Apu

Uusin tutkimus ruoansulatuksesta mullistaa terveydenhuollon

1

Vatsa ja suolisto reagoivat herkästi myös mielialoihin.
Teksti Hanna Hyväri
Kuvat Fotolia

Kun Turun yliopiston bakteeri­opin professori Pentti Huovinen luki amerikkalaista tutkimusraporttia vuonna 2004, hän oli pudota tuoliltaan. Siis mitä!

Hiirillä tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että suolistomikrobistolla on ratkaiseva merkitys rasva-aineenvaihdunnalle. Suoliston bakteerit siis ohjailivat lihavuutta ja laihuutta enemmän kuin se, paljonko hiiri söi.

– Olen vannoutunut bakteerien ­ystävä, mutta aiemmin niitä ei ole pystytty kunnolla tutkimaan. Tämä oli mullistava tulos.

Bakteereja ja mikrobeja tutkittiin ­uusimmilla geenitutkimuksen menetelmillä. Suoliston pimennoissa, lähes ­hapettomassa tilassa, elää yli sata biljoonaa mikrobia. ­­Auki rullattuna suoliston pinta-­ala vastaa koripallokenttää. Mikrobisto painaa 0,9–2,7 kiloa. Aika jässikkä.

Kirjassaan Viisas vatsa yhdysvaltalainen lääketieteen tohtori Emeran Mayer vertaakin suolistoa ekosysteemiin ja hienoon ­digitaaliseen tietojärjestelmään.

Metafora murtaa vanhat mekanistiset mallit, joissa vatsa ja suolisto nähtiin vain koneena. Sinne lusikoitiin ruokaa, ­josta ­vapautui energiaa elimistön käyttöön. ­Tämä näkemys on nykyään historiaa.

Masentuneen suolistomikrobisto on muuttunut

Vuoden 2008 kokeissa selvisi, että diabeteksen puhkeamisen voi ehkäistä ­siirtämällä terveen hiiren mikrobistoa, siis ulostetta, riski­ryhmään kuuluvan hiiren suoleen.

Tutkimustulos avasi aivan uudet ­näkymät sairauksien hoitoon. Voisiko esimerkiksi lapselle, joka kuuluu ykköstyypin diabeteksen riskiryhmään, antaa kapselissa tervettä suolistomikrobistoa? Estäisikö se sairauden puhkeamisen?

Voisiko vastaavanlainen kapseli parantaa kakkos­tyypin diabeteksen aikuisella?

Nämä ovat villejä veikkauksia. ­Suolisto oli kuitenkin paljastunut mantereeksi, ­jota oli syytä tutkia tarkasti. Monet tutkimustahot lähtivät kiivaaseen kilpailuun, joka jatkuu yhä. Tuollaiset bakteeripillerit olisivat varsinainen rahasampo tulevaisuudessa.

Suolistotutkimuksen terävin kärki on Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Tanskassa.

– Suomessa ei havahduttu tähän ­ajoissa, ja jäimme jälkijunaan. Nyt määrä­rahoja on leikattu. Terveyden tutkimuksen rahoitus on kuluneiden vuosien aikana laskenut enemmän kuin minkään muun tutkimusalan, Huovinen harmittelee.

Parantavista kapseleista ollaan vielä kaukana. Huonojen suolistobakteerien tiedetään silti vaikuttavan moneen sairauteen.

Dysbioosi eli suoliston seinämän tulehdustila heijastuu koko elimistöön, ja monet sairaudet ovat tulehdusperäisiä.

– Esimerkiksi kehon ylimääräinen ­rasva, ne vatsamakkarat, sisältävät tulehdussoluja, Huovinen kertoo.

Hän listaa lisää vaivoja: Crohnin tauti, haavainen paksusuolen­tulehdus, allergiat, masennus, Alzheimerin tauti ja Parkinson. Voisiko muistisairauksia ehkäistä bakteeripillereillä? Huikea ajatus.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että ­masentuneen suolistomikrobisto on muuttunut. Suolisto ei liiku eli ­möyhennä ravintoaineita normaalilla tavalla.

Vuonna 2011 kanadalainen tutkimusryhmä raportoi, että suoliston mikrobit tuottivat välittäjäaineita, jotka kykenivät muuttamaan tunnetiloja. Myöhemmin selvisi, että ne lievittivät esimerkiksi ­ahdistusta.

Parantumisista on jo toki näyttöä myös Suomessa. Huovinen kertoo esimerkin. Antibioottikuurit kurittavat eniten suoliston tervettä bakteeristoa.

Sitäkään ei ennen tiedetty. Antibiootteja määrättiin huoletta. Pahimmillaan seurauksena on vaarallinen, vetinen ja verinen antibioottiripuli, joka johtaa hoitamattomana kuolemaan.

Tauti taltutetaan nykyisin bakteerikorvaushoidolla. Potilaan peräsuoleen laitetaan lähisukulaisen tervettä mikrobistoa, siis ulostetta.

– Käsittämätön juttu. Suolen limakalvot paranevat muutamassa päivässä, Huovinen kuvailee.

Suolistoflooran kirjo ja määrä vaihtelevat elämän mittaan. Alle kolmivuotiaiden mikrobisto vasta muokkautuu. Huippu saavutetaan aikuisiässä. Iäkkäiden hyvä bakteeristo alkaa jo rapistua.

Tiettyjen kroonisten vaivojen ilmaantuminen osuu samoihin ikävaiheisiin. Lapsilla suolistomikrobisto liitetään ­nykyään esimerkiksi autismiin ja ADHD-­oireisiin, vanhuksilla taas Parkinsoniin ja Alzheimeriin.

Mikrobit eivät tietenkään selitä kaikkea, mutta huonolaatuinen suoliston bakteeristo voi altistaa sairauksille ja jarruttaa toipumista.

Luonnon mikrobisto on terveydelle tärkeää

Suolisto- ja vatsavaivat ovat entistä yleisempiä, vaikka samaan aikaan elinikä pitenee. Mistä tämä johtuu?

– Emme altistu riittävästi luonnon ­mikrobeille. Elämme liian ­hygieenisessä maailmassa. Ennen möngittiin enemmän maassa, marjastettiin, sienestettiin ja syötiin porkkanoita suoraan pellosta, Huovinen vastaa.

Huovinen ei silti kannata paluuta likaiseen ympäristöön. Siellä muhivat myös vaaralliset bakteerit ja taudinkantajat. Terveitä askeleita on silti syytä ottaa.

– Lähde metsään kävelylle. Saat hyviä mikrobeja hengityksen ja syljen kautta. Kannattaa altistaa itseään säännöllisesti. Bakteerit pitävät elämästä, ne ajattelevat meidän parastamme. Niitä kannattaa hoitaa hyvin, Huovinen runoilee.

Tulevaisuudessa voidaan kuitenkin joutua turvautumaan ­mikrobikapseleihin, koska suoliston floora periytyy. Se saa alkunsa jo kohdussa. 40-vuotiaan suolisto­bakteeristo on tänä päivänä köyhempi kuin muutama vuosikymmen sitten.

Ja vaikka ryhtyisi vegaaniksi, tyypillisen sekasyöjän suolistomikrobisto säilyy, Mayer muistuttaa. Aineenvaihduntaan ­vegaanius sen sijaan vaikuttaa myönteisesti.

Suolistontutkimus muistuttaa tärkeästä totuudesta. Tulemme maasta ja palaamme maahan. Luonnon monipuolinen mikrobisto on ihmisenkin terveydelle tärkeää. Turhien kemikaalien käytöstä kannattaisi pyrkiä eroon.

Terve ihminen ei ­tarvitse maitohappobakteereita

Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen on ­samoilla linjoilla Pentti Huovisen kanssa.

– Emme saa enää hyviä ja suojaavia maaperän bakteereita. Lapsuus on tärkeää ­aikaa. Silloin pitäisi altistua mahdollisimman paljon tärkeille mikrobeille.

Putkonen vertaa suolistomikrobistoa sormenjälkeen. Se on ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Siksi vatsavaivojen hoito vaatii aina räätälöidyn ruokavalion. Yhtä oikeaa ei ole.

Markkinat ovat haistaneet lisääntyneet ruoansulatuspulmat. Putkosta hiukan ­huvittaa nykyinen maitohappobakteerien ja vatsan­puruja helpottavien jogurttien kiivas mainonta. Yksi tuote ei ole oikotie onneen, koska ongelmat ovat monitahoisempia.

– Niitä on helppo markkinoida eikä niistä tiedetä olevan haittaakaan. Pätevä tutkimusnäyttö hyödyistä kuitenkin puuttuu.

Putkosen mukaan terve ihminen ei ­tarvitse maitohappobakteereita sisältäviä pillereitä säännöllisesti. Matkoilla niitä kannattaa ottaa tukemaan ruoansulatusta muuttuneissa olosuhteissa.

Hapatettu jogurtti, piimä ja viili edistävät suolistomikrobiston toimintaa, mutta selkeä tutkimustieto puuttuu tältäkin saralta.

Tohtori Emeran Mayer kritisoi samaa asiaa. Myynnissä on satoja tuotteita, joiden pakkauksissa luetellaan epämääräisiä terveysväittämiä. Silti ei edes tiedetä, selviääkö tarpeeksi moni hyvää tekevä pieneliö elossa ohut- ja paksusuolessa.

Terveellisiä probiootteja sisältäviä ruokia, kuten hapankaalia tai misokeittoa, on syöty ­satoja vuosia, joten mistään uudesta keksinnöstä ei ole kysymys.

Aivot ja suolisto yrittävät pitää elimistön tasapainossa

Suolistobakteerit ovat yksi hienon ruoansulatusjärjestelmän osa. Muutakin löytyy. Tiesitkö esimerkiksi, mitä vatsassasi ja suolistossasi tapahtuu, kun riennät stressaantuneena bussipysäkille ja pelkäät myöhästyväsi ­tärkeästä tapaamisesta?

Vatsalihaksesi supistelevat. Tämä kiihdyttää hapontuotantoa ja hidastaa lounaan sulamista. Suolesi kiertyilee ja purskauttelee limaa sekä ruoansulatusnesteitä.

Harvat meistä ovat niin herkkiä, että huomaavat kiireessä näitä tuntemuksia. Silti stressireaktio suolisto-oireineen voi viipyä elimistössä useita tunteja. Pahimmillaan siitä tulee krooninen tila ja vatsaa kivistelee viikoittain.

Suoliston ja aivojen yhteistyöstä on ­saatu uutta tietoa. Kaikki aivoissa heränneet tunteet heijastuvat myös suolistoon, kirjoittaa Mayer. Vertaus perhosista vatsassa pitää siis todella paikkansa. Tuntemuksia ­olisi hyvä kuunnella ennen kuin ­sairastumme. Mitä kehossani on meneillään?

Mayerin mukaan aivot ja suolisto käyvät jatkuvaa vuoropuhelua. Aivot saavat suoliston vapauttamaan ­stressihormoneja, kortisolia ja adrenaliinia. Suolistolla on myös oma enteerinen hermosto, joka toimii ­melko itsenäisesti. Siksi sitä on sanottu ihmisen toisiksi aivoiksi.

Vatsassa syntyy vuorokauden aikana monenlaisia aistimuksia. Aivot tekevät niistä tulkintoja mutkikkaan neurobiologisen prosessin kautta. Voidaan sanoa, että asia tuntuu hyvältä tai huonolta syvällä sisimmässä. Se tuntuu todelta, ja sitä se onkin. Suolisto ei osaa huijata kuten mieli.

Vatsan tuntemuksista kasvaa vuosien varrella valtava tietokanta. Mukana on henkilökohtaisia kokemuksia ja emotionaalisia reaktiota, Mayer kirjoittaa. Siis ikään kuin vatsan muistelmat tai elämäkerta, joka myös ohjaa valintojamme.

Aivot ja suolisto yrittävät yhdessä pitää elimistön tasapainossa. Suolisto ei pidä kroonisesta stressistä eikä äkkinäisistä muutoksista.

Mayer neuvoo, että ahdistuneena suoliston myllerrystä ei kannata pahentaa huonolla ruoalla. Siis hotkimalla kiireessä hampurilaista tai stressaantuneena työpaikan lounasruokaa. Kiireessä ei kannattaisi syödä juuri mitään. Vatsa ja suolistomikrobit rakastavat rauhaa ja hyvää seuraa.

Leena Putkonen allekirjoittaa tämän. Parasympaattinen eli kehon kierroksia hidastava hermosto aktivoituu syödessä.

– Ilmapiiri heijastuu koko ruoansulatukseen. Tunnekuohun vallassa tulee syötyä liikaa tai liian vähän eivätkä ravinto­aineet imeydy kunnolla.

Jotta ruoka etenisi elimistössä sopuisasti, se pitäisi pureskella huolellisesti. Näin ruoansulatuksen hormonit ja tärkeät entsyymit pysyvät tahdissa mukana.

Ruokanokosia Putkonen ei sentään suosittele. Parasta olisi rauhallinen kävelylenkki, joka tukee suoliston rytmistä työskentelyä. Toimistotyöläisen kannattaisi käyttää sähköpöytää ja nousta lounaan jälkeen pystyyn naputtelemaan tietokonetta.

Vastaanotollaan Putkonen tapaa stressaantuneita, vatsavaivoista kärsiviä asiakkaita. On kuitenkin vaikea tietää, onko syy lopulta mielessä vai suolessa.

– Vatsavaivat masentavat, ja kun masentaa, suolisto reagoi usein erilaisilla oireilla. Mutta kumpi oli ensin? Kun ruokavaliota muutetaan, suolisto yleensä rauhoittuu ja mieliala paranee. Monet tuntevat olevansa myös virkeämpiä ja energisempiä.

Ravitsemuskeskusteluun tarvittaisiin mielihyvänäkökulma

Kun tärkeät vitamiinit ja hivenaineet ovat vapautuneet ruoasta elimistön käyttöön, paikalle saapuu siivouspartio. Tästä käytetään termiä ”vaeltava motorinen kompleksi”. Se siivoaa ruoantähteen ja lakaisee kuolleen solukon peräsuoleen.

– Toiminta käynnistyy, kun ei syödä. Siksi selkeät tauot syömisessä ovat niin tärkeitä, Leena Putkonen neuvoo.

Jääkaapilla ei siis kannattaisi käydä yöllä, koska suolistoa juuri siivotaan. Pidempiä paastoja Putkonen ei suosittele, sillä mikrobisto tarvitsee kuitua pysyäkseen elinvoimaisena.

Uusimman tiedon valossa ravitsemuskeskusteluun tarvittaisiin mielihyvänäkökulma.

– Ei puhuttaisi vain kuidusta tai vitamiineista vaan ruoasta, koko ateriasta. Se on nautinto. ­Makuja, ­yhdessäoloa ja estetiikkaa, Putkonen sanoo.

Hän toivoo myös paljon enemmän keskustelua ­ravinnon ekologisuudesta ja eettisyydestä.

– Suurin osa terveyskeskustelusta on melkoisen minä­keskeistä. Olisi puhuttava ruoantuotannon ­ilmastovaikutuksista, vastuullisuudesta ja solidaarisuudesta.

Suolistosi nauttii, kun...

  1. Syöt hyviä kuituja. Popsi moni­puolisesti ­viljaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
  2. Valitset hapatettuja. Nauti viiliä, piimää, kefiiriä, hapankaalia, jogurttia ja kombutsaa.
  3. Juot riittävästi päivässä. 1–1,5 litraa riittää. Käytä hanavettä, se kuormittaa vähiten ympäristöä.
  4. Liikut säännöllisesti. Pidä myös kunnon taukoja laitteiden ääressä istumisessa.
  5. Nukut riittävästi. Levätessä parasympaattinen hermosto tukee ruoan sulamista.
  6. Maustat ruokasi. Inkivääri, fenkoli, chili ja kumina sisältävät ruoansulatusta edistäviä eteerisiä öljyjä.
Julkaistu: 7.1.2019