Apu

Kuka saa hoitoa? Hoitovelka kasvaa edelleen, tuhannet suomalaiset odottavat kiireetöntä hoitoa yli kuusi kuukautta

Kuka saa hoitoa? Hoitovelka kasvaa edelleen, tuhannet suomalaiset odottavat kiireetöntä hoitoa yli kuusi kuukautta
Tuhannet suomalaiset ovat odottaneet erikoissairaanhoitoa yli hoitotakuun määräajan eli yli kuusi kuukautta. Terveyskeskusten ruuhkia on helpottanut etäasiointi. Korona-ajan kasvattaman hoitovelan purkamiseen menee vielä vuosia. Esimerkiksi pitkäaikaissairauksien ja hammashoidon hoitovelka on vielä hämärän peitossa.
Julkaistu: 15.2.2022

Korona-ajan kasvattama hoitovelka kasvoi vielä vuoden 2021 lopussa niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Aikaa esimerkiksi hammaslääkärille, nuorten mielenterveyspalveluihin tai kaihileikkaukseen voi joutua odottamaan pitkään.

Suomalaiset ovat kuitenkin viime vuonna hakeneet hoitoa huomattavasti enemmän kuin koronan alkuaikoina. Se näkyy lähetteiden määrän kasvuna erikoissairaanhoidossa.

Hoitojonoissa on useita tuhansia ihmisiä

Erikoissairaanhoidossa hoitotakuun määräajan eli yli kuusi kuukautta odottaneiden potilaiden määrä kasvoi edelleen vuonna 2021, kertovat THL:n tuoreet tilastot.

Vuoden 2021 lopussa 10 819 potilasta oli odottanut kiireetöntä hoitoa yli puoli vuotta.

Vuoden 2021 lopussa 10 819 potilasta oli odottanut kiireetöntä hoitoa yli puoli vuotta. Se tarkoittaa lähes seitsemää prosenttia kaikista hoitoa odottaneista. Ero on suuri verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Silloin vastaava luku oli keskimäärin 2000 potilasta.

Viime vuoden lopussa kaikkiaan 158 485 potilasta odotti pääsyä hoitoon sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Suurin oli kaihileikkausta odottavien joukko, kaikkiaan 11 718 potilasta. Heistä yli 35 prosenttia oli odottanut leikkausta yli kolme kuukautta.

Polven tai lonkan tekonivelleikkausta odottavia oli 7 623 potilasta, joista noin kolmannes oli odottanut pääsyä leikkaukseen yli kolme kuukautta.

Yli puoli vuotta kiireetöntä hoitoa odottaneiden osuus (%)

Yli puoli vuotta kiireetöntä hoitoa odottaneiden osuus sairaanhoitopiirien sairaaloihin odottavista (%) 31.12.2020 ja 31.12.2021. Lähde: THL

Yli kolme kuukautta mielenterveyspalveluita odottaneiden lasten ja nuorten määrä väheni verrattuna elokuuhun 2021. Yli kolme kuukautta hoitoa odottaneiden jonossa oli joulukuussa kuitenkin edelleen lähes 600 alle 23-vuotiasta.

– Kauemmin odottaneita on varmasti saatu hoidettua loppuvuoden aikana. Tilanne ei kuitenkaan ole kokonaisuutena hirveän paljon parempi. Jono on erittäin pitkä vieläkin, sanoo kehittämispäällikkö Pia Tuominen THL:stä.

Perusterveydenhuollon asteittainen elpyminen näkyy nyt erikoissairaanhoidossa. Kiireettömiä lähetteitä tuli sinne viime vuonna yli 71 450 enemmän kuin vuonna 2020. Se kertoo siitä, että suomalaiset ovat hakeneet jälleen hoitoa perusterveydenhuollosta ja saaneet sieltä lähetteen eteenpäin.

– Lähetteiden määrän kasvu on hieman hidastunut loppuvuotta kohti. Se alkaa lähestyä niitä määriä, joita on ollut ennen koronaa. Vasta kun tämä huippu on selätetty, nähdään, mihin lähetemäärät alkavat asettua, Tuominen sanoo.

Terveyskeskukset saaneet apua ruuhkiin etäasioinnista

Koronan aiheuttamassa paineessa elävien terveyskeskusten ruuhkia on helpottanut etäasiointi. THL:n mukaan yli puolet eli 60 prosenttia asiakkaista pääsi lääkärin vastaanotolle kiireettömään hoitoon viikon sisällä yhteydenotosta lokakuussa 2021.

– Ilman etäasioinnin mahdollisuutta tilanne olisi vielä vaikeampi, sanoo lääkintöneuvos Tapani Hämäläinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Etäasiointi ei tietenkään ole pystynyt kaikkea korvaamaan tai ongelmaa ratkaisemaan. Mutta nimenomaan tulevaisuuden kannalta on erittäin merkittävä asia, että etäpalveluiden kehittäminen on nopeutunut.

Etäpalveluiden mahdollisuudet eivät kuitenkaan avaudu kaikille. 17 prosenttia Suomessa asuvista kokee tarvitsevansa opastusta sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä, kertoo THL:n tammikuussa julkaisema FinSote-väestökysely.

– Yhteiskunnassa on ryhmiä, joiden digivalmiudet eivät ole yhtä hyvät kuin toisilla. On potilaita, jotka eivät syystä tai toisesta pysty käyttämään etäpalveluita. Silloin pitää olla perinteisempiäkin tapoja tarjolla.

Suun terveydenhuollossa hoitovelkaa on onnistuttu lyhentämään. Syntyneitä jonoja on purettu hammashoitoloissa iltavastaanotoilla, viikonloppuisin ja ostopalveluilla. 90 prosenttia suun terveydenhuollon käynneistä toteutui kolmen kuukauden aikana ja 58 prosenttia toteutui kolmessa viikossa.

Osa suun terveydenhuollon hoitovelasta on kuitenkin piilossa, sillä käyntimäärät eivät edelleenkään ole nousseet vuoden 2019 tasolle, eli ajanjaksoon ennen koronaa. Suomalaiset eivät siis ole hakeneet hoitoa ja varanneet hammastarkastuksia samaa tahtia kuin ennen.

Koronan omikronmuunnoksen vaikutus ei näissä THL:n tilastoissa vielä näy.

Pitkäaikaissairauksien kuorma vielä arvoitus

Perusterveydenhuollon hoitovelkaa kertyy Tapani Hämäläisen mukaan edelleen. Henkilöstöä on jouduttu siirtämään esimerkiksi koronaneuvontaan, rokotuksiin ja tartuntojen jäljitykseen.

"Hoitovelkaa kertyy niin kauan kuin resursseja joudutaan siirtämään koronatehtäviin terveyskeskusten muista tehtävistä."
Lääkintöneuvos Tapani Hämäläinen, sosiaali- ja terveysministeriö

Lapissa ja Lounais-Suomen alueella tilanne on vähän heikompi kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Eroavaisuudet hoitovelassa kuitenkin ulottuvat kunta- ja jopa terveyskeskustasolle.

– Hoitovelkaa kertyy niin kauan kuin resursseja joudutaan siirtämään koronatehtäviin terveyskeskusten muista tehtävistä, Hämäläinen sanoo.

Lisäksi osa koronan aiheuttamasta hoitovelasta on yhä arvoitus. Pitkäaikaissairauksia, kuten astmaa ja verenpainetautia, diagnosoitiin tammi-lokakuussa 2020 lähes neljännes vähemmän verrattuna vuoden 2019 vastaavaan aikaan.

– Erikoissairaanhoidossa voidaan laskea hoitojonoja operaatioihin ja muihin toimenpiteisiin. Perusterveydenhuollossa on huomattavasti vaikeampi arvioida, kuinka paljon pitkäaikaissairauksista, niiden seurannasta ja diagnostiikasta jää uupumaan. Ilmiö on tunnistettu, ja siitä saadaan tietoa epäsuorasti. Kokonaiskuva tarkentuu ajan myötä, Hämäläinen sanoo.

Hän arvelee, että hoitovelan purkaminen vie pikemminkin vuosia kuin kuukausia. Arviointi on kuitenkin haastavaa.

– Paljon riippuu tietysti siitä, miten nopeasti koronasta päästään. Mitä enemmän koronatilanne pitkittyy, sitä vaikeammaksi muodostuu tilanne, josta lähdetään liikenteeseen. Kun voimavarat vapautuvat koronatyöstä perustehtävien hoitamiseen, meidän palvelujärjestelmämme on varsin kyvykäs korjaamaan tilannetta, Tapani Hämäläinen sanoo.

Hoitotakuu voi kiristyä: Jatkossa hoitoon terveyskeskukseen saattaa päästä 7 päivässä

  • Terveydenhuoltolaissa on määritelty tietyt ajat, joissa hoitoa on saatava. Jos terveyskeskus tai sairaala ei voi tarjota hoitoa säädetyssä ajassa, niiden on hankittava hoito muualta.
  • Terveyskeskuksessa hoitoon on päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Suun terveydenhuollossa tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella.
  • Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.
  • Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.
  • Hallitus on antamassa keväällä 2022 eduskunnalle esityksen hoitotakuun määräaikojen tiukentamisesta. Sen mukaan hoitotakuu perusterveydenhuollossa kiristyy seitsemään päivään. Suun terveydenhuollossa se lyhenee kolmeen kuukauteen. Määräaikojen tiukentaminen tulisi esityksen mukaan voimaan 1.4.2023.

Kommentoi »