Apu

Suomi siirtyi poikkeustilan aikaan – Pandemia, valmiuslaki ja rajat kiinni – Miten tässä näin kävi?

Suomi siirtyi poikkeustilan aikaan – Pandemia, valmiuslaki ja rajat kiinni – Miten tässä näin kävi?
Koronaviruspandemia on mullistanut miljardien ihmisten elämän. Suomikin muuttui toiseksi maaksi muutamassa maaliskuun päivässä. Tarinan loppu voi olla onnellinen, mutta se on kaukana.

Rykäisy kaikuu kolmen laiturin takaa Helsingin päärautatieasemalla. Muutama ihminen kiirehtii odottavaan lähijunaan. On tyhjää, hiljaista, aavemaista.

Helsingin päärautatieasema oli aikana ennen koronavirusta maan vilkkaimpia paikkoja. Kuhiseva ja elävä.

Uudessa suljetussa Suomessa pääoven edessä kävelee kaksi pulua. Naakka tutkii pää kallellaan laiturilla odottavan junan keulaa. Vaununäyttöjen perusteella juna on lähdössä Tampereelle. Laiturin aikataulunäytöt ovat pimeinä, vaunut melkein tyhjät.

Helsingin päärautatieasemalla oli hiljaista. VR peruu junavuorojaan.

Aseman valtavien kivimiesten kehystämien pääovien nurkilla notkuvat ihmiset ovat jääneet kadulle, kun keskiluokka on käpertynyt etätöidensä ääreen kotikoulua käyvien lastensa kanssa. Asunnottomia ja päihteiden väärinkäyttäjiä. Romaneja Itä-Euroopasta. Karun elämän merkitsemää porukkaa, jolla ei ole paikkaa, jonne eristää itsensä.

Suomi on saanut tartunnan. Valtio on reagoinut koronavirukseen kuten ihmiskeho. Koronavirusepidemian vastainen taistelu muutti koko maan muutamassa maaliskuun puolivälin päivässä kokonaan. Suomi siirtyi poikkeustilaan. Sellaisessa on edellisen kerran oltu virallisesti toisen maailmansodan vuosina.

Hetki sitten ihmisten yksilönvapauksien raju karsiminen ilman oikeudenkäyntiä, kokoontumisten kieltäminen ja liikkumisrajoitukset olivat diktatuurien kansalaisten arkea. Nyt ne ovat suomalaisten nykyisyyttä.

Tyhjä juna. VR aikoo lomauttaa koko henkilöstönsä vaiheittain matkustajien vähyyden vuoksi.

Outo keuhkokuume, johon hoito ei tehoa

Epidemia alkoi Wuhanin miljoonakaupungissa Kiinassa viime vuoden lopulla. Joulukuussa kaupungin lääkärit alkoivat kertoa oudosta viruskeuhkokuumeesta, johon hoidot eivät tehonneet.  Kiinan valtion puolustusjärjestelmä aktivoitui. Koska kyseessä oli pakkovallan puolustuskoneisto, se ei suojellut kansalaisia, vaan tuki hallintoa ja piti yllä kuria.

Taudista kertovat lääkärit yritettiin vaientaa. Lisäksi monet tautiin sairastuneet olivat köyhiä ihmisiä, joilla ei ollut varaa kaupungien parempien sairaaloiden hoitoon ja esimerkiksi keuhkojen kuvauttamiseen.

Vaikka Kiina ilmoittikin joulukuun lopussa Maailman terveysjärjestö WHO:lle uudesta keuhkokuumetaudista, se myönsi vasta tammikuun 21. päivä, että tauti tarttuu ihmisestä toiseen.

Helsingin keskustakirjasto Oodin WC.

Kaksi päivää tämän jälkeen matkustaminen Wuhanista muualle Kiinaan ja maailmalle kiellettiin. Tuolloin virus oli päässyt jo muualle Kiinaan ja maailmalle.

Tartuntatauteja seurataan maailmalla tarkasti. Etenkin tuntematon uhka herättää. Niinpä yhteiskunnan puolustusmekanismit herkistyivät Suomessa, kun lisää tietoa Kiinassa leviävästä uudesta viruksesta saatiin kansainvälisten yhteyksien kautta.

Maailman terveysjärjestö WHO välitti tietoa Euroopan tartuntatautikeskukselle ECDC:lle, joka oli yhteyksissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen THL:ään.

THL puolestaan on se valtasuoni, joka pumppaa informaatiota sosiaali- ja terveysministeriöön STM:ään ja edelleen aina maan poliittiselle johdolle. Erityisesti THL ja STM ovat toimineet tiivisti toistensa kyljessä tietoa vaihtaen koko koronakriisin ajan.

Kansalaistori Helsingin keskuskirjasto Oodin edessä on tyhjä. Yli 10 hengen kokoontumiset on kielletty.

Suomen ensimmäinen potilas löytyi Saariselältä

Virus kosketti suomalaista yhteiskuntaa ensi kerran Saariselällä Lapissa 28. tammikuuta. Ensihoitoyksikkö kohtasi tehtävässään 32-vuotiaan kiinalaisen turistin, jolla oli hengitystieinfektioon liittyviä oireita. Ensihoitajat osasivat epäillä uutta tartuntatautia. Taudin aiheuttajaa oli tuohon mennessä alettu kutsua Suomen julkisuudessa koronavirukseksi.

Lapin sairaanhoitopiiri oli ehtinyt juuri edellisellä viikolla jakaa ohjeistuksen siitä, millaisissa tapauksissa olisi syytä epäillä koronatartuntaa.

Kiinalaisnainen kuljetettiin Saariselältä Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan 250 kilometrin päähän testattavaksi.

Lapin sairaanhoitopiirin infektioiden torjuntayksikkö alkoi selvittää jo ennen testituloksen valmistumista, kenen kanssa potilas oli ollut tekemisissä edellisinä päivinä.

Jäljityksen tarkoitus on saada selville ne ihmiset, jotka ovat voineet saada tartunnan – siis virukselle altistuneet – ja asettaa heidät karanteeniin. Näin terveysammattilaiset ja viranomaiset yrittävät pysyä selvillä siitä, kenellä on tauti ja kuka on vaarassa saada sen. Jos tartuntaketjut pysyvät hallinnassa, tartuntataudin leviäminen voidaan rajoittaa.

Kouvolalainen nainen täydentää vanhempiensa ruokavarastoja. Hänen vanhemmat ovat palaamassa myöhemmin tänään Etelä-Euroopasta. He ovat täten hallituksen ohjeiden mukaisesti seuraavat kaksi viikkoa karanteenissa.

Kun kiinalaisturistin oireet varmistuivat koronaviruksen aiheuttamiksi, torjuntayksikön väki kävi tämän kanssa uudelleen tunti tunnilta läpi edelliset vuorokaudet. Kaksi lääkäriä ja kolme hoitajaa alkoi tavoitella virukselle mahdollisesti altistuneita.

Nainen oli osallistunut Saariselällä safarille, kuten kymmenet tuhannet Lapin-turistit joka talvi.

Rovaniemen torjuntayksikkö sai safarin järjestäjältä osallistujalistan. Osa ihmisistä oli merkitty vain etunimellä, ilman yhteystietoja. Vyyhti alkoi kuitenkin purkautua, kun osallistujia tavoitettiin. Nämä kertoivat muista osallistujista ja antoivat näiden yhteystietoja.

Kaksi asiantuntijaa tuli avustamaan lappilaisia THL:stä salapoliisintyössä.

Täydellisesti selvitys ei onnistunut, sillä neljä safarin osallistujaa jäi tunnistamatta ja siten tavoittamatta.

Kun WHO julisti pandemian ja hallitus kielsi suuret kokoontumiset, ihmiset alkoivat hamstrata.

Hallitus keskittyi rauhoittelemaan kansalaisia

Kun ensimmäinen suomalainen testattiin koronaviruksen saaneeksi, maan hallitus marssi esiin. Tiedotustilaisuuden sävy torstaina 27.2. oli vakava, mutta rauhoitteleva. Jälkikäteen arvioiden turhankin rauhoittava.

Kehomme puolustautuu virusta vastaan meistä riippumatta ja haluistamme välittämättä. Valtio on toinen juttu. Poliittinen johto voi säätää sitä, miten ärhäkän vasteen maa virukselle antaa.

Jos ajatellaan vain viruksen leviämisen estämistä, voimakkain reaktio on paras. Koronavirus leviää ihmisestä toiseen, vaikkapa viruksen saastuttamassa aivastuksen pärskähdyksessä. Jos ihmiset pidetään erillään, tauti ei leviä.

Ihmisten liikkumisen rajoittaminen ja estäminen valitettavasti haittaa yhteiskunnan toimintaa ja alkaa nopeasti tehdä sille vahinkoa. Voi käydä niin, että vastareaktio aiheuttaa enemmän tuhoa kuin tauti tekisi.

Raitiovaunu ajoi ohi, kun pääministeri Sanna Marin poistui mm. Uudenmaan eristämistä käsittelevästä kokouksesta Säätytalolla. Hallitus tiedotti illalla 24.3. Uudenmaan eristämisestä ja ravintoloiden sulkemisesta.

Suomalaisessa järjestelmässä myös ajatus viranomaisten yhteisestä vastuusta ja kokonaisturvallisuudesta on vahva. Kokonaisturvallisuutta on sekin, että tartuntataudin aiheuttama vastareaktio on kohtuullinen.

Sairastuneiden ja altistaminen jäljittäminen ja asettaminen eristykseen ja karanteeniin sopi suomalaiseen järjestelmään. Yhteiskunnan toiminta ei häiriintynyt, kun virus voitiin rajata yhteiskunnan ulkopuolelle.

Toki heti ensimmäisistä sairastuneista suomalaisista lähtien koronaviruksen vaikutukset ylsivät paljon yksittäisiä tautitapauksia kauemmas.

Sairastuneen eristäminen ja virukselle mahdollisesti altistuneen määrääminen karanteeniin vievät hyvän osan yksilönvapauksista, jotka ovat nykysuomalaiselle itsestäänselvyys.

Karanteenia käytettiin myös laajemmin kuin ehkä koskaan ennen. Satoja ihmisiä oli karanteenissa. Suurella osalla näistä ihmisistä oli perhe ja ystäviä, jotka saivat näin osansa taudin vastaisesta taistelusta.

Koronaviruksen sairastuttama turisti parani ja pääsi palaamaan kotimaahansa. Suomessa koronavirustapauksia ei havaittu kuukauteen.

Kiinassa tilanne paheni. Kiinan valtion suojautui viruksen levimiseltä rajusti. Kokonaisia kaupunkeja suljettiin. Kymmenet mijoonat ihmiset olivat kotiensa van-keja.

Tällainen reaktio ei ole mahdoton yhteiskunnalle, jota hallitsee yksinvaltaisesti yksi puolue ja joka pitää vähemmistöjään suljettuna leireille.

Mutta demokraattinen Suomi oli tietenkin eri asia, kuten vapaan liikkuvuuden varaan rakennettu Euroopan unionikin. Siltä ainakin tuossa vaiheessa tuntui.

Leikin loppu. Sisäleikkipaikka HopLop tyhjeni lapsiasiakkaista, kun hallitus kertoi maan olevan poikkeustilassa.

Epidemia räjähti maaliskuussa

Maaliskuun alussa tartuntoja löytyi Suomessa kiihtyvään tahtiin. Samalla Italiassa tilanne paheni yhtäkkiä. Koronavirustapauksia oli pulpahdellut esiin helmikuussa, kunnes maaliskuun alussa koronaepidemian tappamien italialaisten määrä kääntyi jyrkkän kasvuun. Pohjois-Italian Lombardia ja sen keskuskaupunki Milano kärsivät pahiten.

Tämä järkytti monia suomalaisiakin. Sitä paitsi moni suomalainen oli Italiassa noihin aikoihin. Kun koronatartunnan saaneiden määrä Suomessakin alkoi olla muutamassa kymmenessä, suurin osa todetuista tartunnoista oli peräisin Italiasta tai Itävallan Tirolista, jossa oli puhjennut epidemia viimeistään maaliskuun alussa.

Suomen tautitorjuntajärjestelmä alkoi maaliskuussa näyttää osasta kansalaisia hitaalta tai olemattomalta. Yhteiskunnallisen tulehduksen oireet tulivat esiin maaliskuun toisella viikolla. Sosiaalisessa mediassa ja lehtien pääkirjoitussivuilla kyseltiin, miksei kokoontumisia kielletä ja kouluja suljeta.

Lääkäreiden ja terveysviranomaistenkin lausunnoissa alkoi tulla jo maaliskuun alkupäivinä esiin ajatus, ettei tauti pysy Suomessa hallinnassa, vaan edessä on epidemia. Tilanne, jossa ei enää voida jäljittää, mistä tartunnat tulevat, vaan pitää keskittyä hoitamaan ihmisiä.

Ehkä kokonaisuusturvallisuusajattelu ja viranomaisyhteistyö johtivat siihen, ettei ainakaan julkisuudessa ollut selvää, kuka koronalinjaa vetää. Kuten Suomessa tavallisestikin, päätöksenteko ja -tekijät olivat ripoteltuna pitkin virkateitä ja erilaisia järjestelmien portaita.

Sitten kaikki muuttui.

Siskokset Suvi ja Orvokki Hyytinen järjestivät tempauksen, jossa kehottivat kaikkia soittamaan Daruden Sandstormia parvekkeeltaan.

Valmiuslaki käyttöön Suomessa

Torstaina 11. maaliskuuta WHO julisti, että maailmassa on koronaviruspandemia. Myöhemmin samana päivänä hallitus astui Suomessa esiin. 

Yli 500 hengen kokoontumiset peruttiin ja pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi selvittävänsä, mitä mieltä eduskuntapuolueet ovat siitä, että maassa otettaisiin käyttöön valmiuslaki, siis todettaisiin Suomen olevan poikkeustilassa.

Monessa työpaikassa siirryttiin etätöiden tekemiseen. Kaupat ruuhkautuivat, kun ihmiset alkoivat varustaa kotejaan epämääräistä virusuhkaa vastaan. Vessapaperi ja monet säilykkeet loppuivat suurten kaupunkien kaupoista.

Maanantaina maailma mullistui taas. Valtaa hallitukselle keskittävä valmiuslaki otettiin käyttöön. Koulut, kirjastot ja monet virastot suljettiin parin vuorokauden valmiusajalla. Yli kymmenen ihmisen kokoontumiset kiellettiin. Matkustamista suositettiin välttämään ja maan rajojen sulkemista alettiin valmistella. Yli 70-vuotiaat komennettiin eristäytymään muusta maailmasta, sillä sairaus on ollut vaarallisin vanhemmille ihmisille.

Koronaepidemia on herättänyt auttamaan myös Lahdessa.

Yhteiskunnan raju vastareaktio tuli vaiheessa, jolloin todettuja koronavirustapauksia oli parisataa, eikä kukaan ollut vielä kuollut tautiin. Moista yhteiskunnan sulkemista ja yksilönvapauksien rajoittamissa ei ole Suomessa koettu sitten toisen maailmansodan aikojen.

Kansainvälinen yhteistyö näytti menneen muodista. Yhdysvallat oli aiemmin lopettanut lennot Euroopasta täysin varoituksetta. EU:n ulkorajat suljettiin maaliskuun puolivälissä, mutta muuten unionin maat toimivat omin päin. Rajoja pantiin kiinni eri tahtiin, mutta kiihtyvästi.

Melkein kaikki Euroopan maat turvautuivat koulujen sulkemisiin. Ulkonaliikkumiskiellot astuivat voimaan ensin hätää kärsivässä Italiassa, sitten Espanjassa ja Ranskassa. Eurooppa lukittiin ilman yhteistä päätöstä.

Pesuaine tuhoaa koronaviruksen, joten ruokapaikoissa välineet on desinfioitava säännöllisesti.

Uusimaa suljettiin

Kun rajoja suljettiin, heikot unohtuivat. Kreikan saaristossa elää ahtailla ja saastaisilla leireillä kymmeniätuhansia pakolaisia. Lääkärit ilman rajoja -järjestö vaati maaliskuun alkupuolella leirien evakuointia. Mitään ei tapahtunut.

Euroopan unioni sentään toimii edelleen. Sieltä on tulossa jopa kymmenien miljardien tukipaketti jäsenmaiden talouden tueksi.

Tukea talous kaipaakin. Koronaviruspandemian aiheuttama paniikki pörssissä syöksi osakkeiden hinnat vapaaseen pudotukseen maaliskuun alkupuolella.

Kun tiukempia koronaviruksen vastaisia toimia oli kestänyt hieman yli viikko, noin satatuhatta suomalaista oli jo lomautusuhan alla.

Viikko sitten Suomessa ylittyi jälleen historiallinen raja. Hallitus päätti, että Uusimaa suljetaan.

Koronavirustartuntoja on todettu nimenomaan Uudenmaan maakunnassa, joten näin yritetään estää taudin nopea leviäminen muualle maahan.

Jopa 700 poliisia valvoo Uudenmaan motitusta kymmenillä tiesuluilla, tarvittaessa armeijan avulla.

Myös uimahallit on suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Kuvassa Mäkelänrinteen uimahalli Helsingissä.

Kuinka yhteiskunta kestää?

Käynnissä on maailmankokoinen ihmiskoe. Koskaan ennen miljardien ihmisten elämää ei ole yllättäen rajoitettu näin paljon. Sama pätee pienemmässä mittakaavassa Suomeen. Valtio työntyy yksityiselämään: kokoontumisvapautta ei ole, liikkumisvapaus on rajallinen, eikä terveys ole yksityisasia.

Miten yhteiskunta ja ihmiset kestävät tiukat rajoitukset? Alku on ollut lupaava. Suomalaiset ovat liikkuneet luultavasti paljon tavallista enemmän. Kauppa-apua iäkkäille tarjotaan Facebook-ryhmissä ja taloyhtiöiden ilmoitustauluilla.

Jumppaohjauksesta saa nauttia etänä, kuten myös artistien keikoista. Etätöihin on siirrytty laajasti. Tuoreen Taloustutkimuksen kyselyn mukaan opettajat ovat melko tyytyväisiä siihen, miten etäkoulunkäynti sujuu.

Kahden lapsen isä, lakimies Mikko Heinonkoski tekee puolet työpäivästään asuntoautossa kotipihallaan Espoossa. Toisen puolikkaan päivästä työskentelee vaimo Marianne. "Ainoa haittapuoli asiassa on asuntoauton huono työergonomia. Hyvää on se, että voi tehdä töitä verkkareissa" Mikko kertoo.

Ehkä noin puolitoista miljoonaa suomalaista joutuu menemään edelleen töihin. Terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi esimerkiksi kauppojen myyjät, joukkoliikenteen kuljettajat ja siivoojat kulkevat töissä ja altistuvat virukselle muita helpommin.

Vähävaraiset kansalaiset eivät voi varautua poikkeustilanteisiin samalla tavalla kuin keskiluokka. Jos rahaa on hädin tuskin yhden päivän tarpeisiin, varmuusvaraston ostaminen kotiin on mahdotonta.

Asunnottomien tilanne on lohduton, sillä yömajassa ei sosiaalista etäisyyttä oteta, eikä käsienpesu ole helppoa.

Kotiensa suojassa etätöitä tekevän keskiluokankin kestokyky joutuu ennenkokemattomalle koetukselle. Elämän rajoittamisen tarkoitus ei ole lyhentää koronavirusepidemiaa, vaan pidentää sitä.

Kun epidemia kestää pidempään, sairaanhoito ei toivottavasti ylikuormitu ja ihmisiä kuolee vähemmän.

Rajoituksista luopuminen kesken epidemian on vaikeaa. Vaarana on viruksen raju leviäminen.

Maaliskuun lopulla epidemian arvioitiin kestävän kuukausia, kenties koko tämän vuoden. Miten suomalainen yhteiskunta kestää kuukausien rajatun arjen?

Toki koronavirus saattaa hiipua kesän tullen. Näin käy monille hengitystieinfektioita aiheuttaville viruksille. Ja vaikka rokotteesta ei saada pikaista apua, lääkkeitä oireiden lievittämiseen tutkitaan. Esimerkiksi Singapore ja Etelä- Korea ovat saaneet viruksen kuriin tiukalla testauksella ja jäljityksellä. Norja näyttää pyrkivän samaan.

Suomessakin koronaviruksen tartuntaketjuja jäljitettiin edelleen maaliskuun loppupuolella. Salapoliisityö jatkuu.

Nykyistä etätoimistotyötä. Tämä videopalaveri pidettiin Järvenpäässä.

Suomi avasi varmuusvarastot

Betonista valettu, kellanruskeaksi rapattu kaareva seinä kohoaa kohti repaleisen yläpilven kirjomaa sinitaivasta. Harmaalokki pysyy mereltä puhaltavassa tuulessa sijoillaan valtavalta kaljatölkkipatterilta näyttävän kerrostalon kokoisen viljasiilon yllä.

Ilmastointi humisee.

Tämä on Suomen viimeinen puolustuslinja. Siilon omistaa valtionyhtiö Viljava. Se säilöö paitsi kaupattavaa viljaa, myös Suomen leipä- ja siemenviljan varmuusvarastoa.

Suomessa siitä, että ihmisillä riittää syötävää, juotavaa ja energiaa, vastaavat kaikki viranomaiset. Se on kokonaisturvallisuutta.

Jos tilanne menee oikein pahaksi, remmiin astuu Huoltovarmuuskeskus. Huoltovarmuuskeskus alkaa toimia täydellä teholla, jos yhteiskunnan saama tartunta äityy riittävän pahaksi.

Viljasiilo seisoo varastohallien ja rahtifirmojen kirjomassa Helsingin Hernesaaressa. Ensimmäinen tämänkaltainen betonisiilo rakennettiin 1930-luvulla Seinäjoelle valtion viljasäiliöksi. Samassa käytössä siilo on edelleen.

Suomessa on säilöttynä fossiilisia polttoaineita ja viljaa noin puoleksi vuodeksi ja lääkkeitä pidemmäksikin aikaa. Varastossa siis on tavaraa, jota tarvitaan takaamaan se, että suomalaisilla on ruokaa, lämpöä ja katto pään päällä, jos tilanne menee vielä pahemmaksi.

Nämä vaikeiden aikojen varastot ovat eri puolilla maata varastoissa, luolasysteemien uumenissa, viljasiiloissa ja öljysäiliössä. Osin ne ovat maahantuojien ja valmistajien omissa varastoissa. Maahantuojilla ja valmistajilla on esimerkiksi velvollisuus pitää varastossa noin 1500 eri lääkettä. Varastojen koot vaihtelevat kolmen kuukauden käytöstä kymmenen kuukauden käyttöön riittäviin. Esimerkiksi antibiootteja ja lääkkeiden suoneentiputtamiseen tarvittavaa infuusioliuosta on kymmenen kuukauden varastot.

Kyse on viimeisestä linjasta, mutta tavaraa ei jemmata maailmanloppuun. Viime viikolla avattiin Huoltovarmuuskeskuksen sairaanhoidon suojavarusteiden varasto. 

Huoltovarmuuslinnoitus. Viljasiilo Helsingin Hernesaaressa.

Milloin poikkeustila loppuu?

Tämän jutun painoonmenosta on kulunut viikko, kun lehti ilmestyy. Jutun kirjoittamisesta vielä pidempi aika. Kuten viime kuussa näimme, viikossa voi muuttua melkein kaikki.

Varmaa on, ettei poikkeustila ole ohi. Kukaan ei varmasti tiedä, miten pitkään se kestää ja kuinka kauan kestää, kunnes koronaviruspandemia on ohi tai sen verran kurissa, että osaa rajoituksista voidaan höllätä.

Mieleen tulee Tuntemattoman sotilaan loppukohtaus,  Edvin Laineen ohjaaman. Tykistökeskityksen repimä maisema hiljenee. Sotilaat nousevat juoksuhaudoista.

Finlandia-hymni alkaa soida voimistuen. On aika nousta suojasta, tarkistella tuhoja, ryhtyä jälleenrakennukseen.

Rauli Mollbergin version lopussa kärryillä vietäisiin huonosti peiteltyjä ruumiita.

Lopussa koko Suomea voi odottaa Finlandia-hymni, mutta loppu on vielä kaukana.

Taiteilijatalo Jallukan asukkaat lauloivat parvekkeiltaan Pave Maijasen Pidä huolta -kappaleen.

Lähteet: STM:n, THL:n, Puolustusvoimien, Huoltovarmuuskeskuksen, Husin ja LSHP:n asiantuntijoiden ja lääkäreiden haastattelut. Lisäksi lähteenä on käytetty lukuisia lehtiartikkeleita ja tutkimuksia.

Julkaistu: 31.3.2020
Kommentoi »