Apu

Miksi joku pystyy olemaan syömättä pitkiä aikoja, mutta toiseen iskee nälkäkiukku? Onko syy verensokeri? Mikä on naisten ja miesten ero? Apu-klinikka vastaa

KuvatAlamy / All Over Press
Julkaistu: 18.5.2022

Kysymys:

Olen huomannut, että jotkut syövät vain pari kertaa päivässä ilman mitään ongelmia. Minun taas on saatava ruokaa säännöllisin väliajoin, tai muuten nälkäkiukku iskee. On myös tuntuma, että harvoin syöminen olisi miehille helpompaa kuin naisille. ­Johtuuko tämä eroista verensokerin säätelyssä vai mistä on kyse?

Näytä vastaus

Vastaus:

Hirveän hyvä kysymys, kiitos! Itse kuulun ryhmään, joka kestää huonosti pitkiä ja epäsäännöllisiä ateria­välejä. Säännöllinen ateriarytmi sopii parhaiten suurimmalle osalle ihmisistä aineenvaihdunnan, jaksamisen ja palautumisen kannalta. THL:n suosituksen mukaan sekä aikuisten että lasten tulisi syödä noin 3–4 tunnin välein ja päivässä olisi hyvä syödä 5–6 kertaa. Kun noudattaa säännöllistä ateriarytmiä, on helpompi välttää huonoja välipaloja, ahmimista, napostelua, liian suuria ruoka-annoksia ja ilta­syömistä.

On pitkälti tottumuskysymys, syökö kolmen vai kuuden tunnin välein. Verensokerin tasapainottamisessa ravinnon laatu ja annoskoko ovat yhtä tärkeitä kuin sopiva ateriarytmi. Syömisen tiheys on siis ennemminkin tottumuskysymys kuin verensokerin säätelyyn liittyvä asia. Pärjäähän ihminen nukkuessaan yönkin syömättä.

Terve elimistö ei anna verensokerin pudota, vaan keho alkaa tuottaa energiaa omista varastoistaan. Ihmisen elimistössä on tehokas verensokeria säätelevä mekanismi, joka pyrkii pitämään verensokerin tasaisena. Tehokkaan puskurijärjestelmän ansiosta kehon oma sokerintuotanto aktivoituu noin kolme tuntia aterioinnin jälkeen. Tämän ansiosta terveen ihmisen verensokeri on melkein aina 4–5 millimoolia litraa kohden.

Nälkäkiukku ei johdu matalasta verensokerista, vaan se on verensokeria säätelevän mekanismin sivuvaikutus. Kun verensokeri uhkaa laskea terveellisen tason alapuolelle, maksa puuttuu peliin. Se alkaa tuottaa sokeria omista glyko­geenivarastoistaan, rasvakudoksesta ­saaduista rasvahapoista sekä lihasten proteiineista. Kun elimistö käynnistää maksan sokerintuotannon, se erittää insuliinin vastavaikuttajahormoneita, kuten glukagonia, adrenaliinia ja kortisolia. Pinnan kiristyminen on siis vastavaikuttajahormonien vaikutusta.

Ruokailua on järkevä rytmittää myös oman aktiivisuuden mukaan siten, että energia riittää kuntoillessa. Kunnollinen ateria kannattaa ajoittaa liikuntasession jälkeen, jolloin se lisää liikunnasta saatavia hyötyjä ja tukee liikuntasuorituksesta palautumista.

Osa kokee hyötyvänsä myös laadukkaista hiilihydraateista koostetusta ateriasta (ruisleipä, puuro tms.) ennen nukkumaanmenoa ja tuntee sen siivittävän parempaan uneen. Verensokeri on myös aivojen polttoainetta. Aivot ovat ainoa elin, joka ei kykene tuottamaan lainkaan omaa sokeria. Aivosolujen omat energiavarastot riittävät vain muutamaksi minuutiksi.

Yhtä kaikki, syöminen ei ole ihmisen muusta fysiologiasta irrallaan tapahtuva itsenäinen toiminto, vaan ravitsemus on vahvasti kytköksissä elimistön muihin toimintoihin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.