Apu

Saunakansan uusavuttomuus – Kaupunkilaisille tulossa polttopuukurssit

Saunakansan uusavuttomuus – Kaupunkilaisille tulossa polttopuukurssit
Helsinki alkaa järjestää polttokursseja kansalaisille, jotka suitsuttavat saasteita. Annetaanko kiukaiden uusijoille pian rahaa?
Julkaistu: 20.3.2019
Pientalojen saunanlämmitys, sähkönsäästö ja takkaromantiikka tuottavat entistä isompia päästöjä suurissa kaupungeissa. Helsingissä, Lahdessa, Kuopiossa ja Raahessa tiiviillä pientaloalueilla on mitattu korkeita pitoisuuksia terveydelle vaarallisia hiukkaspäästöjä.
Kylminä talvi-iltoina ja viikonloppuisin kodeissa käryää niin, että naapurustonkin astmaatikot oireilevat. Myös tavalliset flunssaoireet voivat johtua pienpolton hiukkaspäästöistä. Vakavia sairastumisia ja ennenaikaisia kuolemia on lukuisia.

Kotien pienpoltto lisääntyy

Pienhiukkasista neljännes syntyy pienpoltosta, neljännes liikenteen pakokaasuista, neljännes katupölystä ja neljännes isoista polttolaitoksista. Liikenteen päästöjä leikataan aktiivisesti ja isot laitokset polttavat melko puhtaasti. Vain kotien pienpoltto on kasvussa, muiden osuudet vähenevät.
– Puun poltto on nouseva trendi omakotitaloissa. Sitä käytetään lisälämmitykseen sähkölaskujen pienentämiseksi, Ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalveluista HSY:stä sanoo.
Haitallisten pienhiukkasten lisääntyminen ilmassa on siis pitkälti tavallisten tupruttelijoiden syytä.

Yli kaksi miljoonaa tulisijaa

Suomalaisilla on yli kaksi miljoonaa tulisijaa. Poltossa on paljon viihdekäyttöä. Ekologisuus on luultua vähäisempää.
Kaupungit ovat heränneet. Valtioneuvoston uusi kansallinen ilmansuojeluohjelma puuttuu pienpolttoon varovasti.
– Kukaan ei ole suunnittelemassa puunpolton kieltoa eikä tarkoitus ei ole syyllistää, Maria Myllynen sanoo.

Keski-ikäisillä yllättävän heikkoa osaamista

Helsinkiläisen Pakilan pientaloalueen asukkaille järjestettiin äskettäin tiedotustilaisuus puunpoltosta.
– Alueella on yllättävän iso määrä puukiukaita ja takkoja, Pakila-seuran hallituksen puheenjohtaja Raimo Rahkonen hämmästyi.
Rahkosen mukaan osaamattomuutta ilmeni viisi-kuusikymppisillä. Kyseessä ei siis ollut jokin nuorten uusavuttomuus.
– Yllätyin siitä, kuinka heikosti ihmiset osaavat polttotekniikat. Myös tulisijojen hoito on heikkoa. Monilta ovat arinat sulaneet ja rikki. Ei osata, viitsitä ja ymmärretä. Itse olen jo pitkään sytyttänyt tulipesän päältä ja perehtynyt polttotekniikkaan.

Suodatin piippuun?

Raimo Rahkonen miettii, voisiko ratkaisu olla suodattiminen asettaminen savupiippuihin.
HSY ilmastopäällikkö Myllynen kertoo, että sitä on pohdittu Keski-Euroopassa.
– Se olisi yksi keino alentaa päästöjä, mutta hintataso on Suomessa aika kova.
Sitä ei pidetä realistisena vaihtoehtona tavallisille saunalämmittäjille.

Märät puut urbaaniin vajaan

Pääkaupunkiseudulla lämmittäjien klapit ovat kosteita. Vain kolmannes puunpolttajista pitää puunsa puuvarastossa.
– Pienillä tonteilla puita säilytetään usein räystään tai pressun alla. Kuivina ostetut puut kostuvat uudelleen, Myllynen sanoo.
Kaupunkilaisille on kehitetty urbaani puuvaja. Piirustukset saa ilmaiseksi, ja vaja neuvotaan tekemään ylijäämämateriaalista.

Kurssit pienpolttajille

Jos puukiuasta polttaa taitamattomasti märillä puilla, se näkyy mustana savuna ja tuottaa kuusinkertaiset päästöt kuivilla puilla polttamiseen verrattuna.
Jos varaavaa takkaa kitupolttaa tai käyttää märillä puilla, päästöt voivat olla 20 kertaa suuremmat kuin kuivilla puilla.
Seuraavaksi tulevat polttopuukurssit. Niitä on kaavailtu pääkaupunkiseudulle ja Varsinais-Suomeen.
–Kodeissa toivottavasti käy nuohooja kerran vuodessa. Nuohoojalta kannattaa kysyä neuvoja.
–Toivottavasti taloissa on tehokas ilmanvaihto ja tuloilma otetaan rakennuksen puhtaammalta puolelta, johon naapurin savu ei tule suoraan. Kaavoitukselle on haaste, miten talot saadaan rakennettua viisaasti suhteessa toisiinsa.

Rahaa uuden tulisijan ostajalle?

Avotakoissa ja kaminoissa on isoimmat päästöt. Varaavassa takassa poltto tapahtuu lisäilman avulla, palaminen on täydellisempää ja puut palavat loppuun saakka vähäpäästöisemmin.
Takkavalmistajat ovat panostaneet varaavien takkojen kehittämiseen. Kiukaat ja kaminat ovat yksinkertaisia laitteita, joita ei ole kehitetty paljon.
– Valtioneuvoston ilmansuojeluohjelmassa on lähdetty siitä, miten polttolaitteita voitaisiin kehittää. Nyt tutkitaan, voitaisiinko ihmisille antaa rahallista tukea vanhojen polttolaitteidensa uusimiseen.
Varaaviin takkoihin ja puukattiloihin tulee energiatehokkuusmerkintä vuoteen 2020 mennessä.
Vuonna 2013 kiukaille tuli pakollinen CE-merkintä, ja laitteiden hyötysuhde kehittyi. Tällöin kaikkein isopäästöisimmät kiukaat jäivät pois.
– Uusi on aina vähäpäästöisempi kuin vanha. Kiukaan käyttöikä on 10 vuotta riippuen käyttömääristä. Kannattaa uusia kiuas ja vaihtaa vähäpäästöisempään, Maria Myllynen neuvoo.

Mökeillä savu haihtuu nopeasti

Haja-asutusalueilla taloja lämmitetään puukattiloilla. Mökeillä saunotaan puukiukaan lämmössä. Päästöt ovat kovat, mutta ne eivät synnytä samanlaista laajaa terveyshaittaa kuin kaupunkien pientaloalueiden poltot.
Maalla savut haihtuvat lähi-ilmasta nopeasti ja hiukkaset jatkavat matkaansa. Silti ne ovat ympäristöhaitta.
Yleensä ilmalaatu on huonoin kaupungin vilkasliikenteisillä kokoomakaduilla, joita reunustavat korkeat rakennukset. Lämmityskaudella tilanne voi olla pahempi iltaisin pientaloalueilla, jossa koko kulmakunta altistuu syöpävaarallisille yhdisteille useiden tuntien ajan.
Se on selvästi enemmän kuin aamuruuhkissa, joissa ihminen viettää vain hetken.
2 kommenttia