Apu

Kotien turha puunpoltto ylittää pian liikennepäästöt – Tällaiselle alueelle ei kannata pienten lasten kanssa muuttaa


Puulämmitys ja puukiukaat pientaloalueilla pilaavat satojentuhansien suomalaisten terveyden. – Nyt pitää ravistella kunnolla, ylilääkäri Raimo O. Salonen sanoo.
Kuvat Fotolia

Puunpoltto ja sen ongelmat kärjistyvät kaupunkien tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, jossa lämmittäjät savustavat paitsi itsensä myös naapurinsa.

Puun polttaminen kodeissa on koko 2000-luvun lisääntynyt voimakkaasti. Poltto tuottaa pienhiukkasia, jotka tappavat ennenaikaisesti joka vuosi 200–250 suomalaista ja sairastuttavat satojatuhansia.

– Määrä ei tule vähenemään niillä keinoilla, joilla nyt ilmastonmuutosta hillitään, ylilääkäri ja ympäristötieteiden dosentti Raimo O. Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

– Kotitalouksien tolkuton poltto, huonot laitteet ja huonot polttotavat poistavat nyt täysin sen hyödyn, joka on saavutettu, kun isot energialaitokset ovat puhdistaneet polttonsa haitallisimpien pienhiukkasten päästöistä.

Romanttinen polttobuumi

Salosen mukaan Suomessa vallitsee väärinkäsitys: Luullaan, että omien klapien poltto oman talon tulisijoissa millä tavalla tahansa on jotenkin ekologista. Samalla on käynnissä kansallisromanttinen villitys.

Uusiin taloihin saatetaan rakentaa jopa viisi tulisijaa. Olohuoneen kaunistus on lasiluukuilla varustettu varaava takka. Keittiöön on tehty leivinuuni ja puuhella. Makuuhuoneista löytyy pönttöuuneja, ja saunassa hehkuu puukiuas.

– Käsittämätöntä! Sitten pöräytetään kaikkiin puut palamaan jokaisen pakkaspäivän iltana pariksi tunniksi. Savuille altistuvat lämmittäjä itse, perhe ja naapurit.

Aina kun uuninluukun avaa, huoneeseen tupsahtaa runsaasti kaasuja ja hiukkaspäästöjä. Ne ovat näkymättömiä eivätkä välttämättä haise pahalle.

Salosen mukaan tulisijan lähellä ikkunan pitää olla kunnolla auki. Korvausilma varmistaa hyvän palamisen ja saa savun nousemaan hormiin. Ikkunan pitäisi olla auki aina, kun luukku avataan ja lisätään puita. Vanhojen talojen seinissä venttiilit eivät välttämättä riitä palamisprosessiin.

– Puunpoltto kylmänä vuodenaikana taitaa olla monelle ihmiselle tärkeä riitti. Stressaavan työpäivän jälkeen puuhaaminen puulämmityksen kanssa ilmeisesti rentouttaa.

Puiden polttaminen on jonkinlaista terapiaa.

Pientaloissa poltetaan puuta enimmäkseen iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin ihmiset ovat pitkiä aikoja kodeissaan ja alueella. Jos tätä verrataan liikenteen ruuhka-aikoihin, ruuhkissa altistutaan haitallisille hiukkasille lyhyen ajan.

– Altistuminen on toki suurempaa, jos asuu katukuilussa vanhassa kerrostalossa, jossa pakokaasuhiukkaset tunkevat ulkoa sisään.

Lue myös: Kiuas on päästöpommi - Älä tee niin kuin on aina tehty"

Pienpoltto synnyttää valtaosan myrkky-yhdisteistä

Pienpoltossa syntyy useita haitallisia yhdisteitä. Jäähtyessään ne kiinnittyvät mustan hiilen nokihiukkasiin ja kulkeutuvat keuhkojen ääreisosiin. Keuhkojen pinnan epiteelisolut ja bakteereja poistavat syöjäsolut nappaavat hiukkasia sisäänsä ja kuljettavat ne imusolmukkeisiin ja verenkiertoon.

Terveydelle haitallisista päästöistä parhaiten tunnetaan polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet. Ne tuottavat kudosvaurioita, tulehdusta keuhkojen ääreisosiin ja verenkiertoon.

Pitkäaikainen runsas altistuminen polttoperäisille pienhiukkasille aiheuttaa sydämen sepelsuonten, aivoverisuonten ja muiden valtimoiden ahtaumaa. Se aiheuttaa myös astmaa ja kroonista keuhkoputken tulehdusta.

Kotien pienpoltto synnyttää yli 80 prosenttia kaikista Suomen ulkoilmassa leijuvista PAH-yhdisteistä. Pienpoltto aiheuttaa myös yli puolet pienten nokihiukkasten päästöistä. Noki eli musta hiili tuo terveyshaittoja sekä lämmittää ilmastoa.

Hiukkaset tunkeutuvat soluihin kuukausiksi

– Puunpolton pienhiukkaset jäävät keuhkojen ääreisosien soluihin vähintään viikoiksi tai jopa kuukausiksi. Tästä syntyy jatkuva matala-asteinen tulehdus keuhkoihin ja verenkiertoon. Tätä tulehdustilaa pidetään tärkeimpänä kroonisia sairauksia pahentava mekanismina, ylilääkäri Salonen kertoo.

Saunojen lämmityksistä ja takkojen polttamisista syntyneet pienhiukkaset näkyvät ennenaikaisina kuolemina kroonisiin sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksiin. Ne näkyvät myös syöpäluvuissa. Tiedot ilmenevät THL:n tauti- ja syöpärekisteritutkimuksista.

Pitkäaikainen voimakas altistuminen lisää erityisesti miesten keuhkosyöpiä.

Ei tiedetä, voisiko miesten syöpäluvuissa olla kyse tupakoinnin ja innokkaan puulämmittämisen yhteisvaikutuksesta.

Savua ilmassa – pienhiukkasia keuhkoissa.

Kannattaako muuttaa lasten kanssa rintamamiestaloon?

Moni nuori perhe haaveilee rintamamiestalosta lähiössä. Haave voi olla myrkyllinen.

Salonen toteaa, ettei tällaiselle alueelle kannata muuttaa, jos joku perheenjäsenistä kuuluu herkkään väestöryhmään.

Runsas pienhiukkasille altistuminen voi olla haitallista raskaana oleville naisille ja sikiöille, vastasyntyneille, alle 5-vuotiaille lapsille ja yli 75-vuotiaille

Astmaatikot saavat oireita herkästi. Monille lapsille kodin sisäilman polttoperäiset pienhiukkaset tuottavat jatkuvan flunssaoireiden kierteen. Ne lisäävät myös bakteeriperäisiä keuhkoputkentulehduksia.

Riskiryhmään kuuluvat myös kroonista keuhkoahtaumaa ja sepelvaltimotautia sairastavat sekä aivoverenkierron häiriöistä kärsivät. Meistä suomalaisista suuri osa kuuluu näihin ryhmiin.

– Kannattaako itseään, perhettään ja naapureitaan altistaa suuresti puunpolton savuille, Salonen miettii.

Lue myös: Saunakansan uusavuttomuus - Kaupunkilaisille tulossa polttopuukurssit

Sähkönsäästöä vai tunnelmaa?

Valheellisen kodikas tunnelma

Suomalaisilla on puunpolttoon lämmin, tunnepitoinen suhde. Omakotialueen yllä leijuva lauantaisaunojen savu tuntuu kodikkaalta.

– Kai se tulee maatalousvaltaisesta menneisyydestämme, isovanhemmilta ja mökeiltä. Mutta kaupungin pientaloalueella ei voi toimia samalla tavalla kuin isovanhempien kodissa haja-asutusalueella ja kesämökillä.

Salonen toteaa, että päästöt vähenevät huomattavasti, jos puunpolttaja osaa asiansa ja huolehtii korvausilman saamisesta. Talossa tulisi olla korkeintaan yksi lisälämmityslaite, jota käytettäisiin todelliseen tarpeeseen. Saunan kiuas kannattaa vaihtaa mahdollisimman vähäpäästöiseen malliin.

– Äärimmäisessä poikkeustilanteessakin, jossa esimerkiksi kaukolämmön jakelu olisi poikki useita päiviä talvipakkasella, riittää yksi varaava tulisija per reilun kokoinen asuinkerros.

Voidaanko kotien puunpoltto kieltää?

Kun kotipolton seuraukset ovat kiistatta kurjat, voitaisiinko kotitalouksien pienpoltto kieltää?

– Ei sitä Suomessa tulla kieltämään koskaan, Salonen sanoo.

Uudessa kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa ei mainita kieltoja vaan pyrkimys on informaatio-ohjauksen lisäämiseen.

– Kyllä tässä joutuu ravistelemaan aika kovaa, että mitään tapahtuu. Ei Suomesta löydy sellaista ympäristöministeriä, joka ehdottaisi kieltoja, koska se olisi hänen viimeinen paikkansa ministerinä. Eikä menisi läpi eduskunnassakaan, Salonen arvioi.

Keski-Euroopassa joissakin isoissa kaupungeissa puunpoltto on keskustoissa täysin kielletty ja esikaupungeissa sallittu vain vähäpäästöisissä tulisijoissa.

Saksassa kansalliset päästörajat ovat tulevia EU-päästörajoja tiukemmat. Nuohoojat tarkistavat tulisijat, pyytävät asukasta tekemään koepolton ja ottavat hiukkasnäytteitä. Näytteet tutkitaan laboratorioissa.

Se on Salosen mielestä tehokas tapa ohjata ihmisten toimintatapoja, mutta päästömittaus ei ole välttämätön. Tärkeää on se, että nuohooja opastaa.

Kodikasta ja viihtyvyyshaitta?

Puukiukaasta kohtuutonta viihtyvyyshaittaa

– Suomessa ajatellaan, että kun mulla on tontti ja talo, mä saan tehdä mitä tahansa ja mitä huvittaa. Kotini on linnani on täysin väärää ajattelua tiiviillä pientaloalueella.

Useiden Suomen lakien mukaan kukaan saa tuottaa ilmaan terveyttä tärveleviä epäpuhtauksia ja kohtuutonta viihtyvyyshaittaa.

Jokaisen velvollisuus on huolehtia siitä, että yhteisössä on puhdas ilma ja mukava asua.

Salonen tietää tapauksia, jossa naapurille puunpoltosta valittaneita ihmisiä on alettu kiusaamaan. Valituksen kohteet saattavat lisätä puunpolttoa, harjoittaa kitupolttoa yöllä ja polttaa nimenomaan silloin, kun naapurit ovat pihalla.

Salosen mielestä Suomessa vähintäänkin pitäisi saada kiukaille kansalliset päästörajat ja kieltää ilman vesivaraajaa käytössä olevat huonot klapikattilat.

– Mitään suurta määrää uutta kansallista lainsäädäntöä ei tarvita, mutta sitäkin enemmän kaupunkien ja kuntien aktivoitumista savuhaittojen vähentämiseen.

Missä on turvallista asua?

Kannattaa asua kaukolämpöalueella mäellä tai rinteessä, jossa käy aina tuulenvire. Siellä talossa voisi olla yksi tulisijakin, jota voitaisiin polttaa silloin tällöin.

Jos tonttia ympäröi paljon kuusia ja tuuheaa puustoa, niitä kannattaisi harventaa hiukan. Näin savu pääsisi poistumaan.

Jos pientaloalueella poltetaan puuta, jokaisella pitäisi olla puuvaja ja puhtaat, kuivat puut.

Pökköä pesään

  • Suomessa kuolee vuodessa 1600–2000 ihmistä ennenaikaisesti puunpolton, liikenteen, katupölyn, työkoneiden, energianlaitosten ja teollisuuden tuottamien pienhiukkasten seurauksena. Puunpolton osuus on kasvussa, muiden osuus pienenee EU-päästörajojen tiukentuessa.
  • Vuosittain puun pienpolton aiheuttamiin sairauksiin kuolee noin 200–250 suomalaista. Määrä on samaa tasoa kuin kuolemat liikenneonnettomuuksissa. Tuorein onnettomuuslukujen seuranta koskee vuotta 2017, jolloin liikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan 212 ihmistä.
  • Suomalaiset polttavat puuta nyt 50 prosenttia enemmän kuin 1900-luvun lopussa.
  • Suomessa on yli kaksi miljoonaa takkaa ja kiuasta, mikä on Euroopan ennätys väkimäärää kohti.
  • Yli 630 000 suomalaista omistaa metsää, ja ilmaisen polttopuun saaminen on helppoa.

Polttokoe Kuopiossa: ilma pilalla tuntikausia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL teki Kuopiossa polttokokeita pientaloalueella ja tutki ihmisten altistumista pienhiukkasille. Niiralan pientaloalueella tehty tutkimus näytti, kuinka puunpolton pienhiukkaset leviävät kodissa ja naapurustossa.

Mittaukset tehtiin neljässä rintamamiestalossa tiiviisti rakennetulla alueella. Tulisijojen sytyttäjä kantoi mittalaitereppua. Mittalaitteet oli kiinnitetty kodeissa eri puolille sisätiloja, pihalle ja pientaloalueen keskelle. Tutkittujen talojen ilmanvaihto oli painovoimainen.

Huima hiukkaspölähdys

Puunpolttajien ja muiden talossa olleiden altistumispitoisuudet kohosivat polttokokeiden aikana huomattavasti. Isoin hiukkasmäärä osui lämmittäjään.

Kun polttokoe yhdessä talossa oli aloitettu kello 17, lämmittäjän pienhiukkasaltistus kohosi voimakkaasti kello 17.40. Noki- ja ultrapienten hiukkasten pitoisuus lämmittäjän kohdalla oli huipussaan 17.36.

Talon pihalla näitä aineita havaittiin eniten kello 18 aikaan. Pitoisuudet kohosivat kaksinkertaisiksi. Pienhiukkaset levisivät varmasti myös lähinaapurustoon.

Vaikka ilma tuntui talossa puhtaalta, asukkaiden tuntemus ei vastannut totuutta.

Eristeen ja savun tuju cocktail

Eräässä kodissa mittarit hipoivat asumisterveyden ylärajaa, mutta ilma tuntui asukkaiden mielestä hyvältä. Asiaa selvitettiin tarkemmin. Huomattiin, että polttamisen yhteydessä syntynyt ilman kierto irrotti pienhiukkasia talon purueristeeseen lisätystä ureavaahdosta. Vaahdon hiukkasia oli ilmassa lopulta enemmän kuin poltosta syntyneitä hiukkasia.

Puunpolton ja vaahdon cocktail tyrmistytti THL:n tutkijoita siinä määrin, että he antoivat talon asukkaille ensiavuksi tutkimuskäytössä olleita ilmanpuhdistimia. Ureavaahtoa on Suomessa pumpattu useiden vanhojen puutalojen lisäeristeeksi 1960–80-luvuilla.

Kuopion tutkimuksessa talojen ilma vaihtui hitaasti. Kului tunteja ennen kuin puunpolton hiukkasten saastuttama ilma oli poistunut sisältä.

Tutkimustuloksia esiteltiin äskettäin järjestetyssä Sisäilmastoseminaarissa Helsingissä.

Julkaistu: 20.3.2019