Suomalaisten sotalasten mielen­terveys­ongelmat voivat joissain tapauksissa siirtyä myös seuraavalle sukupolvelle. Valtaosa sotalasten jälkeläisistä ei eroa ikätovereistaan lainkaan, mutta osalla naisista havaitaan tavallista enemmän masennusta ja muita mielialahäiriöitä.

Havainto on mielenkiintoinen, sillä muutama vuosi sitten sotalasten mielenterveyttä kartoittava tutkimus osoitti mielialahäiriöiden kasautuvan naisiin. Näyttäisikin siltä, että joissain tapauksissa näiden naisten sairastu­mis­alt­tius kul­keutuu myös seuraavan sukupolven naisiin.

JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 93 000:n keskimäärin 45-vuotiaan miehen ja naisen rekisteritietoihin. Kaikkiaan hieman alle 3 000 osallistujan vanhempi oli ollut sotalapsena Ruotsissa. Tutkimuksessa sotalasten jälkeläisiä verrattiin heidän serkkuihinsa, joiden vanhempia ei ollut lähetetty Ruotsiin.

Analyysin perusteella mielenterveysongelmien ja varsinkin mielialahäiriöiden riski oli suurentunut naisilla, joiden äidit olivat olleet sotalapsina Ruotsissa. Vertailukohtana olivat naispuoliset serkut, joiden vanhemmat eivät olleet sotalapsia. Vastaavia yhteyksiä ei todettu miehillä tai miespuolisten sotalasten tyttärillä.

Havainnot ovat mielenkiintoinen viittaus siihen, että lapsuuden psyykkiset traumat voivat ulottua seuraavaan sukupolveen saakka. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, miten hyvin tuloksia voi yleistää muihin väestöihin ja esimerkiksi nykypäivän pakolaislapsiin.

Vuosina 1939–1944 Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin lähetettiin tilapäisesti sodalta turvaan lähes 80 000 suomalaislasta.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim