Käsittelen aihetta ilman tietoa, onko ystävälläsi insuliinihoitoa vaativa tyypin 1 diabetes vai tyypin 2 diabetes, jota hoidetaan yleisimmin tablettilääkityksellä. Joka tapauksessa lienee tapahtunut pieni väärinkäsitys. Kiinalainen ruoka kyllä sopii diabeetikoille, ja monet heistä syövät sitä, vaikkei se olekaan ihanteellista verensokerin hallinnalle. Diabeetikko voi syödä kiinalaisissa ravintoloissa, kun suurentaa insuliiniannostaan tavanomaisesta tai pienentää hiilihydraattiannoksia selvästi – ja syö samalla enemmän kasviksia ja proteiinin lähdettä.

Kiinalaisissa ravintoloissa tarjoiltava valkoinen riisi on erittäin nopeasti imeytyvää ­hiilihydraattia, joka nostaa verensokeria paljon. Nopea nousu tarkoittaa usein myös nopeaa verensokerin laskua. Monissa ravintoloissa riisiannokset ovat suuria, minkä vuoksi ne nostavat verensokeria rutkasti. Myös jotkin kiinalaisen keittiön makeat eli sokeripitoiset kastikkeet ovat omiaan edistämään verensokerin nousua.

Vähäkuituisten, nopeasti sulavien hiilihydraattien lisäksi verensokerin nousua nopeuttaa se, ettei syö kasviksia ennen kuin käy käsiksi muuhun ruokaan. Kasvisten syöminen ennen pääruokaa siis hidastaa verensokerin nousua. Monissa buffetravintoloissa otetaankin usein tuoreita kasviksia salaattipöydästä ensin. Niiden syöminen hidastaa riisin myöhemmin aiheuttamaa verensokerin nousua.

Valkoinen, oikein kypsäksi keitetty riisi nostaa siis verensokeria nopeasti. Saman tekevät perunasose ja jopa keitetty peruna. Keitetyssä perunassa on tosin tilavuusyksikköä kohden vähemmän hiilihydraatteja, joten käytännössä siitä saa vähemmän verensokeria nostavia hiilihydraatteja kuin samankokoisesta annoksesta (desilitroina) keitettyä riisiä. Vertailevissa kokeissa valkoinen riisi ja perunasose ovat nostaneet verensokeria yhtä nopeasti. Pasta on jonkin verran riisiä ja perunaa hitaampaa, mutta valkoinen kuituköyhä vehnäleipä on sekin hyvin nopeaa ­hiilihydraattia.

Kaikkien diabeetikoiden olisi hyvä ymmärtää, että verensokerin nousu ja sitä seuraava lasku eivät ole kiinni vain hiilihydraattivalinnasta ja -määrästä. Kasvisten lisäksi pääruokalautasen proteiini- ja rasvapitoisuus vaikuttaa verensokerin nousuun. Tyypin 2 diabeetikoilla runsas proteiiniannos, esimerkiksi lihaa, kalaa tai tofua, lisää insuliinin eritystä ja auttaa siten hallitsemaan myös aterian jälkeistä verensokeria. Mitä suurempi proteiiniannos, sitä enemmän insuliinia erittyy. Tämä asia on heikosti tiedossa. Tyypin I diabeetikoilla keino ei kuitenkaan toimi, koska heidän haimansa ei eritä insuliinia lainkaan.

Terveelliset rasvat, kuten pähkinät, ­siemenet ja öljyt, hidastavat mahalaukun tyhjenemistä ja jarruttavat samalla verensokerin nousua. Samoin vaikuttavat myös jotkin polyfenoliset yhdisteet, erityisesti marjojen ja kasvisten antosyaanit ja ­mahdolliset muut flavonoidit. Lisäksi ­viinietikan käyttö aterialla ehkäisee verensokerin nousua hieman.

Näyttöä on olemassa myös syömisjärjestyksen vaikutuksesta. Jos syö hiilihydraattilisukkeet vasta aterian pääteeksi ja ­kasvikset ja proteiinipitoisen ruoan ensiksi, verensokerin nousu on vähäisempää verrattuna siihen, että syö saman verran leipää, riisiä tai muuta hiilihydraatti­lisuketta ensin. Syömisjärjestyksellä on todellakin yllättävä mutta ei kovin suuri merkitys verensokerin nousulle. Useimmat meistä toki syövät aterialla kaikkea sekaisin, ja ihanteellista järjestystä verensokerin kannalta on vaikea noudattaa.

Kaikesta tästä voi päätellä, että verensokerin nousu aterialla on monen tekijän summa. Valkoinen riisi on yksi nopeimpia hiilihydraatteja perunan ja valkoisen ­leivän ohella. Se ei ole kielletty diabeetikoilta, mutta annos on syytä pitää maltillisena. Kuitupitoisemmat vaihtoehdot, kuten tumma riisi, tumma pasta, kik­hernepasta, kaura, ruis ja kvinoa, ovat suositeltavia paitsi lempeämmän verensokerivaikutuksen myös paremman ravintoainesisältönsä vuoksi.