Apu

Robert De Niro: ”Mitä eläkkeelle jääminen tarkoittaa? Tahdin hidastamista? Se tapahtuu pakosta, kunto ei kestä”

Robert De Niro: ”Mitä eläkkeelle jääminen tarkoittaa? Tahdin hidastamista? Se tapahtuu pakosta, kunto ei kestä”
Tähtihaastattelu: Vuonna 1974 Robert De Niro tuli koko maailman tuntemaksi Kummisedän kakkososassa. Siitä alkoi tie, joka on vienyt karismaattisen miehen legendaarisiin rooleihin. Nyt 78-vuotiaana hän kertoo Avun haastattelussa, kuinka tässä iässä miehen täytyy pysyä vauhdissa, ettei pysähdy.
Julkaistu: 14.11.2021

Hillityn kohtelias, vähäsanainen, suorapuheinen ja kuivien vitsien laukoja. Sellainen mielikuva haastatteluiden perusteella tulee näyttelijä Robert De Nirosta, 78, joka esittää useissa rikos-, jännitys- ja sotaelokuvissa periksiantamatonta, väkivaltaista ja julmaa gangsteria. Kummisetä osa II, Taksikuski, Kuin raivo härkä, Mafiaveljet, Kauriinmetsästäjä, Once Upon a Time in America – suuri gangsterisota.... Robert De Niron nimi on elokuvissa merkinnyt kovaluista, lujaotteista, karismaattista miestä, joka ei paljon puhu vaan toimii.

Näyttelijäkollega Michael Douglas kuvaili häntä Last Vegas -komedian kuvausten jälkeen kissimirriksi. Se oli De Nirosta okei, mutta ennen kaikkea hän pitää itseään perhemiehenä.

– Kun esikoiseni syntyi, isyys pelotti minua, hän kertoi aiemmin.

Nyt hän pitää lapsiaan parhaana luomistyönään. Lapsia on kuusi.

– Näen heissä itseäni. Peilaan heidän kautta elämäni tapahtumia: mitä tapahtui ennen ja jälkeen lasten syntymän.

De Niro voitti ensimmäisen Oscar-palkintonsa sivuosasta vuoden 1974 rikoselokuvasta Kummisetä osa II.

New Yorkin Manhattanin kasvatti on edesmenneiden taiteilijavanhempiensa ainut lapsi. He erosivat, kun De Niro oli parivuotias.

Hänen isänsä Robert De Niro Sr. tuli ulos kaapista ja kertoi, että miehet kiinnostivat häntä. Isä pysyi hyvissä väleissä Robertin äidin Virginia Admiralin kanssa loppuelämänsä. Virginia piti poikaansa hauskana ja kannusti häntä näyttelemään.

Kun De Niro katsoi nuorena lännenelokuvaa televisiosta, hän mietti, että näytteleminen ei näyttänyt kovin vaikealta. Että jos nuo osaavat niin hänkin osaa. Hän esiintyi ensimmäisen kerran julkisesti 10-vuotiaana.

Sotadraamassa Kauriinmetsästäjä (1978) hänet nähtiin terästehdastyöläisenä, joka joutuu kavereidensa kanssa Vietnamin sotaan.

– Näyttelin arkaa leijonaa Ozin velho -koulunäytelmässä. Innostuin sen verran, että otin myöhemmin draamatunteja. Opettaja kysyi minulta, miksi haluan näytellä. En tiennyt mitä sanoa, mutta hän vastasi puolestani: ilmaistaksesi itseäsi.

Varsinkin klassikkoelokuvat kuten Eedenistä itään, Alaston satama, Nuori kapinallinen ja Paikka auringossa olivat nuoren Robertin mieleen. Hän oli nuorena myös hurjapää.

– Rullaluistelin teininä kavereiden kanssa. Tein myös uhkarohkeita temppuja. Otin kiinni rekan takaosasta ja roikuin mukana muutaman korttelin, seuraaviin punaisiin valoihin asti. Yhtenä päivänä liikennevalot oli muutettu vihreäksi aalloksi. Ne pysyivät vihreinä ainakin 20 korttelia ja minä tajusin sen vasta, kun olin roikkunut rekan takapuskurissa viitisen korttelia. Kuski ei tiennyt, että mukana on salamatkustaja ja päästeli suoralla tiellä täysillä. Vasta aikuisena olen tajunnut, kuinka järjettömiä juttuja sitä tuli tehtyä teininä.

Rikosdraamassa Cape Fear (1991) De Niron esittämä rikollinen kostaa lakimiehelleen.

Kun Kennedy ammuttiin

Näyttelijänura ei auennut yhdessä yössä. Hän opiskeli näyttelemistä esimerkiksi HB Studiolla ja Lee Strasbergin sekä Stella Adlerin kursseilla.

– Tein pitkään tarjoilijan töitä ja sain työttömyyspäivärahaa ennen kuin aloin tienata vakituisesti elokuvista. Palvelin Dustin Hoffmania samana päivänä, kun Bobby Kennedyä ammuttiin.

Hänen läpimurtonsa olivat Francis Ford Coppolan ohjaama Kummisetä osa II ja Martin Scorsesen Taksikuski.

– Minulla ei ollut hajuakaan, että vuosia myöhemmin ihmiset tunnistaisivat minut kadulla ja huutaisivat perääni: ”You talkin’ to me?” Muistaakseni repliikki ei ollut alkuperäisessä käsikirjoituksessa vaan improvisoimme sen. Se osui naulan kantaan, joskus sellaista tapahtuu.

De Niro ja Scorsese ovat tehneet yhdessä yhdeksän elokuvaa. Vuosia sitten he asettivat tavoitteeksi kymmenen elokuvaa, nyt kymmenes eli Killers of the Flower Moon on tekeillä. Siinä FBI tutkii osage-intiaaniheimon parissa tapahtunutta mysteeristä joukkomurhaa 1920-luvulla.

– Olemme asuneet Martyn kanssa pienestä pitäen samoilla nurkilla New Yorkissa, mutta tutustuimme vasta 1970-luvun alussa.

– Martyn kanssa on helppo tehdä töitä. Hänelle prosessi on yhtä tärkeä kuin lopputulos, joten hän kuuntelee ja yrittää toteuttaa muiden ideoita elleivät ne ole täysin mahdottomia. Hänen jokainen elokuvansa on uniikki.

Rikoselokuvassa Lahjomattomat (1987) De Niro esitti gangsteri Al Caponea. Hän lihotti rooliaan varten 12 kiloa ja ajeli pään- sä näyttääkseen mafiapomolta.

Paljon yhteistä Al Pacinon kanssa

De Niro tutustui elokuvan toiseen supertähteen, Al Pacinoon, parikymppisenä.

– Tapasimme vuosien mittaan ja puhuimme kokemuksistamme niin elokuva-alalla kuin yksityiselämässä. Ymmärsimme toisiamme, koska olimme käyneet läpi samankaltaisia asioita.

He ovat näytelleet yhdessä harvakseltaan, elokuvissa Kummisetä osa II (1974), Heat – ajojahti (1995), Oikeuden kasvot (2008) ja The Irishman.

– Päätimme, että teemme yhteistyötä vain, jos löydämme sopivan projektin. Olimme saaneet niin paljon hyvää palautetta yleisöltä vuosien aikana, että emme halunneet pettää heidän odotuksiaan.

Muuten hän ei hengaile nuoruudenystäviensä kanssa. Muutama vuosi sitten hän pohti ystävyyttä.

– Toisinaan näen vanhoja frendejä ja silloin on hauska muistella menneitä. Muuten elämä menee menojaan. Olen mielestäni hyvä ystävä. Arvostan ystävissä sitä, että voin luottaa heihin ja kunnioitusta on molemmin puolin.

Hän kertoi, että pystyy antamaan anteeksi.

– Osaan myös ilmaista, mitä tunnen ja miksi pahoitin mieleni ennen kuin annan anteeksi. Se on osa prosessia.

Elämänkerrallisessa rikoselokuvassa The Irishman (2019) De Niro näyttelee palkkatappajaa ja henkivartijaa.

Arkipäivän komiikkaa

Robin Williams, Billy Crystal, Bill Murray, Jerry Lewis, Abbot ja Costello, listaa De Niro ihailemiaan koomikoita.

Vaikka yksi aikamme arvostetuimmista näyttelijöistä on tullut tutuksi rikoselokuvista, on hän tehnyt myös komedioita, kuten Koomikkojen kuningas, Perhe on painajainen, Painajainen perheessä, Pienin painajainen perheessä ja The Comedian.

– Nauran arkipäivän noloille tilanteille ja slapstick-huumorille. Kun joskus kuvaan synkkää tai vaikeaa kohtausta, nauran tai heitän vitsin ottojen välissä, koska haluan keventää tunnelmaa.

Myös ohjaaminen kiinnostaa De Niroa. Hän esikoisohjauksensa oli vuonna 1993 valmistunut Jäähyväiset kummisedälle.

– Halusin pitkään ohjata, mutta minulla ei ollut rahkeita luoda omaa käsikirjoitusta. Jäähyväiset kummisedälle -elokuvan kohdalla totesin, että jos en nyt ohjaa, en ikinä löydä oikeaa projektia. Neuvottelin sen käsikirjoittajan Chazz Palminterin kanssa pitkään. Silloin kaikki halusivat tehdä töitä hänen kanssaan. Hän toivoi, että saa esittää pääosaa, rikollispomo Sonnya. Lupasin tehdä parhaani, että hän sai roolin, ja hän sai sen. Esitin itse bussikuskia, jonka poika ihaili mafiapomoa. Olen onnellinen, että sain ohjata elokuvan.

De Niro esitti ahdistunutta Vietnamin sodan veteraania psykologisessa draamassa Taksikuski (1976).

Filmi ei ole koskaan valmis

Kylmä sota ja vakoilu ovat aina kiinnostaneet De Niroa. Siksi hän innostui ohjaamaan poliittisen draaman, 2006 ilmestyneen elokuvan The Good Shepherd, joka kertoo vastavakoilun synnystä CIA:ssa. Hän kävi Afganistanissa, Pakistanissa ja Venäjällä tutustumassa aiheeseen.

– En halunnut elokuvaan liikaa väkivaltaa ja tappamista, ne olisivat olleet liian helppoja ja ennalta arvattavia keinoja viedä tarinaa eteenpäin. CIA:n toimintaa enemmän tarina keskittyy siihen, miten työ vaikuttaa agentin yksityiselämään.

Vakoojaprojektin parissa hän työskenteli kahdeksan vuotta.

– Ohjaaminen on haastavaa ja se vie paljon aikaa. Editoin filmiä viimeiseen asti, eikä se ole mielestäni ikinä valmis. Näyttelijänä olen paikalla vain muutaman viikon tai kuukauden, joten panokseni on paljon kevyempi, hän vertaa ohjaamista näyttelemiseen.

Syyskuun 11. vuonna 2001 hänellä oli tapaaminen World Trade Centerissä. Hän lähti ensimmäisen iskun jälkeen kotiinsa. Asuntonsa ikkunoista hän näki etelätornin romahtavan. Tilanne oli niin epätodellinen, että hän tajusi sen todeksi vasta, kun näki katastrofin uutisista.

Seuraavana vuonna hän perusti Tribeca-elokuvafestivaalin.

– Halusin elvyttää Manhattania. Tavoitteena on ollut eloisa ja monikulttuurinen tapahtuma.

Hän on vieläkin mukana festivaalin toiminnassa, mutta ei johda sen päivittäistä toimintaa.

Vuonna 1980 hän voitti parhaan pääosan Oscarin elämäkerrallisesta draamasta Kuin raivo härkä (1980), jossa esitti temperamenttista nyrkkeilijää.
Elämäkerrallisessa rikoselokuvassa Mafiaveljet (1990) De Niro näytteli Joe Pescin (oik.) kanssa. Heidät on nähty yhdessä seitsemässä elokuvassa.

Presidentin vapaudenmitali

Marraskuussa 2016 presidentti Barack Obama antoi De Nirolle Yhdysvaltain korkeimman siviileille myönnettävän kunniamerkin, Presidentin vapaudenmitalin.

– Tunsin oloni ylpeäksi, kun lista töistäni luettiin. Se oli mukava tilaisuus ja liikutuin, kun mietin, että miten ihmeessä minä saan tällaisen palkinnon.

Hän oli jo tavannut Obaman muutaman kerran ja oli mukana kampanjassa, kun Obama valittiin ensimmäisen kerran Yhdysvaltojen presidentiksi.

Myöhemmin hän kävi tapaamassa Obamaa valkoisessa talossa ja näki hänet pikaisesti New Yorkissa.

– Ne olivat pikaisia tapaamisia. Emme istuneet alas ja jutelleet.

De Niro päätti jo uransa alkuaikoina, että ei puhu henkilökohtaisista asioistaan, eikä hän ole poikennut linjastaan.

Jotain siitä kuitenkin tiedetään.

Vuonna 2016 presidentti Barack Obama myönsi De Nirolle Presidentin vapaudenmitali -kunniamerkin.

Kaksi avioliittoa ja kohuero

De Niro on ollut kahdesti naimisissa. Ensimmäinen avioliitto Diahnne Abbottin kanssa kesti vuodesta 1976 vuoteen 1988. Syntyi poika Raphael. Robert adoptoi myös Diahnnen tyttären Drenan.

Eron jälkeen De Nirolla oli tyttöystävä Toukie Smith, jonka kanssa hän sai vuonna 1995 kaksoset Aaronin ja Julianin. Vuonna 1997 hän meni naimisiin Grace Hightowerin kanssa. Seuraavana vuonna syntyi poika Elliot, jonka jälkeen Robert haki avioeroa ja perui sen.

Vuonna 2003 häneltä leikattiin eturauhassyöpä. Seuraavana vuonna hän uusi vihkivalansa Gracen kanssa. Vuonna 2011 he saivat sijaissynnyttäjän avulla uuden lapsen nimeltä Helen Grace. Lopulta pari erosi vuonna 2018. Siitä alkoi julkisuudessakin kohua herättänyt avioerotaistelu.

Tuomari määräsi elatusavun summaksi miljoona dollaria per vuosi. Tänä keväänä virtuaalisessa avioerokuulemisessa De Niron lakimies väitti, että näyttelijä on pakotettu ottamaan kaikki työt vastaan, jotta hän voi maksaa entisen vaimonsa luksuselämäntyylin.

Yhdysvaltalaismedian mukaan Hightowerin lakimies taas kertoi, että De Niro kuluttaa rahaa yhä kuin aiemminkin, lentää helikopterilla sunnuntaibrunssille Connecticutiin ja yksityislentokoneella tervehtimään kavereitaan Floridassa.

Robert De Niro ja Grace Hightower ovat menneet naimisiin, melkein eronneet, uusineet valat, saaneet parit lapset, sitten eronneet. Nyt ex-aviopari tappelee julkisuudessa elatusavun suuruudesta.

18 miljoonan verorästit

Kahdesti Oscar-palkinnon voittanut De Niro on oppinut suhtautumaan näyttelemiseen rennommin kuin nuorena. Aiemmin hänellä oli pakkomielle pysyä roolissa. Nyt hän ottaa asiat sellaisina kuin ne ovat.

– Kun mieli on vapaa kahleista, on lopputuloskin yleensä parempi. Teen vieläkin parhaani, enkä ole menettänyt intohimoa näyttelemiseen.

Elokuussa 78 vuotta täyttäneellä näyttelijälegendalla on yhä päällä kova työtahti. Yksi syy siihen on, että näyttelijällä on verorästejä yli 18 miljoonaa dollaria.

Hänellä onkin työn alla useita elokuvia. Osa jo filmattuja, osa vielä tuotannon alkuvaiheessa. Hänestä elokuva-alan muutos on väistämätön.

– Joko menet virran mukana ja mietit, miten parhaiten kerrot tarinasi ja missä muodossa: valkokankaalla, televisiossa, tabletilla, älypuhelimessa. Nykyään kotikatsomoissa on myös isoja screenejä.

Robert De Niro tekee näkyvää hyväntekeväisyyttä muun muassa syöpä-, AIDS-, koulutus- ja adoptioasioissa. Kuva vuodelta 2020.

De Niron sanoin asiat muuttuvat jatkuvasti emmekä tiedä, miten ne kehittyvät seuraavan kymmenen vuoden aikana.

– Mitä eläkkeelle jääminen tarkoittaa? Tahdin hidastamista? Se tapahtuu pakosta, koska fyysinen kunto ei kestä. Pidän siitä, että minulla on sopivasti tekemistä ja voin keskittyä asioihin kunnolla.

Vanhenemiseen hän suhtautuu pakollisena pahana.

– Ei tässä ole vaihtoehtoja, joten siitä on parempi nauttia. Olen aktiivinen, enkä mieti ikää pahemmin.

Työpäivän päätteeksi hän rentoutuu kotona ja lukee lehden.

– Pidän yksinkertaisista asioista.

Artikkelin tukena on käytetty Hollywood Foreign Press -toimittajajärjestön haastatteluarkistoja.

Kommentoi »