Tuulilasi 1974: Koeajossa Citroënin Iso Kissa – ”Keskikulutus 12,5 l/100 km – Tätä voi pitää kohtuullisena”
Kaasu/nestejousituksen lisäksi kaikenlaisia muitakin erikoisherkkuja löytyi: mm. kääntyvät ajovalot, jarrutusmatkan osoitin sekä todella isot ja pehmeät istuimet, kirjoitti Tuulilasi kesäkuussa 1974.
Mikä on sellainen auto, jossa ensi töiksi aamulla joutuu hissiin?. Näin kysyttiin Citroën D Super 5:n koeajojutun alussa. Vaikka "Ison Kissan" ensiesittelystä oli kulunut jo 19 vuotta, se oli edelleen Suomessa harvinainen näky, ja varsinkin alustatekniikaltaan hyvin eksoottinen auto. Kaasu/nestejousituksen lisäksi kaikenlaisia muitakin erikoisherkkuja löytyi: mm. kääntyvät ajovalot, jarrutusmatkan osoitin sekä todella isot ja pehmeät istuimet.
Päähallintalaitteet ovat melkoisen mukavat ja oikeilla kohdillaan – vaihteenvalitsimen liikkeet ovat kuitenkin hämmästyttävän pitkät eikä jenkkimallinen, jalkakäyttöinen seisontajarru ole nykyaikaa. Tulipa mieleen, että joku voi hätäännyksissään sekoittaa seisontajarrun ja käyttöjarrun polkimet – onneksi sentään vain etupyörät menevät tällöin lukkoon.
Istuimen muotoilu on aika kaksipiippuista. Pehmeys antaa hyvän ensivaikutelman, mutta kun istuu lelluvilla istuimilla hiukan pidempään huomaa, että selkä kipeytyy nopeasti ja pehmeys väsyttää istumalihaksia muutenkin. Mutkaisella tiellä kuuluu takaistuimeltakin valitusta, ettei riittävää istumatukea löydy mistään.
”Kaasu/nestejousitus on edelleenkin eräs parhaista niin mukavuuden kuin ajo-ominaisuuksienkin kannalta. Ohjaustehostin toimii myöskin hyvin”
Mutkaisilla pikkuteillä oli Citroënilla kiva ajaa. Jousitus pääsee esittelemään parhaita puoliaan – kaasu/nestejousitus on edelleenkin eräs parhaista niin mukavuuden kuin ajo-ominaisuuksienkin kannalta. Ohjaustehostin toimii myöskin hyvin – ohjauksen tosin huomaa pienestä nytkytyksestä heti tehostetuksi, mutta tuntuma tiehen säilyy ihmeteltävän hyvin.
Nelisylinterinen, nestejäähdytetty rivinelonen (2175 cm3) on sekoitus uutta ja vanhaa. Läpihengittävän moottorin nokka-akseli on alhaalla ryhmässä, sylinteriputket ovat märät ja irroitettavat, kampiakselin runkolaakereita on viisi. Kaupungissa pyörimisen ja säästönopeudella ajettujen maantielenkkien keskikulutukseksi tuli 12,5 l/100 km. Tätä voidaan pitää aika kohtuullisena kulutuslukemana.
Parasta Ladassa on sen hinta
Jos vieressä koeajetun Citroënin 35 000 markan hinta – ja ehkä muotoilu ja ranskalainen tekniikkakin – automiestä hirvitti, niin kannessa esitelty Lada 1500 oli toista maata. Puolet halvempi ja rakenteeltaan paljon yksinkertaisempi. 30 000 kilometrin kestotestin loppuraportissa tuli silti aika tavalla sanomista. Auton tavallisia käyttäjiäkin oli jututettu.
Helsinkiläinen Dmitri von Flittner myönsi hankkineensa Ladan edullisen hinnan takia: ”Parasta autossa on tähän mennessä ollut hinta. Huonointa taas se, että auton viimeistely ei vastaa länsimaista tasoa”.
Espoolainen Arvo Nuutinen oli ehtinyt ajaa omalla Ladallaan jo 23 000 kilometriä: ”Ajo-ominaisuudet ovat ihan tyydyttävät kesäaikaan. Talviajossa on perä kevyt”.
