämän yhteyden saaminen on ollut välillä hankalaa.

Elokuussa 2021 uutisoitiin, että noin 10 000 ihmistä odotti takaisinsoittoa. Siihen saattoi kulua viikkoja, vaikka sen pitäisi lakisääteisesti tapahtua vuorokaudessa. Kaste kertoo, että jono saatiin puretuksi kahdessa ja puolessa viikossa, kun väkeä koulutettiin ja soittojonon purkuun rekrytoitiin 80 ihmistä lisää.

Tällä hetkellä puheluihin vastataan saman päivän aikana. Kiireelliseen hoitoon voi varata ajan myös Maisa-sivuston tai -sovelluksen kautta.

Jälkiviisasta on tietysti miettiä, oliko järkevää ajaa kiireetön hoito alas joka paikassa.
Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock

THL on arvioinut, että koronan aiheuttaman hoitovelan purkaminen voi kestää vuodesta jopa kolmeen vuoteen alueesta riippuen. Helsingissä tavoitteena on purkaa velka kevääseen 2023 mennessä.

Tätä työtä on tehty monin tavoin: oma henkilökunta on tehnyt lisätöitä, palveluita on ostettu yksityisiltä, ja potilaille on tarjottu palveluseteleitä. Sen saanut potilas voi itse valita, kenellä toiminnassa mukana olevalla yksityisellä hammaslääkärillä asioi. Lapset ja nuoret kaupunki hoitaa itse, aikuisille tarjotaan ensisijaisesti palveluseteliä.

Hammastarkastukseen myöhään illalla

Järvenpäässä Keijo Rasilaisen odotus proteesin seurantakäyntiin kesti heinäkuuhun 2021. Hän siis odotti yli kaksi vuotta sen jälkeen, kun asiasta puhuttiin ensi kertaa.

Tarkastusajan hän sai lopulta Järvenpään kaupungin ostopalveluna noin 20 kilometrin päästä Mäntsälästä heinäkuussa 2021. Vastaanoton kellonaikakin, 20.45, kertoo siitä, että hoitovelkaa on kertynyt ja töitä paiskittu pitkiä päiviä.

Ilman julkista terveydenhuoltoa Keijon hammashoidon kustannukset olisivat kasvaneet todella suuriksi. Kolmen viime vuoden aikana hän on käynyt terveyskeskushammaslääkärin vastaanotolla toistakymmentä kertaa.

Keijo Rasilainen sairastaa ykköstyypin diabetesta ja mittaa glukoosin kädessään olevasta sensorista noin 30 kertaa päivässä. Myös diabeteslääkärille on ollut hankala päästä. Hän odotti aikaa kaksi vuotta.

Hammaslääkäriliiton mukaan noin kolme miljoonaa suomalaista käyttää suun terveydenhuollon palveluja vuosittain. Miljoona aikuista käy hoidossa terveyskeskuksissa ja miljoona yksityisvastaanotoilla. Miljoona lasta ja nuorta hoidetaan vuosittain julkisella sektorilla.

Se, että miljoona suomalaista käy yksityisellä hammaslääkärillä, tekee selväksi, ettei julkisella hammashoidolla voi millään konstilla olla omasta takaa resursseja hoitaa kaikkia suomalaisia tulevaisuudessakaan.

Jos hammasta särkee, hoitoa saa

Kiireellisen hammashoidon tarve pystytään täyttämään onneksi koko Suomessa, sanoo Kuntaliiton Tuula Kock. Jos siis hammasta alkaa särkeä tai paikka lohkeaa, hoitoa saa. Mutta mitä kauemmin joutuu odottamaan kiireetöntä hoitoa, kuten hammastarkastusta, sitä enemmän suun ongelmat pahenevat. Lopulta ihminen joutuu hakemaan hoitoa päivystyksestä.

Hoitotakuun mukaan potilaan pitää saada yhteys hammashoitoon puhelimella virka-­aikana tai paikan päällä. Hoidon tarve tulee arvioida kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta ja hoitoa tarjota kolmessa kuukaudessa. Hammashoidossa aika voidaan kuitenkin ylittää kolmella kuukaudella, jos lykkäämiselle on perusteltuja syitä eikä potilaan terveydentila vaarannu.

– Toivon, että myös ostopalveluita käytetään hoitotakuussa pysymiseen. Pakkohan niitä on käyttää, Tuula Kock sanoo.

Paljonko maksaa aikuisen ­hammashoito?

  • Hammastarkastus: julkinen 15 e I yksityinen 54,40   e *
  • Röntgenkuvaus: julkinen 6,70–15   e I yksityinen 41–49   e
  • Paikkaus: julkinen 15–29,80   e I yksityinen 79,90–155,90   e
  • Puudutus: julkinen 6,70   e I yksityinen 26   e

* Hinnat yksityisellä Kela-korvauksen jälkeen

Lähteet: Helsingin kaupunki ja Oral Hammaslääkärit

Julkinen terveydenhuolto hyödyntää nyt yksityistä sektoria joko ostopalveluna tai antamalla palveluseteleitä. Palveluseteliin on tavallisesti etukäteen määritelty, mitä se sisältää, esimerkiksi hammastarkastuksen ja paikan. Asiakas maksaa noin 15–20 euroa. Ero yksityishammaslääkärin taksaan on huomattava.

Esimerkiksi yhden pinnan paikkaus puudutettuna maksaa Oral Hammaslääkäreissä 187 euroa, siitä Kela korvaa 28,50 euroa. Hammas Mehiläinen ilmoittaa paikkaukseen hinnaksi 91–248 euroa, josta Kela korvaa 10–25 euroa. Puudutus maksaa lisäksi 35–36 euroa, ja Kela korvaa siitä kolme euroa.

Helsingissä 30 prosenttia hammashoidosta hoidetaan ostopalveluna, kertoo Sebastian Kaste. Siihen kuuluvat kaupungin ja yksityisen tiloissa tehtävä yksityisen tuottama palvelu sekä palvelusetelit. Helmikuusta 2021 on ollut käytössä kokonaishoidon palveluseteli, jossa yksityinen toimija hoitaa potilaan alusta loppuun.

– Asiakkaan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että hänen hoitonsa ei pirstaloidu, Kaste sanoo.

Yksityiset hammaslääkärit voivat itse päättää, hoitavatko palveluseteliasiakkaita vai eivät. Tuula Kockin mukaan pääkaupunkiseudulla on käyty keskustelua, ettei palvelusetelituottajia ole tarpeeksi.

Hammaslääkäriliiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki sanoo, että pääkaupunkiseudun yksityisillä vastaanotoilla olisi kapasiteettia hoitaa enemmän potilaita. Liitto on puhunut myös Kela-kor­vauksien nostamisen puolesta. Silloin yksityinen hammashoito olisi useampien ulottuvilla.

Pulaa hammashoitajista ja suuhygienisteistä

Suomessa on Hammaslääkäriliiton mukaan keskimäärin noin 1 250 asukasta yhtä hammaslääkäriä kohti. Luvussa ovat mukana eläkeikäiset mutta yhä työssä olevat hammaslääkärit. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuret. Isommissa kaupungeissa luku on lähempänä tuhatta asukasta hammaslääkäriä kohti. Joillakin alueilla se on melkein tuplasti suurempi. Esimerkiksi Pohjois-­Karjalassa on noin 1 750 asukasta hammaslääkäriä kohti.

– On seutuja, joilla ei ole hammaslääkäreitä. Myös suuhygienisteistä on pulaa. Hammaslääkärin muusta työstä on poissa se, kun hän tekee suuhygienistin töitä, Tuula Kock sanoo.

Lisäksi hammashoitajapula on lisääntynyt korona-aikana. Yksi arvio on, että heitä on siirtynyt muihin töihin.

Hammaslääkäri ja hammashoitaja ovat työpari, ja kun hammashoitajista on pulaa, lääkärin työ ei onnistu tai hidastuu merkittävästi.
Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock

Koulutuksella on iso vaikutus siihen, miten paljon hammaslääkäreitä alueilla on. Vuonna 1973 Kuopion yliopistossa aloitettiin hammaslääkärikoulutus helpottamaan Itä-Suomen valtavaa hammaslääkäripulaa. Siinä myös onnistuttiin. Sitten 1990-luvun lamassa haluttiin säästää ja pääteltiin, että nyt oli liikatuotantoa. Koulutus lopetettiin Turussa vuonna 1993 ja Kuopiossa 1996, ja se keskitettiin Helsingin ja Oulun yliopistoihin.

Vuosituhannen alussa huomattiin, että hammaslääkäreistä oli jälleen pulaa. Koulutus aloitettiin uudelleen Turussa vuonna 2004 ja Kuopiossa 2010. Hammaslääkäriliiton Jaakko Koivumäen mukaan Kuopion koulutus on helpottanut tilannetta Pohjois-Savossa, muttei koko Itä-Suomessa.

– Alueellinen kouluttaminen on perusteltua. Silloin on todennäköisempää, että juuri sille alueelle jää työvoimaa, Tuula Kock sanoo.

Kun hammashoito laajennettiin koskemaan koko väestöä vuonna 2002, kaikkialle Suomeen sijoitettiin hyvin virkoja. Pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa julkiseen hammashoitoon on kuitenkin vaikeampaa päästä kuin muualla Suomessa. Toisaalta isoissa kaupungeissa on tarjolla myös yksityistä hammashoitoa. Kaikkialla Suomessa sitä ei ole.

Silloin julkinen puoli ei edes voi hankkia ruuhka­tilanteissa apua yksityisiltä. Voi myös olla niin, että yksityisiä hammaslääkäreitä on, mutta he eivät ota palveluseteliasiakkaita.

Keijo Rasilaisen pitäisi jälleen ottaa yhteyttä hammashuoltoon, jotta proteesia voidaan korjata. Se saa kuitenkin nyt odottaa hetken.

Jatkuvasti tarvetta hammashoitoon

Tammikuisena perjantaina Keijo Rasilainen tarvitsi jälleen hammaslääkäriä. Ylähampaasta lohkesi paikka. Koska osaproteesi kiinnittyy juuri tuohon hampaaseen, hänelle tuli kova hätä saada se kuntoon.

Keijo oletti soittavansa akuuttivastaanottoon. Numerossa oli takaisinsoittoviesti. Hänelle kyllä soitettiin takaisin samana päivänä, mutta ilmoitettiin, että hän oli soittanut väärään numeroon.

Keijolle tarjottiin vaihtoehdoiksi lähteä päivystysvastaanotolle Hyvinkäälle puolen tunnin matkan päähän tai varata aika yksityiseltä hammaslääkäriltä. Keijo päätyi yksityiseen. Hampaaseen laitettiin väliaikainen paikka, joka kuitenkin irtosi. Siihen laitettiin uusi väliaikainen paikka.

Hammaslääkäri totesi samalla, ettei hampaaseen saa pitävää paikkaa ja proteesi pitäisi uusia. Hän ei kuitenkaan halunnut alkaa hoitaa proteesiasiaa, koska se tulisi Keijolle liian kalliiksi.

Nyt Keijo Rasilaisen piti jälleen ottaa yhteyttä julkiseen hammashoitoon ja saada jatkohoito järjestymään. Ennen kuin hän ehti tehdä sitä, päivystykseen tuli taas asiaa, kun yksi hammas lohkesi. Nyt Keijo sai ajan julkiselta puolelta heti.

Keijo tietää, että myös proteesia pitää korjata, mutta yhteydenotto saa vielä hetken odottaa. Hän on tällä hetkellä tyytyväinen tilanteeseensa.

Kuinka kaikki tapahtui?

  • 2018 Keijo Rasilainen käy säännöllisesti julkisessa hammashoidossa koti- kaupungissaan Järvenpäässä. Kolmen vuoden aikana käyntejä kertyy toistakymmentä.
  • 2018 Kesällä Keijo saa osaproteesin, joka korvaa poistettuja hampaita.
  • 2019 Huhtikuussa Keijo käy osaproteesin jälkitarkastuksessa ja saa lähetteen suun perustutkimukseen.
  • 2021 Yli kahden vuoden odotuksen jälkeen Keijo pääsee suun perustutkimukseen. Se on heinäkuussa Mäntsälässä noin 20 kilometrin päässä.
  • 2022 Tammikuussa Keijon hampaasta lohkeaa paikka. Hän käy yksityislääkärin vastaanotolla Järvenpäässä, koska ei halua mennä päivystykseen Hyvinkäälle. Lääkäri sanoo, että tarvitaan jatkohoitoa.
  • 2022 Helmikuussa Keijolta lohkeaa taas hammas. Se hoidetaan ensin väliaikaisella paikalla ja myöhemmin varsinaisella paikalla. Seuraavaksi Keijon pitäisi varata aika proteesin korjaamiseen.

1 kommentti