Latinovastine Skodalle – vuoden 2019 Seat Ateca 2.0 TSI 190 4DRIVE on varma ajettava, jonka tyyli ei petä

Citymaasturit ovat aina sesongissa – niitä menee tusinaan vähintään 13 kappaletta. Otimme tämän numeron käytettyjen autojen kimaraan kaksi hyvin erilaista lajityypin edustajaa – Nissan Qashqain ja Seat Atecan. Qashqai on luokan kiintotähti, joka on keikkunut myyntitilastojen kärjessä vuosikaudet. Ateca on paljon eksoottisempi tapaus. Päätimme korostaa autojen eroja valitsemalla LänsiAuton valikoimista ajoon perusvarusteisen Nissanin ja kaikilla herkuilla ladatun Atecan.

Nyt Atecan kimppuun. Seat oli vuodelta 2019, ja sillä oli ajettu 142 000 km, mikä on vielä aika maltillinen suorite. Ensivaikutelma autosta on usein ratkaiseva, ja Ateca vakuutti meidät heti lähinnä siksi, että auto oli niin tyylikäs. Valkoisen maalipinnan, mustien vanteiden ja tummennettujen takalasien yhdistelmä on yksinkertaisesti maukas. Sisustus on tyyliin sopivasti tummanpuhuva.

Mukavissa istuimissa on Alcantara-verhoilu.

Takaistuin on riittävän tilava.

Atecassa oli tyrmäävän paljon jos jonkinlaista varustetta. Poimimme nyt parhaat päältä. Polttoainetoiminen lisälämmitin kaukosäätimellä tulee aina tarpeeseen. Samoin sähköisesti puskurin alle taittuva vetokoukku. Sähkötoiminen takaluukku on pelkkää asiaa sekin. Peruutuskamera ja tutkat edessä ja takana kuuluvat myös pakettiin. Samoin navigointijärjestelmä. Vakuuttava lista, vai mitä? Kirsikkana kakun päällä on tietysti nahkaverhoiltu monitoimiohjauspyörä.

Kojelauta on muhkea, ja keskinäyttökin kuuluu pakettiin.

Ateca ei ole todellakaan mikään mopo, sillä sen keulalla murisee kaksilitrainen turbokone, josta irtoaa 190 hevosvoimaa. Meillä tämä moottorivaihtoehto ei ole koskaan ollut järin suosittu. Tuumimmekin heti kärkeen, että kyseessä voisi olla tuontiauto. Epäilykset saivat lisää pontta, kun pistimme auton käyntiin. Keskinäytölle ilmaantui nopeasti jotain tämän tapaista: ”Pernillas i-phone yhdistyy automaattisesti”. Huvittava yksityiskohta, mutta mitäs tuosta.

Vetokoukku tulee tarvittaessa esiin puskurin alla olevasta piilostaan.

190-heppainen kone liikuttaa Atecaa iloisesti. Voimaa on tukevasti käytössä jo alakierroksilla. Kun tehoa on näinkin reippaasti, neliveto on ainoa oikea voimalinja. Automaattivaihteistoon yhdistettynä totta kai. Atecan keskikonsolista löytyi kierrettävä Driving Experience Button. Vääntelimme sitä, ja saimme keskinäytölle vaikka mitä hauskaa – esimerkiksi mittarin, joka kertoo, millaisilla G-voimilla missäkin kaarteessa mennään.

Atecan alusta edustaa tyypillistä VW-konsernin toteutusta. Jousitukseen on löydetty sopiva kompromissi. Se ei ole liian kova, mutta jämäkän puolella ollaan. Tiloiltaan Ateca on pätevä. Edessä on luonnollisesti väljää. Takapenkille mahtuu mukavasti pari keskimittaista aikuista, mutta 190-senttisille ihmisille polvitila on liian niukka. Syvä tavaratila on todella iso ja kulmikas muodoiltaan.

Syvä ja kulmikas tavaratila on todella iso. Kunnon kumimatosta iso kiitos.

Ihastuimme aika vahvasti Atecaan, mutta jäimme koeajon jälkeen miettimään, että onko tämän auton hinta sittenkin vähän yläkantissa. Toki tässä Atecassa on niin paljon varusteherkkuja, että oikeastaan mitään oleellista ei jää kaipaamaan. Tehokas moottori, automaattivaihteisto ja neliveto puhuvat myös vahvasti Atecan puolesta.

Vilkaisu normikulutuslukemiin kertoo, että Ateca ei ole mikään säästöpossu. Jos turbon pitää jatkuvasti punahehkuisena, bensaa menee takuulla ainakin yhdeksän litraa sadalla kilometrillä. Maltillisessa maantieajossa voi päästä seiskalla alkaviin lukemiin. Ja siinä Atecan hintalapussahan luki 27 900 euroa. Toisaalla tässä lehdessä koeajettu Nissan Qashqai lähtisi mukaan 16 780 eurolla. Hintaeroa Seatiin on reilun kymppitonnin verran.

On kuitenkin pakko sanoa, että tehokas neliveto-Seat huippuvarusteilla on ihan eri luokan auto kuin pikkukoneinen etuveto-Nissan.

Mittaristo on nykyisiin digihirvityksiin verrattuna ihanan selkeä.

Latinorytmejä

Suomalaiset ovat vannoutunutta Skoda-kansaa. Octavian voisi ilman sarvia ja hampaita nimetä Suomen kansallisautoksi. Skodan imago on nykyään valtaosin erinomainen, mutta välillä tulee yhä vastaan henkilöitä, joita yhdistävät Skodan menneisiin sosialismin aikoihin. Nämä Skodaan negatiivisesti suhtautuvan porukan jäsenet ovat yleensä sen ikäisiä, että muistavat vielä 1970-luvun kirotut takamoottori-Skodat. Nykyisillä Skodilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä noiden uskomattomien kinnereiden kanssa.

Nykyiset Skodat ja Seatit ovat muotoja lukuun ottamatta lähes identtisiä laitteita. Atecan vastinpari Skodan mallistossa on Karoq. Seatin myynti on noususuunnassa, mutta Skodan kaltaiseen jatkuvaan jytkyyn on Suomessa vielä pitkä matka. Seatilla ei ole niskassaan itäautomenneisyyttä, mutta toisaalta se on latinomerkki. Joku voi vaikka ajatella, että ei siellä Välimeren palmujen alla osata autoja tehdä.

Autot ostetaan tunteella eikä järjellä, vaikka joku niin väittäisikin. Selvää on, että kyllähän kuumana käyvään espanjalaiseen Seatiin on helpompi rakastua kuin saksalaistyyppisen asialliseen Skodaan. Vai mitä mieltä olette?