Kuinka paljon ihminen voi lihoa viikon aikana? – Voivatko juhlapyhät romuttaa koko laihdutuksen?

Vuodenvaihteen juhlapyhien jälkeen moni tuskaili lisäkiloja ja alkoi taas kerran laihduttaa. Muistan kuitenkin lukeneeni, että pitää syödä aika monta tuhatta ylimääräistä kaloria, jotta lihoisi yhden kilon. Useimmilla ihmisillä lienee myös jokin raja siinä, kuinka paljon maha vetää. Kuinka paljon suunnilleen ihminen voi lihoa viikon aikana enimmillään? Ovatko nämä lisäkilot rasvaa, vai voiko kyse olla myös nesteen kertymisestä? Voivatko juhlapyhät oikeasti romuttaa kaiken?

Askarruttaako mieltäsi terveyskysymys?

Kysy terveydestä – Apu-klinikka vastaa! Jokaisesta Avun numerosta löytyy Apu-klinikka, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden terveys-, ravitsemus- ja painonhallintakysymyksiin.

Täältä voit lähettää kysymyksesi»

Tämä on kiinnostava kysymys, jota pohdin myös kirjassani Verensokeri haltuun. Kehossamme on kilojen rasvavarastot ihon alaisena ja sisäelinrasvana. Sen sijaan hiilihydraatti- eli glykogeenivarastot ovat pienet, vain noin puoli kiloa.

­Glykogeenia on maksassa ja lihaksissa sekä hiukan munuaisissa. Jokainen hiilihydraatti- eli glykogeenigramma sitoo itseensä 3–4 grammaa vettä. Tämä selittää, miksi laihdutusruokavaliolla paino alkaa pudota nopeasti: hiilihydraatti­varastot ja niiden sitoma vesi häviävät kehosta suurelta osin.

Varastot tyhjenevät jo muutamassa päivässä, ja samalla kehosta katoaa 1–2 litraa vettä. Päinvastoin tapahtuu silloin, kun laihduttava henkilö syö poikkeuksellisesti, vaikkapa yhden viikon ajan tavallista enemmän.

Lue myös: Näin Janne Liimatainen laihdutti sata kiloa: ”Tuntui oudolta syödä, kun ei ollut nälkä – eniten opettelua vaati tasainen ruokailurytmi”

Keskimääräinen tarve 2 000 kcal päivässä

Laihduttaessa ehtyneet hiilihydraattivarastot täyttyvät nopeasti 1–2 päivässä, ja samalla niihin sitoutuu 1–2 kiloa vettä. Tämä masentaa monia, mutta muutos tapahtuu lähinnä veden ja glykogeenin määrässä, ei rasvakudoksessa.

Yhteen rasvalisäkiloon pitäisi syödä 7 000 kilokaloria. Keskikokoisen henkilön päivittäinen tarve on noin 2 000 kcal. Sillä ei keskimäärin siis liho eikä laihdu. Jos söisi seitsemänä päivänä 1 000 kcal ylimääräistä, syntyisi viikossa 7 000 kilokalorin ylijäämä. Tällöin viikossa voisi tulla yksi kilo lisää rasvakudosta.

Todellisuudessa yhtälö on monimutkaisempi, koska lihoessa lisääntyy aina paitsi rasvamassa myös lihasten määrä (joskin paljon vähemmän).

Päivittäinen 1 000 kilokalorin lisäsyöminen tarkoittaa suurin piirtein yhtä hampurilais-ateriaa pienine ranskalaisineen ja sokeri­limonadeineen. Tuon 1 000 kcal voi saada myös syömällä päivittäin 200 grammaa maitosuklaata, 160 grammaa pähkinöitä tai 28 kappaletta mandariineja.

Myös juomat voivat lihottaa

Jouluna myös juomista, kuten glögistä, oluesta ja viineistä, tulee varmasti verrattain paljon kaloreita. Esimerkiksi lasillisessa alko­holitonta glögiä (2 dl) on 100 kcal. Juhlahetkiin liittyvä nopea 1–2 kilon painonnousu johtuu usein eniten hiilihydraattivaraston täydentymisestä ja sen sitomasta vedestä.

Toki myös ison ruoka­-annoksen mukana tulevalla suolalla ja sen sitomalla vedellä on melko suuri merkitys. Hiilihydraattivarastot vesineen eivät hupene tavanomaisella ruokavaliolla ja vähäisellä liikunnalla yhtä nopeasti. ­

Vuodenvaihteessa saadut pari kiloa voivat keikkua mukana viikon parikin, vaikka söisi tarvettaan hieman vähemmän. Älä silti anna parin lisäkilon masentaa. Kyllä ne sieltä valuvat taas uudestaan.