Aamuöinen hikoilu voi kertoa kuormituksesta, vaikka et huomaisi sitä – Pippa Laukka neuvoo, miten hermostoa voi rauhoittaa

Minulla ei ollut vaihdevuosioireita, mutta nykyisin hikoilen aamuöisin. Lääkityksiä ei ole. Juon teetä, mutten kahvia. Avioliitossa on vaikeuksia, ja elämässä muitakin vastoinkäymisiä. Olen herkkä, mutta myös vahva. Johtuvatko oireet elämäntilanteestani? Olen 68-vuotias.

Yöhikoilu voi olla kehon tapa kertoa, että se on kuormittunut

Mieli ja keho ovat kuin meri ja sen aallot. Se, mitä koemme, näkyy usein myös kehossa. Joskus juuri aamuöinen hikoilu on kehon tapa kertoa, että se on kuormittunut.

Kun elämässä on paineita ja ihmissuhteissa kitkaa, keho on usein valmiustilassa, vaikkei mieli sitä aina tunnistaisi. Tämä näkyy unessa, hengityksessä ja lämmön­vaihteluina.

Yöhikoilun taustalla voi olla emontionaalinen stressi tai ratkaisemattomat ristiriidat

Vaikka vaihdevuodet ovat jo takana, hormoni­tasot voivat muuttua. Stressihormonit, kuten kortisoli ja adrenaliini, voivat lisätä yöhikoilua ja häiritä unen lämpörytmiä.

Tutkimuksissa on osoitettu, että varsinkin emotionaalinen stressi ja ratkaisemattomat ristiriidat voivat vaikuttaa hermoston toimintaan jopa voimakkaammin kuin fyysinen kuormitus.

Hikoilu ei aina selity liian lämpimällä huoneella tai paksulla peitolla. Se voi olla myös kehon tapa heijastaa tunteita ja sisäistä jännitettä.

Kofeiinin vaikutus hikoiluun on lyhytaikaista

Monet lääkkeet voivat lisätä hikoilua, mutta kerroit, ettei sinulla ole lääkityksiä. Tee sisältää kofeiinia, joka voi hetkellisesti vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja nostaa sydämensykettä.

Usemmiten vaikutus jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, eikä maltillinen teen juonti aiheuta toistuvaa yöhikoilua.

Hikoilun syy voi olla myös liian vähäinen tai myöhäinen liikunta

Uni, ravinto, liike ja lepo muodostavat elimistölle perustan. Jos jokin niistä horjuu, hermoston ja hormonitoiminnan tasapaino järkkyy helposti. Yöhikoilu voi olla kehon varhainen viesti siitä, että se toimii ylikierroksilla tai palautuu puutteellisesti.

Kun uni on katkonaista tai pinnallista, elimistön lämmönsäätely häiriintyy. Tämä voi johtaa hikoilukoh­tauksiin, vaikka huoneen lämpötila olisi sopiva. Myös liikunnan ja stressin epätasapaino näkyy helposti hikoiluna.

Liian vähäinen liikunta ja ulkoilu heikentävät kehon ja mielen palautumiskykyä. Toisaalta liiallinen tai liian myöhäinen rasitus voi lisätä stressihormonien eritystä.

Jatkuvat oireet on syytä selvittää asiantuntijan vastaanotolla

Jos oireilu jatkuu, on syytä selvittää mahdolliset elimelliset syyt. Perustutkimus lääkärin tai hoitajan vastaanotolla ja verikokeet antavat hyvän kokonaiskuvan.

Verikokeilla voidaan mitata tulehdus­- ja kilpirauhasarvot sekä verensokeri. Jos tulokset ovat täysin normaalit, huomio ohjautuu elintapoihin ja stressinhallintaan.

Kuuntele kehoa, usein se ei kaipaa lääkettä vaan lepoa ja tasapainoa

Olet kuvannut itseäsi osuvasti: herkkä mutta vahva. Herkkyys on usein voimaa, joka ohjaa huomaamaan ajoissa, kun elimistö kuormittuu liikaa. Vahvuus taas on kykyä pysähtyä ja tehdä muutoksia. Ehkä tämä on kehosi lempeä pyyntö: hiljennä hetki, hengitä syvään ja pysähdy oman kehosi ja mielesi äärelle.

Hermosto ja hormonitasapaino viestivät muutoksesta ja hakevat uutta rytmiä. Siksi on tärkeää kuunnella kehoa rauhassa. Usein se ei kaipaa lääkettä, vaan lepoa, säännöllisyyttä ja mielen tasapainoa. Elimistö on viisas, ja sen viestit kannattaa ottaa lempeästi vastaan.

Näin rauhoitat hermostoasi itse

Hermostoa voi onneksi rauhoittaa itse. Keho tarvitsee säännöllisiä hetkiä, jolloin se saa laskea kierroksia ja palautua. Yksi tehokkaimmista tavoista on hengityksen tietoinen rauhoittaminen. Kun hengitys syvenee ja hidastuu, sydämensyke tasaantuu ja parasympaattinen eli kehoa rauhoittava hermosto aktivoituu. Jo muutama minuutti päivässä riittää.

Kokeile istua mukavasti, sulje silmät ja hengitä rauhallisesti sisään neljään laskien. Pidätä hengitystä hetki ja puhalla ulos kuuteen laskien. Toista viisi kertaa. Tunne, kuinka hartiat laskeutuvat ja keho pehmenee.

Tämä yksinkertainen harjoitus on tutkitusti tehokas tapa lievittää stressiä ja parantaa unen laatua. Myös luonnossa liikkuminen, mindfulness-harjoittelu ja rauhallinen venyttely auttavat.

Kylmäaltistus voi vahvistaa hermoston stressinsietokykyä

Olen itse löytänyt viime vuosina uudenlaisen rauhan kylmäaltaasta. Säännöllinen kylmäaltistus on yllät­tävän lempeä harjoitus, vaikka ensi­kosketus veteen voi säpsäyttää.

Kun hengitys tasaantuu ja mieli tottuu kylmäaltistukseen, tapahtuu jotakin hienoa ja voimaannuttavaa. Sydän rauhoittuu, ajatukset selkenevät ja keho kiittää.

Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen kylmä­altistus voi vahvistaa hermoston stressinsieto­kykyä, parantaa yöunta ja palautumista sekä tukea myönteistä mielialaa.