Apu

Tutkimus: Vihapuhe vaientaa päättäjiä – Painostuksen kohteina naiset, vasemmisto, vihreät ja perussuomalaiset


Vihapuhe mutkistaa yhteisten asioiden hoitamista ja tuottaa päättäjille jopa terveydellisiä haittoja. Tutkijat vaativat oikeudellisten toimenpiteiden lisäksi arvojohtajuutta.
Kuvat Andrey Mihaylov / Alamy / MV-photos

Maahanmuutosta keskustelu altistaa päättäjät vihapuheelle. Näin toteaa valtioneuvoston tilaama tutkimus, jossa kartoitettiin poliittisten päättäjien kokemuksia julkiseen keskusteluun osallistumisesta.

Tutkimuksen mukaan kolmannes kuntapäättäjistä ja melkein puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena luottamus- tai virkatehtäviensä takia.

Lisäksi kaksi kolmesta päättäjästä arvioi julkisessa keskustelussa esiintyvän vihapuheen lisääntyneen viime vuosina.

– Vihapuheen taustalla voi olla impulsiivinen toiminta, mutta sitä käytetään myös tietoisesti poliittiseen painostukseen. Silloin tavoitteena on jonkun henkilön tai poliittisen näkemyksen vaientaminen, sanoo tutkija Aleksi Knuutila.

Poliittisiin päättäjiin kohdistuvan vihapuheen laajuutta, laatua ja vaikutuksia tutkittiin kyselyllä, sosiaalisen median keskustelujen analyysilla ja haastatteluin.

Naiset ja vähemmistöt brutaaleimman vihapuheen kohteina

Vihapuheen vaikutuksia poliittiseen päätöksentekoon ei ole tutkittu Suomessa aiemmin. Tutkimus nostaa yhdeksi käännekohdaksi vuoden 2015 pakolaiskriisin.

Polarisoituneen keskustelun viiltävin kärki on tutkimuksen mukaan kohdistunut vihreiden ja vasemmiston edustajiin. Näissä ryhmissä vihapuhe on suunnattu erityisesti naisiin ja vähemmistöihin kuuluviin.

Naispäättäjiin kohdistuvan vihapuheen lailla myös seksuaalivähemmistöihin kohdistuva vihapuhe on kieleltään usein seksualisoivaa.

Toisaalta vihapuhetta kohdattiin myös maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvien poliittisten päättäjien keskuudessa.

Tutkimuksessa toteutetun Twitter-analyysin mukaan useat perussuomalaisten edustajat vastaanottivat tutkimuksen aikana suuria määriä vihamielisiä viestejä.

Tulenarkoja aiheita maahanmuuton ja uskonnon lisäksi ovat tutkimuksen mukaan etenkin ympäristökysymykset, esimerkiksi tuulivoimaan tai luonnonsuojelualueisiin liittyvät päätökset, sekä sukupuoleen liittyvät aiheet, kuten sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.

Vihapuhe vaientaa ja tekee päättäjistä pelokkaita

Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon nimeä kantava tutkimus osoittaa, että vihapuheella on vaikutuksia yhteisten asioiden hoitamiseen.

Erityisesti vihapuhe on vaikuttanut poliitikkojen luottamukseen tuntemattomia ihmisiä kohtaan, yleiseen turvallisuuden tunteeseen ja haluun osallistua julkiseen keskusteluun.

Usea tutkimukseen osallistunut kertoi jättäneensä tai jättävänsä politiikan vihapuheen seurauksena tai harkitsevansa sitä. Tutkimus kertoo vihapuheen kohteena olemisen aiheuttavan myös terveydellisiä haittoja.

Lue myös: Tutkimus analysoi 375 000 twiittiä – 200 Twitter-tiliä tuottaa puolet poliitikkojen saamista vihaviesteistä

Myös pelkkä vihapuheen uhka vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen. Neljännes niistä päättäjistä, jotka eivät itse olleet vihapuheen kohteena, kertoi sen uhan vähentäneen haluaan osallistua julkiseen keskusteluun.

Useat päättäjät kertoivat myös pelkäävänsä ”kivityskampanjaa” sosiaalisessa mediassa. Tulokset osoittavat, että suvaitsemattomuuteen pohjaava häirintä vaikuttaa siihen, ketkä osallistuvat julkiseen keskusteluun ja hakevat luottamustehtäviin Suomessa.

Tutkijat peräänkuuluttavat arvojohtajuutta

Nykyiset vihapuheen vastaiset toimenpiteet ovat tutkimuksen valossa riittämättömiä. Etenkin vaaliehdokkaat ja kunnanvaltuutetut jäävät usein ilman tukea joutuessaan vihapuheen kohteeksi.

Tutkimuksen tekijät peräänkuuluttavat oikeudellisten toimenpiteiden oheen päättäjien vahvempaa arvojohtajuutta ja vihapuheen tuomitsemista.

Lisäksi vaaditaan puheen rajojen määrittelyä poliittisessa toiminnassa sekä sosiaalisen median alustojen vastuunkantoa.

Tutkimuksen toteuttivat osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa Open Knowledge Finland, Jyväskylän yliopisto ja Punos Research.

Julkaistu: 4.10.2019