Elokuussa 2023 Suomen automarkkinoilla tapahtui historiallinen keinahdus: täyssähköautojen markkinaosuus ylitti ensimmäistä kertaa kuukausikatsannossa bensiinimoottoriset autot – joihin lasketaan mukaan myös ei-ladattavat hybridit.

Toki suurin osa myytävistä uusista autoista liikkuu yhä ainakin osittain tankattavan fossiilienenergian voimalla, mutta täyssähköautojen osuus koko markkinasta on nyt jo noin kolmannes.

Tulevina kuukausina ja vuosina murros vain kiihtyy, sillä monet isot autonvalmistajat ovat pikku hiljaa lopettelemassa polttomoottoriautojen kehitystä ja tuotantoa. Lopullinen takaraja on vuodessa 2035, jolloin uusien polttomoottoriautojen tuotanto ja myynti EU:n alueella päättyy.

Tähän sääntöön on tosin yksi poikkeus: synteettisiä polttoaineita käyttäviä polttomoottoriautoja voidaan kiellon voimaantulon jälkeenkin vielä tehdä ja myydä. Käytännössä tämä porsaanreikä koskee kuitenkin lähinnä Porschen kaltaisia urheiluautojen valmistajia. Synteettisillä polttoaineilla tarkoitetaan mm. tuulivoimalla valmistettua "vihreää vetyä" ja siitä jatkojalostettua hiilineutraalia polttoainetta.

Jos amerikkalainen Tesla muutti autonvalmistajien pitkään varsin vakiintuneena pysynyttä nokkimisjärjestystä 2010-luvulla, nyt kuluvalla vuosikymmenellä uudet haastajat tulevat Aasiasta, ennen kaikkea Kiinasta. Kiinalaisten sähköautojen maailmanvalloitus on jo kovassa vauhdissa, ja näitä autoja alkaa näkyä enenevissä määrin myös Suomessa.

Pari kolme vuotta sitten harva oli vielä kuullutkaan esimerkiksi BYD:istä, joka on jo nyt maailman suurin ladattavien autojen valmistaja. Geely omistaa "ruotsalaisen" Volvon ja Polestarin. Nanjign Automobile Group brittiläiseksi mielletyn MG:n. Maxus on ollut Suomessakin jo pitkään, Xpeng tulee kohta. Nio on jo Ruotsissa ja Norjassa.

Isot eurooppalaiset valmistajat pysyvät varmasti leikissä mukana, mutta menneiden vuosikymmenien status quo, automarkkinoiden tasapainotila, on pysyvästi ollutta ja mennyttä. Kuluttajan kannalta kilpailu tekee tietysti hyvää.

Autonomisia autoja kehitellään kaikkialla, mutta haasteita on vielä paljon, eikä suuria läpimurtoja ole näköpiirissä.

Yllä olevasta tilatopalkista (henkilöautojen määrä) voi tehdä mielenkiintoisen havainnon: autojen lukumäärä kääntyi 2022 laskuun. Vuodesta 1960 alkaneen tilastoinnin aikana näin on käynyt Suomessa vain kahdesti: 1990-luvun laman aikana sekä finanssikriisin tiimellyksessä 2007-2009.

Todennäköisesti myös nykyinen notkahdus johtuu ennen kaikkea taloustilanteesta. Kaupungistumisen myötä muuttunut yhdyskuntarakenne ja joukkoliikenne eivät ole vähentäneet autoilun tarvetta Suomessa juurikaan.