Alkaa ahdistaa, kun kuulen lähipiirin sairaustapauksista tai törmään sairausjuttuihin mediassa. Millä tavoin voisi elää niin, ettei itse aiheuttaisi sairastumistaan?
Tunnistan tunteesi. Menettämisen mahdollisuuden tiedostaminen on ahdistavaa. Pelkäsin lapsena polioinvalidi-isäni puolesta, kun hän ajoi suomenhevosemme kanssa tukkeja Pylkönmäen lumisissa vaaramaisemissa. Pelon laukaisi naapurin miehen kuolema oman rekensä alle. Edelleen tunnen pelkoa, kun puolisoni Ulla lähtee yksin ajamaan autolla, vaikka hän onkin taitavan ”Kumipyörä-Lehtosen” tytär. Kun kyläyhteisömme automyyjä kuoli sydäninfarktiin, laboratorion aula täyttyi kolesterolin mittaamista toivovista miehistä.
Elämän perusjuttu on elämä itsessään. Se on ainakin maanpäällisen ihmisen parasta aikaa ja tarkoitettu elettäväksi. Elämän ennusteeseensa on mahdollista vaikuttaa merkittävästi, mutta sattumiin meillä ei ole valtaa. Pitkä ja osin edelleen jatkuva urani lääkärinä on opettanut, että ”sitten kun” -elämismallin voi unohtaa. Meillä on vain tämä hetki, mutta se ei tarkoita sitä, ettei olisi viisasta varautua toivottuun tulevaisuuteenkin sopivassa määrin.
Viisikymmentä viime vuotta ovat osoittaneet, että elämisen tavoilla hankitaan vuosia elämään ja elämää vuosiin. Miehet ovat saaneet meillä noin 14 ja naiset 10 vuotta lisää. Samaan aikaan työikäisten kuolleisuus on puolittunut. Merkittävä lähtölaukaus kehitykselle oli Pohjois-Karjala-projektin alkaminen keväällä 1972. Myös rokotusten laajamittainen käyttö on ollut keskeistä. Isäni ei olisi tarvinnut sairastua polioon, jos rokotus oli ollut käytössä jo vuonna 1955.
Dave Lindholmin ikoninen kappale Tupaakka, viina ja villit naiset tukee ”hyvää sanomaa”. Feministinä korjaisin siihen villit miehet, joka on merkittävämpi riskiryhmä. Tupakasta pidättäytyminen tai sen lopettaminen on valtavan suuri terveysteko. Ei tarvitse ajatella kuin hengityselinsyöpää, keuhkoahtaumatautia tai sitä, että sepelvaltimotautipotilaan ennuste paranee kertaheitolla 37 prosenttia, jos hän lopettaa tupakoinnin. Tupakka vaikuttaa valtavaan määrään sairauksia.
Tulevina vuosikymmeninä kansanterveytemme merkittävimmän uhan muodostavat liika viina, muut päihteet, kovaa rasvaa ja nopeita hiilihydraatteja sisältävä ruoka sekä liian vähäinen liikkuminen. Lihominen vaikuttaa monien sairauksien, esimerkiksi rasvamaksan ja myös syöpien, kehittymiseen. Keskiössä paistattelee metabolinen oireyhtymä, joka johtaa helposti kakkostyypin diabetekseen. Niihin liittyy toistakymmentä valtimonkovettumataudin riskitekijää. Siten niillä on valtimotautiluonne, johon linkittyy myös verenpainetauti.
Diabeteksessa ei hoideta vain verensokeria, vaan myös verenpaine ja rasva-arvot tulee saada tavoitteisiin. Juuri nyt huolettaa, koska vastasyntyneiden odotettavissa olevan elinajan ennuste on kääntynyt laskuun. Keskiössä on lihominen, jota vastaan tarvitaan niin yksilön kuin yhteisönkin toimia. Voisimme aloittaa sokerin haittaverosta.
Erittäin pitkälle pääsee, kun ei ala polttaa sen enempää tupakkaa kuin pilveäkään. Kannabiksen vapauttamisen kannattajat eivät ymmärrä riskejä: liika-annostuksen oireet ovat psykoosin kaltaisia, ja riskiyksilöillä käyttö lisää skitsofrenian vaaraa. Tarkkana tulee olla myös alkoholin kanssa. Iloitsenkin siitä, että alkoholittomat tuotteet ovat nousseet nykyisin trendiksi.
Kovia rasvoja tulee kavahtaa ja ottaa tilalle pehmeitä rasvoja sisältäviä kala- ja kasvistuotteita sekä kuituja ja kasviksia. Valtimoiden kannalta kasvisruokavalio on ylivoimaisen tehokas, ja toiseksi paras on Välimeren ruokavalio. Elämänmittainen liikunnallinen elämäntapa on superterveellinen, halpa ja myös hauska.
Kun miettii elämisen tapojaan, kannattaa myös kartoittaa sukunsa tautitaakka. Kakkostyypin diabetes on erittäin perinnöllinen. Huomioon on otettava myös verenpaine- ja valtimonkovettumatauti, rasvamaksa, glaukooma sekä rinta-, paksusuoli- ja eturauhassyöpä. Etenkin jos lähisuvussa esiintyy kakkostyypin diabetesta, kannattaa pitää paino aisoissa ja liikkua säännöllisesti.
Mahdolliset sairaudet tulee hoitaa päättäväisesti ja pitkäjänteisesti suositellulle hoitotasolle. Keskeisiä ovat jälleen verenpaine- ja valtimonkovettumatauti sekä diabetes. Sepelvaltimotautipotilaan ennusteen ratkaisee se, sitoutuuko hän tarpeeksi hyvin elämäntapamuutoksiin ja lääkitykseen. Tämä huolettaa minua, kuten myös se, että verenpainetaudin hoitotasapaino on etenkin senioreilla luokattoman huono. Verenpaineen hyvä hoito on myös mitä parhainta aivoterveyden hoitoa. Mitatkaa paineitanne, älkääkä tyytykö korkeisiin arvoihin.
Senioreille kerron terveiset Pekka Puskalta: ”Ikä ei tee kustannuksia, vaan sairaudet.” Niiden hoitaminen kannattaa myös vanhempana. Vaikka seniori olisi terve, lääkärissä olisi syytä käydä vuoden parin välein. Verenpaine tulee mitata, sydän kuunnella ja miehiltä tutkia eturauhanen. Pariin valinnaiseen laboratorioanalyysiinkin voi olla aihetta.
Elämän ja etenkin terveysasioiden ei tule ahdistaa. Oikea tieto ja sen suuntaiset valinnat vapauttavat. Hyvästä parisuhteesta ja ystävistä tulee huolehtia ja pitää kiinni. Fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä tai hengellistä tasapainoa kannattaa tavoitella iloisin ja kiitollisin mielin elämän lahjasta joka aamu nauttien.
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Pippa Laukka, yleislääketiede ja hyvinvointi
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet