Apu

Sepelvaltimotauti ja hidas pulssi, syke 50 ja levossa 40 – Mikä avuksi välilyönteihin? – Apu-klinikan asiantuntija Tapani Kiminkinen vastaa

Kysymys:

Olen 70-vuotias, 192-senttinen ja satakiloinen mies. Olen sen verran sepelvaltimotautinen, että yksi suonen ahtauma pallolaajennettiin viitisen vuotta sitten. Sain hiukan kohonneeseen verenpaineeseen lääkityksen, joka on nyt puolikas 5 mg:n Amloratio-pilleri. Lisäksi syön useita muita lääkkeitä, jotta muun muassa kolesterolit pysyvät kurissa. Ongelmani on hidas pulssi. Syke on 50:n tienoissa, levossa 40. Välilyöntejä on lähes jatkuvasti sekä heikotusta, pyörrytystä ja puristusta rinnassa. Olo on siis kurja, melkein puolitajuton. Miten pääsisin eroon välilyönneistä? Haluaisin kuntoilla enemmän, mutta heikko olo askarruttaa.

Näytä vastaus

Vastaus:

Uskomatonta, mutta totta! Juuri tänään kävi rasituskokeessa samoja oireita poteva mies. Eikä siinäkään vielä mitään, hänellä on identtinen taustakin: sepelvaltimotauti, jota hoidettiin viisi vuotta sitten pallolaajennuksella. Roteva hänkin on, mutta ei ihan yhtä raamikas kuin kysyjä.

Onnittelen, että sinulla on tilanteeseesi sopiva lääkitys. Sillä panostetaan etukenossa pahanlaatuisen kolesterolin hiukkasten minimointiin verenkierrossasi. Ilmoittamaasi lääkearsenaaliin ei kuulu beetasalpaajaa, Räikkösen rajoitinta varikkosuoralla. Pulssiasi ei siis hidastuteta kemiallisesti, koska siihen ei ole tarvetta.

1970-luvulla ”sepelipotilaat” kävivät sydänpoleilla mittauttamassa pulssejaan, joissa pyrittiin beetasalpaajilla noin 60 lepotasolle. Tarkoitus oli estää rytmin nouseminen rasituksessa hapenpuutetta provosoivaksi ja toki toppuutella rytmihäiriöitä.

Kuvaamasi pulssitiheys on terveellä useimmiten hyvän fyysisen kunnon merkki. Vuorenmaan Matilla, joka on juossut koko ikänsä ja voittanut Fukuokan maratonin, lepopulssi huiteli parhaimmillaan alle kolmessakymmenessä.

Kun puhutaan terveestä sydämestä, jossa on terveet johtoradat sähköimpulssien kulkea, levossa tuntuvat lisälyönnit kuuluvat normaaliin fysiologiaan.

Kun pulssi pyrkii laskemaan alamäkeä, sydämen johtoradoista joko eteisten tai kammioiden alueelta voi laueta ylimääräisiä sähköpurkauksia, jotka saavat aikaan lisälyönnin. Ne voidaan ymmärtää tavallaan oman tahdistimen normaalin hitauden provosoimiksi korvauslyönneiksi.

Lyönnit aistitaan taukona ja sitä seuraavina jumpsauksina. Etuajassa supistunut sydän ei voi heti uudestaan supistua, vaan se kerää tauon aikana enemmän verta kuin normaalisti. Tällöin seuraava lyönti sisältää tavallista enemmän verta, mikä aistitaan jumpsauksena. Fysiologiset lisälyönnit häviävät, kun pulssi kohoaa rasituksessa.

Rasituksessa ilmaantuvat rytmihäiriöt voivat olla merkki sairaudesta tai hoitoa vaativasta tilanteesta.

Fysiologiseen pulssin hitauteen ja lisälyönteihin ei oikein tahdo olla hoitoa, vaikka ne voivat tuntua häiritseviltä.

Jos potilaalla on tahdistin, sitä voidaan säätää nopeammalle.

Jos epäillään, että hitauden taustalla on oma tahdistin eli sairas sydän (sairas sinus -oireyhtymä), tehdään 2–3 vuorokauden sydämen rytmin seuranta eli Holter-tutkimus.

Koska koet olosi kurjaksi ja siihen liittyy vielä rinnan puristusta, tarvitaan uusi tutkimus: sydämen kuunteleminen, sydänfilmi, Holter, rasitustesti ja mahdollisesti vielä ultraäänikin ja jopa sepelvaltimoiden kuvantaminen. Vasta niiden ja huolellisten esitietojen perusteella kykenemme vastaamaan kysymykseesi.

Julkaistu: 13.5.2020

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.