Toyota Camry vm. 2023 yllätti: Taksitaustasta huolimatta lähes uuden veroinen sedan
Toyota Camry ei ole iso Corolla vaan pieni Lexus. Jos konservatiivinen tyyli kiinnostaa, Camry voi olla juuri se oikea autovalinta.
Kun olimme ajaneet SAKA:n valikoimista löytyneen Skoda Octavian sekä Kia Optiman, päätin järjestää pikagallupin, jossa haettaisiin vastausta kysymykseen: ”Mikä on Suomen epäeksoottisin automerkki?” Tulos selvisi alle minuutissa. Ylivoimaiseen voittoon kohosi tietysti Toyota. Ei ole Corollan voittanutta, ja kyllä Yariksellakin on perverssiä karismaa.
Ei ole mikään yllätys, että Toyota ajattaa autojaan rallin WRC-sarjassa – ja kulkee voitosta voittoon. Entinen pääministeri Paavo Lipponen sanoi aikoinaan, että kauna myy. Se on totta, mutta väittäisin, että seksi myy vielä paremmin. Kun Kalle Rovanperä antaa WRC-Yarikselle kunnon lentokyydit, niin on siinä tunteet pelissä itse kullakin. Aikanaan Britanniassa sanottiin suunnilleen näin: ”Voita sunnuntaina, ja myy maanantaina!”
Nyt jätimme kuitenkin Yarikset ja Corollat seinäkukkasiksi, ja lähdimme etsimään jotain vähän erikoisempaa Toyotaa. Halusimme todistaa, että kyllä tässä merkissä on lavasäteilyä jopa ilman rallimenestystä. SAKA:n Toyota-valikoimat ovat laajat. Tutkimme tarjontaa hetken. Toki joku Land Cruiser tai RAV4 olisi ollut säväyttävä, mutta nuo mallit ovat loppupeleissä kuitenkin liian tuttuja.
Lopulta valinta oli huvittavan helppo. Olimme nimittäin heti myytyjä, kun silmiimme osui Toyota Camry. Auto oli väriltään erittäin näyttävä. Pinnassa oli valkoista, muttei mitään tavallista Miranolia, vaan metallinhohtovalkoista. Toyotan kotisaarella Japanissa tämä sävy on jostain syystä erittäin suosittu.
Toyota Camry 2023 yllättää: klassinen sedan tekee paluun tyylillä ja taksitaustalla
Camry on tämän päivän mittapuulla aika eksoottinen auto lähinnä siksi, että sen korimalli on klassistakin klassisempi, siis sedan. Nykyään sesongissa ovat kaiken maailman SUV:it, ja farkkujakin myydään hyvin, mutta että tällainen porrasperä! Camryllä on pituutta melkein viisi metriä, joten koriin on saatu leivottua hienot mittasuhteet. Tyylikkyyttä edesauttaa se, että Camry on melko matala; sen säkäkorkeus on vain 1 445 millimetriä.
Camrymme oli melko tuore peli, sillä se oli vuosikertaa 2023, ja sillä oli rullattu ikään nähden reilunpuoleiset 135 000 kilometriä. Kysyin SAKA:n ystävälliseltä asiakaspalveluhenkilöltä, että olisiko tämä Toyota ehkä aloittanut maallisen taipaleensa taksikäytössä? Vastaus oli, että todennäköisesti.
Auto oli erinomaisen siistissä kunnossa. Olihan se ensimmäiseltä omistajaltaan liikkeeseen saapunut Suomi-auto. Varusteita oli kivasti: mukautuva vakionopeudensäädin, nahkaverhoilu, peruutuskamera, navigaattori ja lohkolämmitin kuuluivat pakettiin.
Camryn hybridi yllättää käytännöllisyydellään – mutta tavaratila on sen Akilleen kantapää
Camryn voimalinja on mielenkiintoinen. Moottorina on 2,5-litrainen bensakone, mutta kohtalaisen reippaasta iskutilavuudestaan huolimatta myllyssä on vain neljä sylinteriä. Camry on hybridi, ja sitä kuuluisaa itselataavaa mallia. Mitään kaapeleita ei siis tarvita. Tämä on siunauksellista, sillä kyllähän me kaikki tiedämme, että mistä tuntee sähköautoilijan? No, likaisista käsistä tietenkin!
Camryn etu- ja takaistuimet kutsuvat kyytiin, mutta tavaratila on huomattavan epäkäytännöllinen siksi, että sen lastausluukku on niin pieni. Tämä on sedanien helmasynti, eikä asialle mahda mitään.
Hiluxin kautta Celicaan
Kuinkahan monella eri Toyotalla sitä on tullut vuosien saatossa ajeltua? Päädyin epätieteellisiä menetelmiä käyttäen tulokseen 50-100 kpl. Tämä on ihan totista totta, sillä ensimmäistä Toyotaa taisin ajaa kesällä 1985. Se oli töpöperäinen Corolla FX, jossa oli omana aikanaan eksoottinen 12-venttiilinen moottori. Se oli ankara kierroskone, mutta nelikkoa oli kiva laulattaa, sillä Corollan vaihteisto toimi kuin unelma.
Samana kesänä sain ajoon perinteisen Toyota Hiluxin. Se oli todellista peruskauraa, sillä keulalla oli laiska diesel, joten kaasupolkimessa oli vain yksi asento. Työkaluna tuo avolava oli tietysti erittäin pätevä.
Eksoottisemman pään menopeleistä mainittakoon 1990-luvun alun Celica GT-Four. Tältä pohjalta Toyota rakensi rallikilpurin, jonka ratissa nähtiin muuan Juha Kankkunen. Siviilimallikin oli aivan riittävän eksoottinen nuoren miehen kepitettäväksi: iso siipi takana ja turbokone keulilla.
