Miksi suomalainen maito aiheuttaa vatsaoireita, mutta ulkomainen ei? – Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ruotii tunnettua mysteeriä

Monet väittävät kivenkovaan, että suomalainen maito aiheuttaa heille pahoja vatsaoireita, mutta ulkomailla maitoa voi juoda ilman mitään ongelmia. Tämä ihmetyttää, sillä kuvittelisin, että ainakin Euroopassa maito käsitellään suunnilleen samalla tavalla. Jos taas on laktoosi-intoleranssi, kaipa kaiken tavallisen maidon pitäisi ärsyttää. Voiko maidoissa tosiaan olla maakohtaisia eroja, vai mistä ihmeessä on kyse?

Vatsaoireet eivät selity maidon homogenoinnilla

Tämä asia on kiinnostanut itseänikin pitkään, koska siitä kuulee usein myös vastaanotolla. Aihetta on tutkittu melko paljon, Suomessa jo 20–30 vuoden ajan. Maidon siedettävyys voisi teoriassa liittyä laktoosin lisäksi maidon prosessointiin, erityisesti homogenointiin, ja myös maidon pro­teiinien laatuun.

Maidon prosessoinnin vaikutusta on tutkinut muun muassa Anu Nuora väitöskirjassaan. Hypoteesi oli, että homogenoimaton maito aiheuttaa vähemmän vatsa­oireita kuin tavanomaisesti käsitelty. Tutkimuksessa ei käytetty kaupallisia maitoja, vaan maito tuotettiin Luonnonvarakeskuksen tilalla. Koehenkilöt kertoivat saavansa homogenoidusta maidosta ripulia, turvotusta tai vatsakipua, eikä heillä ollut laktoosi-intoleranssia. He joivat aterian yhteydessä neljä desiä homogenoimatonta tai homogenoitua maitoa ilman, että tiesivät kumpaa saivat. Kokeessa ei kuitenkaan havaittu eroa oireissa maitojen välillä.

Monissa muissakin tutkimuksissa lopputulos on ollut sama. Maito ei näytä aiheuttavan vatsaoireita homogenoinnin vuoksi. Lisäksi vahvistan arvelusi: maidon homogenoinnissa ei ole suuria eroja EU-alueella, vaan lähes kaikki teollisen mittakaavan maito on homogenoitua. Homogenointi tuskin siis selittää kokemusta suomalaisen maidon aiheuttamista oireista.

A1- ja A2-kaseiinim ero ei ilmiötä selitä – kaseiinin pilkkomisella voi olla vaikutusta

On myös pohdittu, voisiko osaselitys piillä maidon toisessa proteiinissa, kaseiinissa. Maidossa on heraproteiinia ja kaseiinia, jota on 80 prosenttia kaikesta sen proteiinista. Nykyinen lypsykarja tuottaa maitoa, jossa on kaseiinin alaluokkia A1 ja A2 kutakuinkin yhtä paljon. Ennen vallalla olivat vain A2-kaseiinia tuottavat lehmät. Siksi on kehitelty ajatus, että A1-kaseiini ei olisi yhtä hyvää terveydelle ja pelkkää A2-maitoa lypsävän lehmän maito olisi parempaa. Tätäkin on tutkittu Suomessa, mutta ei ole saatu näyttöä, että A2-maito olisi parempaa vatsalle.

Joissakin ulkomaisissa tutkimuksissa A2-maito on aiheuttanut hieman vähemmän vatsaoireita osalle tutkituista. Esimerkiksi laktoosi-intolerantikot näyttivät hyötyvän A2-­maidosta, kun taas yleisesti maitotuotteita hyvin sietäville A2-maito ­aiheutti enemmän vatsaoireita. On tärkeää huomata, että suomalaisessa lehmänmaidossa ei ole enempää A1-kaseiinia kuin muissakaan eurooppalaisissa maidoissa. Näin toteaa ruokaturvallisuusviranomainen EFSA raportissaan. Siten A1-kaseiini ei voi selittää asiaa.

Olen itse ollut mukana tutkimuksessa, jossa maidon kaseiinifraktion pilkkominen entsymaattisesti osiin eli peptideiksi paransi hieman maitotuotteen (vanukas) siedettävyyttä herkkävatsaisilla. On siis mahdollista, että kaseiinia pilkkomalla saadaan pientä parannusta maidon siedettävyyteen.

Herkkyys ja uskomukset voivat selittää kokemusta enemmän kuin maito itse

Suomalaisen maidon koostumus tai prosessointitavat eivät ole oleellisesti erilaisia kuin muualla EU:ssa. Tutkimuksissa ei ole löydetty mitään hyvää selitystä sille, että jotkut kokevat sietävänsä heikosti suomalaista maitoa. Ovatko maidon käyttömäärät, muu ruokavalio ja lomaolot ulkomailla vain niin erilaisia, että ne selittävät ilmiötä ainakin osin?

Väitöskirjaohjaajani Riitta Korpela kollegoineen osoitti tutkimuksessaan, että kotimaisesta maidosta helposti oireita saavat oireilevat selvästi muita herkemmin myös esimerkiksi ruis­leivästä ja ksylitolipastilleista. Tämä viittaa siihen, että suomalaista maitoa heikosti sietävät ovat usein muutenkin herkkävatsaisia.

Lisäksi on hyvä muistaa uskomuksen voima. Jos uskoo jonkin ruoan aiheuttavan itselle vatsaoireita, on melkein varmaa, että oireita myös saa. Jos taas syö samaa ruokaa tietämättään, oireita ei välttämättä tule lainkaan. Näin osoittavat useat herkkä­vatsaisilla tehdyt tutkimukset.