Jatkuva myöhästely voi kertoa stressistä tai masennuksesta, tai olla opittu tapa – Näin pääset siitä eroon: 6 vinkkiä
Alituinen myöhästely herättää helposti närää, mikä voi heikentää ihmissuhteita ja minäkuvaa. Usein kyseessä on opittu tapa tai ylioptimistisuus ajankäytössä. Siitä voi kuitenkin opetella pois.
Taas myöhässä, onpa noloa! Tapaaminen venyi ja lähtöön meni enemmän aikaa kuin ajattelit, minkä vuoksi myöhästyit jälleen. Miten siinä näin kävi?
– Myöhästelyn taustalla ei välttämättä ole mitään ihmeellistä, vaan se voi johtua aivan arkisista syistä. Se saattaa olla opittu huono tapa, tai myöhästelijä voi olla aikaoptimisti, sanoo johtava psykoterapeutti Anna Kallanranta Mehiläisestä.
Ylioptimistiseen ajankäyttöön on monta selitystä. Kyse voi olla kovasta elämisen nälästä, jolloin haluaa tehdä paljon kaikenlaista. Silloin tulee helposti ympättyä liikaa tekemistä samalle päivälle. Toisaalta kyse voi olla persoonallisuuden ominaisuudesta.
– Kaikki eivät ole yhtä järjestelmällisiä eivätkä osaa huomioida, miten paljon aikaa erilaisiin asioihin menee.
Myöhästely voi johtua niinkin arkisesta asiasta kuin siitä, ettei ole laskenut aikatauluunsa aikaa, joka menee siirtymiseen paikasta toiseen.
Selitys jatkuvaan myöhästelyyn voi löytyä myös lapsuudesta saadusta mallista. Vaikutus ei kuitenkaan ole välttämättä suoraviivainen.
– Vaikka omassa lapsuudessa ei koskaan myöhästelty, se ei takaa, että on itse aina ajoissa. Voi käydä päinvastoin. Oma isäni oli aina myöhässä, mikä tuntui kurjalta. Siksi minulle on tärkeää olla ajoissa, Kallanranta kertoo.
Lapsuuden malli ei vaikuta vain omaan ajoissa olemiseen tai myöhästelyyn. Se vaikuttaa lisäksi siihen, miten suhtautuu muiden myöhästymiseen. Jos on tottunut olemaan ajoissa, muiden odottelu voi ärsyttää.
Toisaalta on kulttuurisidonnaista, mikä tuntuu myöhästelyltä. Suomessa arvostetaan täsmällisyyttä. Joissain kulttuureissa aikaan suhtaudutaan joustavammin. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa saatetaan nähdä ”illalla”, kun Suomessa tavataan kello 17.45.
”Kun kovalevylle ei mahdu enää enempää, ihminen voi unohtaa asioita ja myöhästyä siksi.”
Aina myöhästely ei johdu harmittomista syistä. Se voi olla merkki kuormituksesta. Pieni paine auttaa toimimaan, mutta pitkittyessään stressi saattaa heikentää ajanhallintaa.
– Pitkittynyt stressi ja liiallinen kuormitus voivat johtaa kaaokseen. Kun kovalevylle ei mahdu enää enempää, ihminen voi unohtaa asioita ja myöhästyä siksi, Anna Kallanranta sanoo.
Liika kuormitus voi saada myöhästelemään myös yksinkertaisesti sen tähden, että kalenteri on liian täynnä. Myöhästely voikin johtua rajojen asettamisen vaikeudesta tai korostuneesta vastuuntunnosta. Jos haalii itselleen liikaa tekemistä ja suostuu kaikkeen, ei ole ihme, että aikataulu sakkaa.
Myöhästelyn takana saattaa olla myös mielenterveyden häiriö, ahdistus tai masennus. Ne voivat johtaa siihen, ettei ihminen saa lähdettyä tapaamisiin ajoissa.
Ahdistunut pyrkii välttelemään tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa ahdistusta. Jos esimerkiksi sosiaaliset tilanteet ahdistavat, niihin lähteminen tuntuu vaikealta.
– Toisaalta ahdistunut saattaa pelätä myöhästymistä ja olla siksi liian ajoissa.
Masentuneena toimintakyky hidastuu. Silloin voi tuntua, ettei jaksa lähteä tai pysty heräämään aamulla ajoissa. Tämä taas johtaa myöhästymiseen.
Joskus syy myöhästelyyn piilee aivoissa. ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jolle on tyypillistä vaikeus oman toiminnan ohjaamisessa. Vaikka aikaa on alun perin tarpeeksi, ihminen voi alkaa tehdä kesken kaiken jotain muuta ja myöhästyy tämän vuoksi. ADHD voi myös vaikeuttaa tehtävien aloittamista ja lopettamista. Sekin voi johtaa myöhästymiseen.
– On tärkeä muistaa, että toiminta ei ole täysin tahdonalaista silloin, kun kyse on ADHD:sta tai muusta neuroepätyypillisestä tilasta. On vaikea toimia, jos päässä on yhtä aikaa tuhat asiaa.
”Myöhästely voi aiheuttaa häpeää, stressiä ja kärsimystä, sillä useimmat ihmiset haluavat olla mukavia ja pitää kiinni sopimuksista.”
Minkälaista haittaa myöhästelystä sitten on? Ei välttämättä mitään, jos ihminen ei itse koe sitä ongelmaksi eikä saa siitä kielteistä palautetta. Usein näin ei kuitenkaan ole.
– Myöhästely voi aiheuttaa häpeää, stressiä ja kärsimystä, sillä useimmat ihmiset haluavat olla mukavia ja pitää kiinni sopimuksista, Anna Kallanranta sanoo.
Jos saa paljon tyytymätöntä palautetta myöhästelystään, minäkuva saattaa kärsiä. Silloin voi tuntea, että on huono ja kykenemätön.
Myöhästelijä voi myös ajatella, etteivät muut ihmiset pidä hänestä, koska moitteita tulee jatkuvasti. Näin voi myös todella käydä, sillä myöhästely saattaa heikentää ihmissuhteita.
– Myöhästelijä voi saada epäluotettavan maineen. Muut voivat kokea, ettei hän arvosta yhteistä aikaa.
Onneksi asialle voi kuitenkin tehdä paljon, ja myöhästelystä on mahdollista opetella pois. On myös hyvä olla myötätuntoinen itseään kohtaan.
– Meillä kaikilla on heikkouksia ja vahvuuksia. Kannattaa tunnistaa omat hyvät puolensa ja muistaa, että me kaikki olemme epätäydellisiä.
Asiantuntija: johtava psykoterapeutti Anna Kallanranta, Mehiläinen.
Näin opettelet olemaan ajoissa – 6 vinkkiä
- Tiedosta, että myöhästely on sinulle ongelma. Kaikki muutos lähtee siitä, että kokee jonkin asian ongelmaksi ja tahtoo muuttaa sen. Mieti myös, miksi haluat muuttaa tapasi eli minkä tähden myöhästely on haitallista sinulle ja ihmisille ympärilläsi. Tämä motivoi.
- Sitoudu siihen, että haluat opetella olemaan ajoissa. Ole valmis tekemään töitä tavoitteen eteen ja hyväksy, että muutos ei ole välttämättä helppo.
- Aseta pieniä ja suuria tavoitteita. Suuri tavoite voi olla esimerkiksi se, että olet tällä viikolla ajoissa kaikissa tapaamisissasi. Pieni tavoite on taas se, että saavut ajoissa tämän päivän ensimmäiseen tapaamiseen.
- Mieti käytännön keinot, joilla pääset tavoitteisiisi. Aikatauluta elämäsi realistisesti, muista jättää aikaa siirtymille, ajasta herätyskello soimaan tarpeeksi ajoissa ja laita kalenteriin muistutuksia, jotka kertovat, milloin sinun on lähdettävä.
- Palkitse itsesi onnistumisista. Palkinto voi olla kehu tai vaikkapa kukkakimppu tai ihana hetki itselle. Palkinnon pitäisi motivoida sinua ja auttaa pinnistelemään tavoitteen eteen.
- Kun repsahdat, aloita aina uudelleen. Muista olla myötätuntoinen itseäsi kohtaan ja pidä tavoitteet riittävän pieninä, jotta sinulla on mahdollisuus onnistua. Ihmisyyteen kuuluu, että välillä epäonnistuu ja muutoksissa kestää aikaa. Hyväksy se äläkä säti itseäsi, mutta älä myöskään luovuta.
