Apu

Pelastaako lannan kierrätys Saaristomeren? – Uudella menetelmällä näytön paikka – 90 prosenttia fosforista tulee yhä maataloudesta

Pelastaako lannan kierrätys Saaristomeren? – Uudella menetelmällä näytön paikka – 90 prosenttia fosforista tulee yhä maataloudesta
Saaristomeren kuormituksen yksi syy on lehmänlanta, josta voi oikein käsiteltynä saada näppärää lannoitetta. Ruskolaisella tilalla on otettu käyttöön uudenlainen sakkausmenetelmä tehostamaan kierrätystä.
Julkaistu: 21.5.2021
Kolme neljäsosaa Suomesta Itämereen valuvasta ihmisperäisestä fosforikuormituksesta tulee maataloudesta. Matalaan Saaristomereen tulevasta fosforista maataloudesta on peräisin melkein yhdeksän kymmenesosaa.
John Nurmisen säätiön hankkeessa tätä ongelmaa pyritään ratkomaan nykyistä tehokkaammalla tuotantoeläinten lannan käsittelyllä ja sen kuljettamisella seudulle, jossa lannoitetta tarvitaan.

Maatalouden päästöt eivät ole yksittäisen tuottajan syytä

Säätiö muistuttaa, ettei maatalouden päästöistä pidä syyllistää yksittäistä tuottajaa, sillä kyseessä on laaja rakenteellinen ongelma. Ravinteita on kertynyt vuosikymmenien rankan lannoituksen vuoksi peltomaahan. Huono uutinen on se, ettei edes ravinnepitoisuuden kasvua ole saatu laskuun.
– Maatalouden ravinnekuorma Saaristomereen ei ole vähentynyt seurantajaksolla 1995–2019 lainkaan. Näyttää siltä, että rehevöitymisen suhteen merialueen hyvää tilaa ei tulla saavuttamaan tämänhetkiseen tavoitevuoteen 2027 mennessä.
– Maaperän fosforivarastojen kerryttämisen asemasta niitä pitäisi saada alennettua, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Saaristomeren pelastus maatiloilla?

John Nurmisen säätiö käynnisti vuosi sitten hankkeen, jossa ongelmaa yritetään ratkoa kahdella tilalla. Tänä vuonna kokeilua on laajennettu, ja se jatkuu ensi vuodelle.
Heikkilän tilalla Ruskossa käytetään karjan lannan erotteluun uudenlaista sakkausmenetelmää, jolla lanta ja sen sisältämä fosfori saadaan niin kiinteäksi, että sitä kannattaa kuljettaa kauemmas kuin vähemmän käsiteltyjä jätöksiä. Kokeilussa lanta on kuljetettu noin 80 kilometrin päähän Humppilaan, jossa se on levitetty lannoitusta kaipaaville pelloille.
Heikkilän tilan isäntä Timo Heikkilä arvioi, että vastaavan lantafosforin siirron järjestäminen koko Suomen eläintiloille maksaisi pari–kolme miljoonaa euroa.
– Viljelijöille ja eläintiloille maksetaan erilaisina ympäristökorvauksina yli 200 miljoonaa euroa vuosittain, joten siinä mittakaavassa kyse on vain pienestä korvausten allokoinnista oikeaan suuntaan.
Päivitetty 21.5. – Ilmestynyt 14.5.2021
Kommentoi »