Apu

Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi aiheuttaa ruokakriisin koko maailmassa – Somalian tuontivehnästä 90 prosenttia Ukrainasta ja Venäjältä – 10 kysymystä ruokakriiseistä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi aiheuttaa ruokakriisin koko maailmassa – Somalian tuontivehnästä 90 prosenttia Ukrainasta ja Venäjältä – 10 kysymystä ruokakriiseistä
Mistä ruokakriisit aiheutuvat, kehityspolitiikan neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa Suomen ulkoministeriöstä?
Julkaistu: 4.8.2022

1. Ukrainan sodasta aiheutuva maailmanlaajuinen ruokakriisi – jopa nälänhätä – on suuri huolenaihe. Tilanne elää, mutta millaisesta mittakaavasta nyt puhutaan? Miten tilanne vertautuu aiempiin ruokakriiseihin?

Pitäisi oikeastaan aloittaa siitä, että maailmassa oli ruokakriisi jo ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista. Kroonisesti nälkäisiä on noin 800 miljoonaa.

Maailman lapsista 20 prosenttia kärsii kitukasvuisuudesta eli he ovat liian lyhyitä ikäänsä nähden. He eivät kehity fyysisesti ja henkisesti niin paljon kuin olisi mahdollista. Eli tilanne oli jo valmiiksi huono.

Jos tätä vertaa moniin muihin ruokakriiseihin, suurimpana erona on, että tämä on maailmanlaajuinen, ei alueellisesti tai ajallisesti tietyssä paikassa. Eikä kriisi ole ainoastaan niin sanotuissa kehittyvissä maissa, vaan vaikutuksia on myös alemman keskitulon maihin, esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.

Edellinen maailmanlaajuinen ruokakriisi oli 2008–2009. Taustalla oli useita tekijöitä, kuten väestönkasvu, elintason nousu Aasiassa – mikä lisäsi kotieläintuotteiden kysyntää – ja se, että katovuosia osui moniin maihin samaan aikaan.

Tulloin oli myös paljon vientirajoituksia, kun monet maat suojasivat tuotantoaan, ja öljyn hinta oli nousussa, mikä nosti ruoan hintaa nopeasti.

Viidenneksen ruokaturva on vaarantunut

YK on kehittänyt järjestöjen ja viranomaisten kanssa asteikon, joka kuvaa maailmanlaajuista ruoka­turvaa. Tasosta kaksi ylemmäs ruokaturva ei ole enää normaalilla tasolla. Grafiikan lähde: Maailman ruokaohjelma WFP

2. Missä on koettu oman aikamme pahimmat ruokakriisit?

Nigerian Biafra vuonna 1968, ensimmäinen nälänhätä, joka näkyi paljon myös televisiossa. Etiopian nälänhädässä 1983–85 kuoli noin 400 000 ihmistä.

2000-luvulla on julistettu kaksi nälänhätää: vuonna 2011 Somaliassa ja vuonna 2017 Etelä-Sudanissa. Kummassakin kuoli kymmeniätuhansia ihmisiä.

3. Mitä ruokakriisillä tarkoitetaan?

Yleensä sitä, että maassa tai alueella on laajasti niukkuutta ruuassa. Sitä ei ole saatavilla tai ihmisillä ei ole rahaa ostaa sitä. Niukkuus ei rajoitu yhteen väestönosaan tai pieneen alueeseen.

Ruokakriisiin liittyy myös hintojen sahaaminen. On vaikea tehdä laskelmia ja ennustaa, miten asiat kehittyvät. Mitä on saatavilla, milloin ja millä hinnalla? Mitä esimerkiksi kannattaa viljellä, ja toisaalta, mitä ihmisillä on varaa ostaa?

Mistä elintarvikkeista energia saadaan?

Kun verrataan eri elintarvikkeita energianlähteinä, nähdään eläinperäisten elintarvikkeiden korostuminen meillä Suomessa sekä riisin suuri osuus energiasta köyhimmissä kehitysmaissa. Lähde: YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAO.

4. Millaisia tekijöitä ruokakriisien synnyssä yleensä on? Kyse ei ilmeisesti ole siitä, ettei maailmassa olisi tai pystyttäisi tuottamaan tarpeeksi ruokaa kaikille. Aliravitsemuksesta johtuvat kuolemat ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet, vaikka maailman väkiluku on kasvanut.

Konfliktit, köyhyys ja sään ääri-ilmiöt ovat isoja tekijöitä. Ruokakriisit ovat usein monen asian summa. Usein näissä kriisimaissa on suuri väestönkasvu ja hyvä hallinto puuttuu, minkä vuoksi on riski konflikteihin. Taustalla on usein köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Ihmisten selviytymiskyky on valmiiksi alhainen. Ihmiset eivät pysty varautumaan, ei ole puskureita.

Tällä hetkellä ruokakriisit keskittyvät Afrikkaan, kahdesta syystä. Ensinnäkin väestönkasvu on vieläkin kovaa, nimenomaan maaseudulla.

Toinen syy on ilmastonmuutos. Sen vaikuttaa erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, varsinkin Itä-Afrikassa: Somaliassa, Etiopiassa, Etelä-Sudanissa, Keniassa.

Maataloudessa on näillä alueilla paljon riskitekijöitä jo valmiiksi. Vedensaanti on ongelma. Suuri osa maataloudesta on sateiden varassa. Jos on kuivuutta pari vuotta, ihmiset joutuvat myymään omaisuuttaan selvitäkseen, ja silloin heiltä katoaa myös tulevia tuotantopanoksia.

Afrikassakin maiden välillä on isoja eroja. On myös alueita, joilla menee hyvin, kasvukeskuksia. Lukumääräisesti eniten kroonisesti nälkäisiä on Aasiassa. Siellä on niin paljon ihmisiä. Mutta suhteellinen osuus on suurempi Afrikassa.

Ruokaa voidaan käyttää myös aseena, kuten nyt Pohjois-Etiopian Tigrayssa sekä Ukrainassa, vaikka YK on kieltänyt sen.

Somalian tuonti­vehnästä 90 % tulee Venäjältä ja Ukrainasta. Lisäksi Somaliassa on meneillään valtava kuivuus. Neljä satokautta on jo menetetty.

5. Miten Ukrainan sota vaikuttaa nyt maailman ruokaturvaan?

Tällä hetkellä se vaikuttaa ennen kaikkea hinnan kautta. Maailmanmarkkinoilla on kyllä ruokaa, mutta kysymys on, kenellä on rahaa ostaa sitä. Ennustetaan, että ensi vuonna voi olla jo kysymys ruoan saatavuudesta. Riippuu, miten sadot koko maailmassa ja Ukrainassa nyt kehittyvät.

Vehnän korkea hinta vaikuttaa enemmän Afrikkaan kuin Aasiaan, jonne riisin korkea hinta puolestaan vaikuttaisi enemmän. Somalian tuontivehnästä esimerkiksi 90 prosenttia tulee Venäjältä ja Ukrainasta. Lisäksi Somaliassa on meneillään valtava kuivuus. Neljä satokautta on menetetty. Siellä on suurimpia nälänhädän riskejä tällä hetkellä.

Myös esimerkiksi Pohjois-Afrikan maiden tuontivehnästä suurin osa tulee Venäjältä ja Ukrainasta. Vuoden 2008–2009 ruokakriisi oli yksi sysäys Arabikeväälle. Kun ruoan hinta nousee, seurauksena voi olla yhteiskunnallista levottomuutta.

6. Millaisia vaikutuksia pitkällä koronapandemialla on ollut?

Se on aiheuttanut sekä terveydellisiä, taloudellisia että sosiaalisia häiriöitä, jotka kohdistuvat eniten köyhiin, syrjäytyneisiin ja haavoittuviin ryhmiin.

Kroonisesti nälkäisten määrän arvioidaan kasvaneen noin 160 miljoonalla. Krooninen tarkoittaa, ettei pitkäaikaisesti ole saanut tarpeeksi ravintoa aktiiviseen elämään, kuukausiin tai vuosiin. Tämä vaikuttaa nimenomaan lapsiin.

Pandemia heikensi ihmisten taloudellista selviytymiskykyä, kun työnteko estyi ja tuotantoketjut lakkasivat toimimasta. Monien kehittyvien maiden ihmisiä työskentelee vierastyöläisinä toisissa maissa, ja pandemia vähensi heidän rahalähetyksiä kotimaahan. Rajoitukset estivät myös tuotteiden viemisen jopa maakuntien rajojen yli, eli niitä ei saatu markkinoille. Puskurit hävisivät.

Jos ajatellaan alueita, joihin nyt meneillään oleva ruokakriisi vaikuttaa, monien niiden selviytymiskyky on jo valmiiksi pandemian heikentämä. Nyt tulee toinen tällainen vaikea tilanne.

Ruokakriisi on pahentunut nopeasti

Ruokaturvallisuuden vaarantumisesta kertova kuvio näyttää, miten jyrkästi ja laajasti turvallisuus on aivan viime vuosina heikentenyt. Esimerkiksi jo tasolla 3 viidennes maan väestöstä ei saa riittävästi ruokaa tai on joutunut turvautumaan äärimmäisiin keinoihin sitä saadakseen. Lähde: Maailman ruokaohjelma WFP.

7. Intiassa ja Pakistanissa on kärsitty hirvittävästä, jopa noin 50-asteen kuumuudesta, ja satoa on tuhoutunut. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa maailmanlaajuiseen ruokaturvaan?

Muutokset lämpötilassa, sateissa ja sään ääri-ilmiöissä tulevat aiheuttamaan suuria ongelmia, erityisesti alueellisesti.

Mitkä vaikutukset ovat maailmanlaajuisesti, sitä on vaikea sanoa, koska tuotanto-olosuhteet esimerkiksi Pohjoismaissa, Venäjällä ja Kanadassa toisaalta ilmantonmuutoksen myötä paranevat. Vaikutukset eivät mene tasan.

8. Euroopassa olemme tottuneet siihen, että ruokaa saadaan aina jostain. Miten seuraukset näkyvät täällä?

Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät myös Euroopassa. Arvioidaan, että erityisesti Etelä-Euroopan sadot vähenevät. Siellä viljellään paljon vihanneksia, jotka vaativat vettä, ja se voi vaikuttaa vihannesten ja hedelmien hintaan ja saatavuuteenkin. EU myös tuo ruokaa paljon kehittyvistä maista, jotka ovat ilmastonmuutokselle alttiita, kuten on nyt nähty kahvin hinnassa. Nousun syynä ovat ensisijaisesti sääolot. Parhailla tuotantoalueilla on ollut kuivuttaa, tulvia tai tuholaisia. Myös näistä maista tuotavat hedelmät ja vihannekset tulevat ehkä kallistumaan.

Tuontiruoan varassa olevia maita

Kun tarkastellaan maan riippuvuutta tuontiruoasta, negatiivinen luku tarkoittaa sitä, että maa on elintarvikkeiden nettoviejä. Sellainen voisi kriisissä korvata tuontiruan kalorit vähentämällä vientiä, mutta likikään kaikilla mailla ei tähän ole mahdollisuuksia. Lähde: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO

9. Mitkä olisivat tehokkaimmat keinot estää ruokakriisejä syntymästä?

Tehokkain keino olisi rauha. Lisäksi hyvä hallinto sekä toimivat paikalliset, alueelliset ja globaalit markkinat sekä tuotannon monipuolistaminen.

Esimerkiksi osassa Afrikkaa ruokaa on vaikea viedä rajan yli naapurimaahan, vaikkapa Keniasta Etiopiaan, rajakontrollien ja huonon infrastruktuurin vuoksi. Alueellisten markkinoiden toiminta olisi todella tärkeää. Ei tarvitsisi mennä maailmanmarkkinoille, ja taloudellinen hyöty tulisi nimenomaan kyseiselle alueelle.

Ruuan tuotanto ja kauppa on nyt keskittynyttä. Viisi maata vastaa kahdesta kolmasosasta vehnän koko maailmankaupasta: Kiina, Intia, Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Samoin esimerkiksi 90 prosentista soijapapujen maailmankaupasta: Brasilia, Yhdysvallat, Argentiina, Kiina ja Paraguay.

Myös tuotantokasvilajeja pitäisi monipuolistaa. Neljä lajia, vehnä, riisi, maissi ja sokeri, käsittää nyt puolet globaalista ruuantuotannosta. Pitäisi alkaa viljellä enemmän myös muita viljalajeja, palkokasveja ja juureksia, ettei olla muutaman kasvin varassa. Jos tulee jokin tuholainen, joka tuhoaa vaikkapa kaiken maissin maailmasta, näin kasvatettaisiin selviytymiskykyä.

Siemen- ja lannoitemarkkinatkin on hyvin keskittyneitä.

10. Mihin suuntaan maailma on menossa ruokakriisien osalta?

Ollaan menossa epävarmuuteen, hintojen sahaamiseen ja siihen, että ruualla spekuloidaan yhtä enemmän. Ilmastonmuutos aiheuttaa satomäärien vaihtelua. Ennustettavuus on vähentynyt, mikä lisää epävarmuutta. Riittää esimerkiksi yksi tulva Yhdysvaltojen keskilännessä tai halla Brasiliassa, niin ei tiedetä, paljonko markkinoille on tulossa tavaraa. Se vaikuttaa heti maailmanmarkkinahintaan. Vientirajoitukset ja se, että ruuasta tulee sijoittamisen kohde, kiihdyttävät hinnannousua.

Suurimpana tekijänä ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit – jos ei tule sotaa.

Artikkelin aloituskuvassa Venäjän hyökkäyssodassa palanut venhäpelto Ukrainan Donetskin alueella.

Kommentoi »