Tupakka ja alkoholi lyhentävät iltavirkkujen elämää – Sydäninfarkti koettelee muistia – Kasvisruokavaliokin voi olla epäterveellinen

Elintavat iltavirkkujen vaarana

Aamuvirkut elävät pidempään kuin iltavirkut, mutta Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan myöhään valvominen sinänsä ei juuri vaikuta elinikään. Iltavirkkujen kuolemanriski on kyllä hieman suurempi kuin aamuvirkuilla, mutta tämä selittyy pääosin elintavoilla: runsaammalla tupakoinnilla ja alkoholinkäytöllä. Sen sijaan kronotyyppi eli luonnollinen taipumus nukkua tiettyyn aikaan ei vaikuta kuolleisuuteen juuri lainkaan.

Chronobiology International -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat lähes 23 000 kaksosen yli 37-vuotiseen seurantaan. Itsensä iltavirkuiksi mieltävien todennäköisyys kuolla mihin tahansa syyhyn oli 9 prosenttia aamuvirkkuja suurempi. Iltavirkut kuitenkin joivat ja polttivat enemmän, ja kuolemien syynä olivatkin suurelta osin tupakointi ja alkoholi. Tupakoimattomien iltavirkkujen kuolemanriski ei ollut kohonnut.

Lähde: Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto

Pidä sydän ja muisti kunnossa

Sydäninfarkti voi nopeuttaa muistin ja muiden tiedon­käsittelyyn liittyvien mielen­toimintojen heikentymistä, mutta vaikutus nähdään vasta muutaman vuoden kuluttua sairastumisesta. Tämä selvisi tutkimuksessa, joka perustuu yli 30 000:n keskimäärin 64-vuotiaan seurantaan. Sydäninfarktiin sairastui heistä hieman yli tuhat.

Tulosten perusteella potilaiden muisti ja tiedonkäsittely­kyvyt eivät heikentyneet heti sydäninfarktin jälkeen, mutta muutoksia havaittiin pitemmällä aikavälillä. Kuusivuotisen seurannan aikana sydän­infarktipotilaiden mielentoiminnot heikkenivät nopeammin kuin samanikäisten verrokkien, jotka eivät olleet sairastaneet sydäninfarktia.

Sydäninfarktien sekä muistin ja tiedon­käsittelyn yhteyksiä on selvitetty aiemminkin, mutta tutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Nyt julkaistut tulokset viittavat siihen, että sydäninfarktien ehkäiseminen vähentäisi todennäköisesti myös muistisairauksia.

Sydäninfarkti eli sydänkohtaus tarkoittaa sydänlihaksen vauriota, joka johtuu sepelvaltimon tukkeutumisen aiheuttamasta hapenpuutteesta.

Yleensä sydän­infarkti aiheuttaa kovan, rintalastan takana laajasti tuntuvan kivun, jota kuvataan usein puristavaksi tai vannemaiseksi. Se voi säteillä olkavarsiin, leukaan ja jopa selkään. Kipu on kovaa, jatkuu samanlaisena ja nostattaa usein kylmän hien pintaan.

Kohtaus on aina hengenvaarallinen, mutta nykyään suurin osa potilaista selviytyy. Tukkeutunut sepelvaltimo avataan useimmiten pallolaajennuksella.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim / JAMA Neurology ja sydän.fi

Kaikki kasvisruokavaliot eivät suojele syövältä

Monipuolista kasvispainotteista ruoka­valiota noudattavat saattavat sairastua ruoansulatus­elinten syöpiin harvemmin kuin muut. Sen sijaan epäterveellinen kasvisruoka­valio voi jopa suurentaa syöpäriskiä.

Tutkimuksessa yhdistettiin kolmen suuren seurantatutkimuksen aineistot. Riski sairastua ruoansulatuselinten syöpiin pieneni sitä enemmän, mitä terveellisempi ja kasvispainotteisempi ruokavalio oli. Epäterveellinen kasvisruokavalio liittyi puolestaan hieman suurentuneeseen sairastumisriskiin, mutta yhteys ei ollut kovin voimakas. Tällainen ruokavalio voi sisältää esimerkiksi paljon lisättyä sokeria, huonoja hiilihydraatteja ja epäterveellisiä rasvoja.

Lähde: Uutispalvelu Duodecom / European Journal of Epidemiology