Saako kihtipotilas syödä hunajaa – ja kuinka suuria määriä? Entä voiko muita kiellettyjä ruokia syödä vähän?

Hunaja oli aiemmin kielletty kihtipotilailta. Onko suositus ennallaan? Olen myös miettinyt, kuinka paljon määrillä on väliä. Uskaltaako kihtiä sairastava syödä pieniä määriä niin sanottuja kiellettyjä ruokia vai pitääkö niitä välttää täysin?

Hunaja ei ole täysin kielletty kihtipotilaalta. Esimerkiksi 1–2 teelusikallista hunajaa päivässä lienee varsin viaton määrä, jos lisättyä sokeria ei ole muuten ruokavaliossa runsaasti.

Nykyään ei ole enää olemassa virallisia kihtiin tarkoitettuja ruokavalio-ohjeita, vaan kyse on enemmänkin suuntaa antavasta ohjeistuksesta. Esimerkiksi vuonna 2023 ilmestyneessä sairaaloiden ravitsemushoitosuosituksessa ei mainita puriineja välttävää kihtiruokavaliota ollenkaan, vaan kihti-potilaille suositetaan samaa terveellistä sairaalaruokaa kuin muillekin. Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten häilyvää ruokavalintojen suosittelu kihtipotilaille on. Mielestäni on kuitenkin erittäin todennäköistä, että vaikeaoireinen kihtipotilas hyötyy pitkään käytössä olleista ruokasuosituksista.

Hunaja sisältää runsaasti hedelmäsokeria eli fruktoosia, jonka aineenvaihdunnassa syntyy jonkin verran virtsahappoa. Runsas fruktoosia sisältävien sokereiden käyttö voi myös lisätä lihomistaipumusta, mikä pahentaa kihtiä. Kannattaa muistaa, että tavallinen sokeri on puoliksi fruktoosia ja puoliksi glukoosia, eli sekään ei ole suurina määrinä hyväksi kihdissä. Käytä siis rajoitetusti lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.

Yleissääntö on, että pieniä määriä niin sanottuja kiellettyjä ruokia voi syödä silloin tällöin ilman, että niistä seuraa ongelmia. Jos kuitenkin syö päivittäin vaikkapa pari pientä palaa silliä tai juo pienen määrän olutta, tällainen tapa voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi viikon parin viiveellä ainakin herkimmille. Kyse on aina sekä syömisen säännöllisyydestä että annoskoosta. Lisäksi eri ruokien sietäminen on yksilöllistä, sillä kihdin vaikeusaste vaihtelee potilailla paljon.

Veden, maidon, kefiirin ja piimän juonti on suositeltavaa. Runsas veden juonti parantaa uraatin eli virtsahapon eritystä virtsaan, ja maitotuotteet, myös jogurtit ja rahka, edistävät sen poistumista elimistöstä. Sen sijaan alkoholi lisää kehossa syntyvän virtsahapon määrää, joten sitä kannattaa välttää. Pikkukaloja, kalan ja siipikarjan nahkaa sekä sisäelimiä, kuten maksaa, ei ole järkevää syödä juuri lainkaan. On hyvä suosia kasvispainotteista ruokavaliota, mutta erittäin runsas papujen käyttö saattaa olla haitaksi.

Kahvinjuonti voi auttaa pienentämään seerumin uraattipitoisuutta, ja myös 500 milligramman päivittäinen C-vitamiiniannos on vähentänyt virtsahapon muodostusta tutkimuksissa. Jotkin tutkimukset ovat osoittaneet, että kirsikasta ja kirsikkamehusta voisi olla hyötyä kihtipotilaille.

Hedelmiä ja marjoja ei pidä välttää fruktoosin vuoksi, sillä ne sisältävät muita hyödyllisiä aineita. Tutkimuksissa ne ovat olleet joko neutraaleja tai lisänneet vain niukasti veren virtsahappopitoisuutta.